Browsing by Subject "joukkueurheilu"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Kouri, Elina (Helsingfors universitet, 2014)
    The goal of the research was to examine how a beginner learns when he/she joins a new community. As theoretical context I used Jean Lave's and Etienne Wenger's theory about Communities of Practice, according which learning will occur when a beginner gradually turns into a full member of the community. The research problems were: how and what team members talk about, how they build and maintain culture in the community and what kind of a significance it has for a beginner's ability to learn. I collected the research material through observing and recording speech during practice and games of a women's floorball team in autumn of 2013. In addition I interviewed three players. Two of whom were beginners and one that had played floorball for several years. The material was analyzed by using methods of discourse analysis. The research material shows that the players' views about learning process of a beginner and what influences it is similar to Lave's and Wenger's ideas. It was seen as very important for learning for the beginner to be able to observe and gradually attend activities in the community of practice. For this to be possible the beginner has to be committed to the community and on the other hand the community has to give the beginner justification to attend all common activities. According to results the community which was in the focus of my research should give a beginner more space and opportunities to attend conversations between team members to be able to create the best possible circumstances for the beginner to learn. The results of the research are adaptable to any kind of community of practice.
  • Toikka, Eveliina (Helsingin yliopisto, 2017)
    The object of this study is to examine the qualities and skills of a good coach. The study approaches the subject through the eyes of junior footballers. Coaching children and youth is more than exercising – coach needs to have other abilities too, like interaction and educational skills. The study is looking for answers to the following questions: What kind of qualities the coach should have based on the opinion of junior players? How the skill level of the team and the sex of the player connects with the idea of a good coach? Coaching contains several different sectors, which are examined in the theory section. The essential terms are youth sports, team sports, physical education, coaching and different roles of a coach. Some previous studies considering the theme are introduced in the theory section. The data was collected by a questionnaire which was completed by 1446 junior footballers from Southern Finland. Every fifth answer was randomly selected for closer examination. To help the children to answer, the questionnaire included few open questions about good coaching. The results of the questionnaire were classified by using content analysis after which they were categorised under different themes. The possible divergences between boys and girls as well as different skill levels of the teams were investigated. The results were also examined based on former studies and theories, most importantly the Finnish Coaching Expertise Model (Suomalainen valmennusosaamisen malli). Based on the results of the study the main findings were that there is a connection between a football player's sex and their perception of a good coach, which means that some differences between boys and girls did occur. There was also differences between the results of the players from teams of different skill levels, but they seemed relatively random. When the results of the survey were examined based on the Finnish Coaching Expertise Model, the main finding was that the most important skills that a good coach should have are interaction skills and knowledge of the sport. The results of this study can be used in the future to develop junior coaching and training of the coaches.
  • Eerola, Riikka (2003)
    Tutkimuksen tarkoitus oli tarkastella C-ikäisten eli alle 15-vuotiaiden lentopalloa harrastavien nuorten haluamaa valmentajan johtamistapaa ja sitä oliko valmentajien johtamistavassa eroja urheilijoiden taustekijöiden mukaisesti. Tutkimuksessa selvitettiin myös urheilijoiden tyytyväisyyttä valmentajan johtamistapaan. Urheilijoiden haluamaa ja arvioimaa val-mentajien johtamistapaa ja sen vaikutusta urheilijoiden tyytyväisyyteen tarkasteltiin Pathanai Chelladurain 1978 kehittämän Multidimensional Model of Leadership –mallin sekä Chelladurain ja S.D. Salehin vuonna 1978 kehittämän Leadership Scale for Sports eli LSS-mittarin avulla. Mittari jaottelee valmentajan johtamistavan viiteen ulottuvuuteen: opetustoiminta, myönteinen palaute, sosiaalinen tuki, demokraattisuus ja autokraattisuus. Aineisto hankittiin kyselylomakkeilla ja se koostui 55 lentopallojoukkueesta. Urheilijoita oli aineistossa kaikkiaan 403 ja heidän ikäjakaumansa oli 12-15 vuotta. LSS-mittarin rakennetta tarkasteltiin faktori- ja reliabiliteettianalyysien (Cronbachin alfa) avulla. Valmentajan johtamistapojen saamia arvoja tarkasteltiin keskiarvoina ja eroja urheilijoiden haluaman ja arvioiman valmentajan johtamistavan välillä tarkasteltiin T-testin avulla. Urheilijoiden tyytyväisyyden yhteyttä halutun ja arvioidun valmentajan johtamistavan eroon tarkasteltiin korrelaatiokerrointen ja T-testien avulla. Tarkastelun yksikkönä olivat yksittäiset urheilijat ja valmentajat ei joukkue. LSS-mittarin sisäinen rakenne oli pääpiirteissään sama kuin aiemmissakin tutkimuksissa. Jotkin väittämät eivät latautuneet voimakkaimmin juuri omalle faktorilleen, mutta kyseiset väittämät saivat kuitenkin kohtalaisia arvoja myös omalla ulottuvuudellaan. Autokraattisuus-ulottuvuuden reliabiliteettiarvot olivat alhaiset. Valmentajat olivat urheilijoita kilpailupainotteisempia. Urheilijat halusivat valmentajansa painottavan kaikkia muita johtamistavan ulottuvuuksia paitsi autokraattisuutta enemmän kuin he arvioivat valmentajansa tekevän. Urheilijat halusivat valmentajaltaan eniten myönteistä palautetta, mutta suurin ero urheilijoiden haluamassa ja arvioimassa valmentajan johtamistavassa oli ulottuvuudella demokraattisuus. Urheilijoiden taustatekijöistä sukupuoli, lentopalloharrastuksen kesto ja tavoite lentopallossa vaikuttivat urheilijoiden haluamaan valmentajan johtamistapaan. Joukkueen taso (sijoittuminen kilpasarjassa) ei aiheuttanut tilastollisesti merkitsevää eroa pelaajien arvioimaan eikä haluamaan valmentajan johtajuustyyliin. Muutostoiveen suuruuden ja tyytyväisyyden yhteys oli ristiriitainen. Urheilijan suuri muutostoive selitti urheilijan tyytymättömyyttä. Tärkeimmät käytetyt lähteet: Chelladurai, P. (1990). Leadership in sports: a review. International Journal of Sport Psychology, 21, 328 - 354. Carron, A. V. (1980). Social psychology of sport. Ithaca: Mouvement Publications.
