Browsing by Subject "joustavuus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-6 of 6
  • Kärki, Elina (Helsingfors universitet, 2017)
    Tutkielmassa selvitetään suorituskulttuurin vaikutuksia ja haasteita jatkuvassa suorituksen johtamisessa. Suorituksen johtamisessa on käynnissä parhaillaan siirtymä vuosittaisesta hierarkkisesta prosessista joustavampaan ja jatkuvampaan johtamistapaan. Useat organisaatiot ovat tyytymättömiä suorituksen johtamisen prosessiinsa, sillä sitä pidetään tehottomana ja byrokraattisena. Suorituksen johtamisen tapojen tehokkuuden on tutkittu riippuvan niiden yhteensopivuudesta vallitsevan kulttuurin kanssa. Tämän tutkielman tarkoituksena on lisätä ymmärrystä jatkuvaan suorituksen johtamiseen vaikuttavista suorituskulttuurisista elementeistä sekä haasteista suorituksen johtamisen muutoksen varjossa. Tehostamaan ketterää ja joustavaa suorituksen johtamista, on kehitetty teknologiasia työkaluja. Tutkielmassa käsitellään jatkuvan suorituksen johtamisen ilmiötä Continuous Performance Management mobiilityökalun toiminnallisuuksien ja käyttökokemusten kautta. Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu organisaatiokulttuurin ja suorituksen johtamisen tutkimuksista yhdistämällä ne suorituskulttuurin käsitteeseen. Tutkielman aineisto koostuu teemahaastatteluista, jotka kerättiin energia-alalla toimivassa yrityksessä. Tutkielman teemat ovat määritelty suorituskulttuurin käsitteen osa-alueiden sekä jatkuvan suorituksen johtamisen elementtien pohjalta. Teemat ovat palaute, tulosorientaatio, hierarkia sekä itsensä johtaminen. Kohdeyrityksessä oli käynnissä jatkuvan suorituksen johtamisen mobiilityökalun pilotti, jonka testaajien joukosta haastateltavat valittiin. Haastattelut toteutettiin syksyllä 2016 ja ne äänitettiin sekä litteroitiin. Aineisto analysoitiin laadullisin menetelmin käyttämällä teemoittelua ja tyypittelyä. Aineiston pohjalta havaitaan, että kontrollin ja valtaetäisyyden elementeillä osana suorituskulttuuria on merkittävä vaikutus jatkuvan suorituksen johtamisen joustavuuden ja ketteryyden toteutumiseen. Kyseiset elementit ilmenivät yrityksen suorituskulttuurissa tavoitteiden vyöryttämisenä hierarkkisesti ylhäältä alas, esimiesvetoisuutena sekä sääntöjen korostumisessa osana tavoiteasetantaa. Korkean valtaetäisyyden myötä tavoitteet tuntuivat kaukaisilta työntekijöille ja niiden merkitystä omaan työhön oli hankala ymmärtää, joka puolestaan laski tavoiteorientaatiota ja työntekijän vastuunottamista, johon jatkuva suorituksen johtaminen pyrkii. Aktiivinen keskustelukulttuuri lisäsi pitkin vuotta käytävien tavoitekeskusteluiden määrää, johon jatkuva suorituksen johtaminen tähtää vuosittaisten kehityskeskustelujen painotuksen sijaan. Toisaalta haasteena suorituksen johtamisen jatkuvuudelle koettiin olevan yrityksen suorituskulttuurin kuuluva vahva tulevaisuusorientaatio, jossa korostui tavoitteiden asettaminen pitkälle aikavälille vuosisyklissä. Näin ollen jatkuvan suorituksen johtamisen toimivuuden kannalta olennaista oli suorituskulttuurin tasapainottelu kontrollin ja joustavuuden välillä. Samaan aikaan kun jatkuva suorituksen johtaminen pyrki joustavuuteen, yrityksen asettamat säännöt varmistivat tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä suorituksen johtamisessa.
  • Lindfors, Leena (Helsingin yliopisto, 2020)
    Abstract Finland's goal is to significantly increase the use of renewable energy sources in energy production and to be carbon neutral in 2035. This poses challenges to the flexibility of electricity production and security of electricity supply. In this work, I examine the possibilities of Finnish electricity gen-eration, focusing especially on production forms that act as a regulating force and solutions that increase demand response. My intention is to answer questions about how it is possible to increase control capacity in the electricity network, what kind of technological solutions to increase flexibility can be expected in the next few years and what issues in the electricity system affect the cost-effectiveness of the system. In particular, the theoretical basis is the economic concept of cost-effectiveness. In addition, I deal with demand response, overall economic efficiency and decen-tralized electricity generation. The work is a literature review, in which the relevant scientific litera-ture, reports, recommendations, and roadmaps have been used as source material. Decentralized energy production, electricity storage, for example as heat, and the role of the con-sumer in maintaining the system are particularly important in the work. The development of tech-nological solutions is still ongoing and investment in new solutions is needed. There are already examples of large-scale electricity storage in the world, and in Finland, for example, various heat pumps are used, which can be used to store heat and thus increase demand response. The elec-tricity system of the future will not only utilize one technology, but the system will be built on many different solutions. Alongside large power plants, smaller plants will emerge that generate electric-ity for, for example, the neighborhood or several farms. The electricity generation system must be able to support new innovations on the part of society without compromising security of electricity supply. Based on my results, the various solutions must be treated openly and their introduction must be supported by economic instruments, but the old centralized forms of energy production should still be considered part of the system.
