Browsing by Subject "journalistiikka"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Friström, Pamela Maria Helena (2010)
    Målsättningen med min pro gradu-avhandling är att diskutera och problematisera fenomenet kampanjjournalistik - särskilt ur etnicitetsperspektiv. I avhandlingens teoriavsnitt presenteras och definieras begreppet kampanjjournalistik, och argument för och emot mediekampanjer gås igenom. Vidare redogör jag för forskning kring kampanjjournalistik samt för forskning kring ras och etnicitet i medierna. För den empiriska delen av arbetet gör jag en fallstudie av en serie tidningstexter - Vasabladets rapportering om avvisningen av den ryskukrainska familjen Schymanskyj hösten 2002. Totalt handlar det om 13 texter - förstasidespuffar, nyhetsartiklar, reportage och notiser. Jag gör en kritisk diskursanalys av materialet enligt van Dijks modell för att försöka utforska huruvida artiklarna i det valda fallet kan uppfattas som kampanjjournalistik. Jag frågar mig också hur den eventuella kampanjen tar sig uttryck och vilket målet för den eventuella kampanjen i så fall är. Syftet med fallstudien är att illustrera och konkretisera den diskussion och de frågeställningar kring kampanjjournalistik som föregår analysen. Min bedömning är att Vasabladets rapportering om fallet Schymanskyj kan betraktas som kampanjjournalistik. Analysen visar att Vasabladet gör ett s.k. indirekt ställningsstagande där tidningen 1) vill väcka sympati för familjen Schymanskyjs öde – och det i kombination med 2) en viss myndighetskritik. Alla fall av kampanjjournalistik är naturligtvis olika, bland annat i grad av aggressivitet, och i Vasabladets fall handlar det onekligen om ett exempel på en mer subtil kampanj. Det tjänar ändå som ett dugligt exempel på kampanjjournalistik av sitt slag - en form av försiktig kampanj - i en minst sagt kontroversiell journalistisk genre.
  • Jägerhorn-Tabermann, Jenny (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion – Faculty Helsinfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten Laitos/Institution– Department Svenska social- & kommunalhögskolan och Statsvetenskapliga fakulteten Tekijä/Författare – Author Jägerhorn-Tabermann, Jenny Työn nimi / Arbetets titel – Title Den finlandssvenska kulturjournalistiken i förändring – ”kris” eller paradigmskifte? En granskning av kultursidornas utveckling i HBL, VBL och ÅU 2007–2017. Oppiaine /Läroämne – Subject Journalistik och kommunikation Työn laji/Arbetets art – Level Pro gradu-avhandling Aika/Datum – Month and year Augusti 2018 Sivumäärä/ Sidoantal – Number of pages 97 Tiivistelmä/Referat – Abstract Syftet med denna pro gradu-avhandling är att undersöka hur de finlandssvenska tidningarnas kulturbevakning förändrats under åren 2007–2017 via en studie av Hufvudstadsbladet, Vasabladet och Åbo Underrättelser. Såväl inom den offentliga debatten som inom forskning har kulturjournalistikens ”kris” diskuterats med jämna mellanrum. Avhandlingen granskar vad som menas med ”kris” och om det finns belägg för krisdiskussionen när det gäller den finlandssvenska kulturbevakningen. I den teoretiska delen tar jag avstamp i Pierre