  • Hyökyvaara, Jarno (2018)
    Pohdin kirjallisessa opinnäytetyössäni jalkapallon ja teatterin kautta yksilön asemaa ryhmässä. Kirjoitan omista kokemuksistani huippu-urheilijana ja teatterin tekijänä. Käsittelen ennen kaikkea harjoituskautta ja pyrin löytämään ihanteellisen harjoitustilanteen tuntomerkkejä. Pohdin paljon näyttelijän ja ohjaajan suhdetta jalkapalloilijan ja valmentajan näkökulmasta. Vertailen omia kokemuksiani ja kerron esimerkkien kautta, mitä olen oppinut. Rehellisyyden ja kommunikoinnin merkitys nousee isoon osaan kirjoituksessani. Harjoitusten tavoite on oltava selvillä sekä ohjaajalle ja näyttelijälle jotta tekeminen olisi miellyttävää. Yhteiset ja selkeät tavoitteet lisäävät motivaatiota ja luottamusta ryhmän sisällä ja sen vuoksi keskustelu on iso osa työskentelyä. Pelkkä keskustelu ei kuitenkaan riitä vaan on tehtävä jotain konkreettista, jotta harjoitus jäisi kokemukseksi eikä vain ajatukseksi. Lähestyn näyttelijäntyötä perinteisen tekstilähtöisen teatterin kautta vaikka täysin samat periaatteet koskevat kaikkea näyttelijäntyötä kuten improvisaatiota tai kameratyöskentelyä. Tein oman taiteellisen opinnäytetyöni Kansallisteatterissa näytelmässä Julia & Romeo jonka ensi-ilta oli 7.3.2018. Näytelmän ohjasi Jussi Nikkilä ja dramaturgina työskenteli Anna Viitala. Kirjoitustyössäni pohdin joitain harjoitustilanteita sekä esitystilanteita Julia & Romeo produktiosta, mutta suurin painopiste on kilpaurheilu historiassani ja Teatterikorkeakoulun opinnoissani. Olen ottanut työhöni mukaan yksinkertaisia harjoitteita jalkapallosta, joiden kautta tutkin näyttelijän olemista ja työskentelyä lavalla. Näyttelijän ja jalkapalloilijan suorituksissa on runsaasti samankaltaisuutta. Pohdin työssäni suoritusten aikana vaadittavia keskittymisen suuntia ja energiaa. Lopetin jalkapallon pelaamisen noin kymmenen vuotta sitten. Väärät valmennusmetodit aiheuttivat itsetunnon hajoamisen ja motivaation loppumisen. Opintojeni aikana olen oppinut keskustelemaan ja olemaan rehellinen muille sekä itselleni. Rehellisyys on avainasemassa, kun pyritään ylläpitämään turvallista harjoitusympäristöä. Ohjaajan ja näyttelijän kommunikointi tulisi olla molemminpuolista ja kunnioittavaa. Näyttelijän tehtävänä on kertoa epäilyistä, kysyä miksi jotain harjoitusta tehdään ja vaatia ohjaajalta selkeät ohjeet. Ohjaajan vastuulla on antaa yksinkertaisia tehtäviä näyttelijöille ja katsoa kohtauksia ulkopuolelta sekä kertoa miltä ne vaikuttavat. Pohdin tekstissäni myös sitä, mikä on oikeanlaista ja konkreettista palautetta ja milloin sitä tulisi antaa. Teatteri on joukkuepeli, jossa yksilöllä on omat tehtävät sekä roolit. Kun lavalle astutaan, ollaan siellä aina yhdessä.