Bourdieus teori om kulturens fält och kulturellt kapital, samt i Maarit Jaakkola och Heikki Hellmans (2009, 2012) tidigare forskning om friktionen mellan det estetiska och det journalistiska paradigmet. Jag undersöker om man också i Svenskfinland kan se samma tendens av ett paradigmskifte inom kulturjournalistiken mot ett mera nyhetsorienterat innehåll. Undersökningsmetoden är kvantitativ innehållsanalys. Mina resultat visar att kultursidorna i Svenskfinland har utvecklats väldigt olika. HBL:s och ÅU:s kultursidor präglas av en kontinuitet och en viss konservatism, medan VBL:s kultursidor genomgått större förändringar. I VBL syns den journalistiska vändningen således klarast. VBL sticker ut i mina resultat på flera sätt; vad gäller den ökade populariseringen, den växande andelen kulturnyheter i förhållande till recensioner, maskuliniseringen av recensioner, och också genom att antalet kulturartiklar ökat till skillnad från de andra två tidningarna. Att man i Österbotten starkt följer med utvecklingen i Sverige, där populariseringen och paradigmskiftet syntes redan för tio år sedan, kan delvis förklara det här. Antalet recensioner har minskat i alla undersökta tidningar. Men i HBL kvarstår recensionen 2017 som den klart vanligast förekommande artikeltypen, den utgör drygt hälften av allt material på kultursidan. Antalet kulturartiklar har under 2007–2017 minskat i både HBL och ÅU, medan de har ökat i VBL. Andelen kultursidor i jämförelse med det totala antalet sidor har ändå procentuellt sett hållits intakt i alla tre tidningar. Det vittnar om att tidningarna trots ekonomiska utmaningar och nedskärningar fortfarande värdesätter kultursidorna. Att tala om en ”kris” inom kulturjournalistiken i Svenskfinland finns det därför inte belägg för. Samtidigt visar min avhandling att det är svårt att ge ett generellt svar, eftersom variationen mellan de tre tidningar jag har undersökt är så stor. Kan tänkas är hela krisdiskussionen en del av det maktspel inom kulturfältet som också Bourdieu hänvisar till – ett sätt att bevara kulturjournalistiken fin och exklusiv. Att tala om kulturjournalistiken i kris är därför onödigt ödesmättat, mera träffande är det att tala om kulturjournalistiken i förändring. Ett exempel på detta är hur tv-drama börjat uppfattas som finkultur på kultursidorna, och bidrar till att omdefiniera distinktionen mellan högt och lågt. Avainsanat – Nyckelord – Keywords Journalistik, kulturjournalistik, kultur, nyheter, paradigmskifte, kulturkritik, tidningar, recensioner, Svenskfinland, kris. Säilytyspaikka – Förvaringställe – Where deposited Muita tietoja – Övriga uppgifter – Additional information
  • Kettunen, Katriina (2020)
    Opinnäytteessäni käsittelen uutistoimittajan ammatti-identiteettiä ja ammattietiikkaa esitystaiteen ja esitystutkimuksen kontekstissa. Työ pohjautuu ensi sijassa omiin kokemuksiini uutistoimittajana. Tutkielma sijoittuu taiteellisen tutkimuksen viitekehykseen. Oma positioni suhteessa tutkimusaiheeseen on tiedostettu ja keskeinen osa työtä. Lisäksi opinnäytteeni taiteellinen osuus, Uutisista, hyvää päivää -esitys, sekä sitä edeltänyt luova prosessi ovat olleet keskeisiä tapoja synnyttää tietoa ja reflektoida aihetta. Työtä luonnehtii konstruktivistinen käsitys maailmasta. Uutiset paitsi kuvaavat myös tuottavat yhteistä todellisuutta. Opinnäytteeni kirjallisessa osassa avaan taiteellisen osion kulkua sekä sen toteuttamiseen liittyviä keskeisiä havaintoja ja pyrin sijoittamaan nämä havainnot osaksi esitystutkimuksen ja journalistiikan keskusteluja. Esitysprojektin käynnistäneitä ihmettelyn aiheita olivat muun muassa 1) sukupuolen representaatiot uutisissa, 2) uutisesitysten tyyliä ja sisältöä sanelevat säännöt ja konventiot, 3) kysymys ammattikunnan tulevaisuudesta sekä siitä, 4) voitaisiinko uutisia tehdä jotenkin toisin. Määrittelen aluksi lyhyesti, mitä uutiset ovat (tekstilaji, ohjelmatyyppi, ammatillinen yhteisö, yhteiskunnallinen instituutio) ja mitä ymmärrän esityksellä. Esittelen myös neljä teosta (yhden dokumentaarisen elokuvan sekä kolme näyttämöteosta), joiden avulla olen pyrkinyt paikantamaan itseni taide-esitysten ja journalististen esitysten välimaastossa. Esimerkit johdattelevat lyhyeen tarkasteluun siitä, mitä elävyydellä (engl. liveness) on ymmärretty niin esitystutkimuksessa kuin journalistiikassa. Johtopäätökseni on, että käsite on hyvin venyvä: elävyys voidaan ymmärtää esimerkiksi esityksen teknologiaan kytkeytyväksi ontologiseksi ominaisuudeksi, siitä riippumattomaksi inhimilliseksi kokemukseksi, tai diskursiiviseksi, ajassa muuttuvaksi määreeksi. Opinnäytteeni taiteellisen osion voi katsoa pyrkivän elävyyteen monella eri tavalla. Opinnäytetyöni kuluessa päädyin muun muassa problematisoimaan uutisten kapitalistisen suhteen aikaan (tai: uutisten tuottaman kapitalistisen aikakäsityksen). Tärkeäksi muodostui myös esityksen juurruttaminen fyysiseen paikkaan, mediakonsernin pääkonttoriin, sekä uutistoimittajan ruumiillisuuden tekeminen näkyväksi. Sekä paikka että ruumis mahdollistivat uutisesitysten sääntöjen ja normien kriittisen tarkastelun. Liha oli yksi esitykseni keskeisistä elementeistä, joka symbolitasolla kytkeytyy muun muassa keskusteluun uutistuotannon etiikasta. Viimeinen havaintoni liittyy läpinäkyvyyden ihanteeseen. Muun muassa filosofi Byung-Chul Hanin ja mediaetiikan tutkijan Stephen J. A. Wardin kirjoituksiin tukeutuen esitän, että läpinäkyvyyden ideologia tulisi kyseenalaistaa. Niin käytännön kokemukseni kuin journalismin tutkimus osoittavat, että läpinäkyvyydestä on muodostunut ”taianomainen” konsepti, jolla perinteinen journalistinen media yrittää vastata digitalisaation ja poliittisen polarisaation synnyttämään kriisiin. Sekä journalistisiin prosesseihin että toimittajien persoonaan kohdistuu yhä enemmän odotuksia läpinäkyvyydestä. Käytännössä ihanteeseen on kuitenkin mahdotonta yltää, ja on myös kyseenalaista, lisääkö läpinäkyvyys luottamusta journalismiin. Esitysprojekti sisälsi paljon pohdintaa siitä, missä määrin sisäistämäni uutistyön lainalaisuudet ja ihanteet määrittelevät minua esityksentekijänä myös taidekontekstissa. Tähän kysymykseen pureudun kirjallisen opinnäytteeni toiseksi viimeisessä luvussa. Lopuksi palaan vielä kysymykseen uutisten tulevaisuudesta sekä siitä, voitaisiinko uutisia tehdä toisin.
  • Tiilikainen, Selja (Helsingfors universitet, 2016)
    Tutkielmassa tarkastellaan erään lehtiartikkelin syntyä intertekstuaalisena ketjuna, jota kutsutaan työssä toimitusprosessiksi. Tutkielmassa selvitetään, millaisia muutoksia lehtiartikkelin syntyä edeltävät versiot kohtaavat toimitusprosessin aikana, millaisia ääniä tekstiversioihin tehdyt muutokset kantavat ja millaisia funktionaalisia rooleja toimitusprosessiin osallistuvilla toimijoilla tekstin kohtaamien muutosten perusteella on. Tutkielman teoreettinen perusta nojaa ensisijaisesti medialingvistiikkaan ja diskurssintutkimukseen. Medialingvistiikka on soveltavan kielitieteen tutkimussuunta, joka yhdistää lingvistisiin teorioihin journalistisia kysymyksenasetteluja. Menetelmällisesti tämä pro gradu -tutkielma kytkeytyy tekstintutkimukseen ja versioanalyysiin, jossa jäljitetään tekstin muutoksia versioita vertaamalla. Työssä on sovellettu myös keskustelunanalyyttistä litterointia. Aineisto koostuu tutkimuksen kohteena olevan lehtiartikkelin materiaaleista. Kaiken kaikkiaan aineistona on kaksi noin tunnin mittaista haastattelunauhoittetta, sähköpostiviestejä, kahksi artikkelin käsikirjoitusluonnosta, käsikirjoitusten väliversioita sekä taitettu, lopullinen artikkeli. Osaa aineistosta hyödynnetään analyysin taustalla, ja tarkemmin työn analyysissä tarkastellaan kymmentä tekstiversiota esimerkkien avulla. Tutkielma avaa uusia näkökulmia kirjoittamisen prosessin tutkimiseen. Työ pyrkii tuomaan kirjoittamisen prosessien ja tekstiketjujen tutkimuksen joukkoon uuden aineiston journalistiikan alalta ja tuomaan medialingvistisen versioanalyysin menetelmää aiempaa vahvemmin esiin fennistisen tutkimuksen alalle. Toimitusprosessin tuloksena syntyy teksti, jossa niin osallistujien kuin muidenkin lähteiden äänet rakentavat moniäänistä kokonaisuutta. Työssä osoitetaan, että eri äänet ja vaikutteet kerrostuvat prosessina syntyvään tekstiin tavalla, joka ei tulisi esiin pelkästään tekstin lopullista versiota analysoimalla. Prosessiin osallistuvilla toimijoilla on paitsi institutionaalinen rooli osana lehteä toimittavaa organisaatiota, myös funktionaalinen rooli suhteessa toimitusprosessiin ja siihen osallistuviin, toisiin toimijoihin.
  • Winqvist, Nina (Helsingin yliopisto, 2020)
    Harassment is a growing problem in the digital age society that threatens the well-being of public figures such as journalists and ultimately circumscribes freedom of speech. It has far-reaching implications for the public sphere in a democracy built on transparency and trust. Cyber harassment affects female journalists particularly as they face added threat due to gender. The aim of the thesis is to counter a culture of silence, contribute to lessening fear among journalists, enhancing protocols of media houses, best practices in newsrooms and new structural changes in society. The theoretical framework of this thesis builds on literature about online harassment and female journalists. The main source materials are Pöyhtäri, Hiltunen, Neuvonen, Vehkoo, Löfgren Nilsson, Örnebring, Post, Kepplinger, Chen, Stahel, Schoen, Citron and Ferrier. The research material consisted of seven interviews with Finnish female journalists. All interviewees had encountered harassment in relation to their profession. The research methods that were applied were semi-structured interviews and thematic content analysis. The harassment encountered by the female journalists can be explained by three main themes: The power struggle, the technological takeover and the distrust deluge. An analysis of the interviews showed that the journalists devised coping strategies that could be categorised into five themes, those of: 1.controlling interaction by measures online such as blocking, reporting and transferring, 2. relying on support from professional media houses and peer networks, 3.adapting personal behaviour strategies of psychological reasoning and emotional restraint, 4. resorting to extreme measures involving police and judiciary, and 5. expressing hope for societal changes on a structural level. It is reasonable to say that most coping strategies centred around the principal thought of keeping ones professional and private roles apart. There was consensus of the benefits of speaking out as quickly as possible and not being left alone when harassment starts. Some of the journalists had lost faith in the police and legal system and felt it was no use to report incidents to societal institutions. The journalists preferred not to silence their harassers as without two-way interaction with the audience the journalists could not play their valued part in democracy. Some succumbed to self-censorship. Incessant fact-checking provoked fear of mistakes and ensuing harassment. The employer was seen as key in coping and the journalists, contrary to some previous studies, relied on the support of the employers and reported to them. Peer support was important, as was family although the journalists did not wish to burden them, especially if they had children All the interviewees spoke positively about seeking professional support, including psychiatric support. The Union of Journalist and media houses fund in aid of members that were harassed was lauded