  • Valtonen, Timo (2005)
    Tutkielman tutkimusaiheena on nykyajan työelämän ja vapaa-ajan välillä vallitsevan jännitteen analysointi teemasta tehtyjen relevanttien nykytutkimusten avulla. Tutkimusongelmana on selvittää ajankäytön ongelmallisuutta työelämässä ja vapaa-ajassa tapahtuneiden muutosten sekä niiden välisten suhteiden kautta. Tutkimusmetodisesti keskitytään uusimpien 2000-luvun tieteellisten tutkimusten analysointiin. Työelämässä, varsinkin suomalaisessa työelämässä, tapahtuneiden muutosten vaikutusta vapaa-aikaan, erityisesti suomalaiseen perhe-elämään, sekä niihin liittyviin ajanhallintajärjestelmiin tutkitaan kvalitatiivisin, laadullisin menetelmin. Työn eri muodoista tutkitaan työelämän muutoksia tietotyöläisten ja eri sosiaalisista ryhmistä nykyisen keskiluokan näkökulmasta. Tutkimushypoteesina on tutkia ajanhallinnasta ratkaisua tutkimusongelmaan, jotta vapaa-ajan toiminnot linkittyisivät mielekkäällä tavalla työhön. Erityisesti analysoitavia keskeisiä tutkimuksia on viisi, jotka edustavat pääasiassa suomalaista, mutta myös kansainvälistä akateemista tutkimusta. Muina lähteinä käytetään ajankohtaista teemaan liittyvää tutkimuskirjallisuutta. Tutkielmassa on runsaasti ristikkäisviittauksia niin tutkielman keskeisten tutkimusten kanssa kuin myös muiden lähteiden kanssa. Tutkimukset siten keskustelevat keskenään ja ovat intertekstuaalisessa vuorovaikutuksessa toisiinsa. Ajallisesti tutkimusaihe on rajattu 2000-luvulla tehtyyn tutkimukseen ja paikallisesti länsimaisiin hyvinvointivaltioihin. Rakenteellisesti tutkielma jakautuu johdanto- ja teoriaosuuksien jälkeen ajanhallinnan, työn ja vapaa-ajan teemojen sekä tutkimusten keskeisten näkökulmien analysointiin. Tutkielman keskeisiä näkökulmia on työelämän sääntöjen ulottuminen vapaa-ajan toimintoihin, jolloin jännite syntyy näiden kahden elämänalueen välisissä ajanhallintakysymyksissä. Vapaa-aika on sinänsä lisääntynyt, mutta työhön käytetty aika sekä sen vaatimustaso ja sitoutumisaste ovat samalla nousseet. Ajanhallintaongelmat ovat tyypillisiä erityisesti korkeakoulutetuille ja tietotyötä tekeville sekä heidän perheilleen. Tietotyöläisperheen vapaa-ajalle on nykyään luonteenomaista taylorisoituneen, työelämästä tutun tehdasmaisen ajankäytön suunnittelun lisääntyminen sekä aikapulan ja aikastressin kokeminen. Koulutuksen merkitys korostuu niin vapaa-ajan toimintojen määrässä kuin varsinkin korkeammin koulutettujen, kuten tietotyötä tekevien, työtehtävien linkittymisessä vapaa-ajalle. Lisäksi nykyiselle työelämälle on tyypillistä henkilökohtaistuminen ja liiketaloudellistuminen sekä joustavien työaikajärjestelyiden yleistyminen. Analysoitavien tutkimusten mukaan näyttää siltä, että työntekijä on se, joka joutuu joustamaan elämänsä muissa toiminnoissa työn hyväksi. Ratkaisuna työelämän ongelmiin on esimerkiksi työntekijän sitouttaminen työtehtäviinsä mielekkään ja oikeudenmukaisen työnkuvan kehittämisen kautta. Eräs ratkaisu ajanhallintaan työn ja vapaa-ajan välisen jännitekentän purkamiseksi ja hyvinvoinnin, kuten aikahyvinvoinnin, saavuttamiseksi on myös työnantajien ja työntekijöiden entistä tiiviimpi yhteistyö ajanhallintajärjestelmien luomiseksi työelämään. Vasta tulevat käytännöt kuitenkin osoittavat eri ratkaisumallien toimivuuden.
  • Artima, Essi (2000)
    Tutkielmassa selvitetään, miten Suomen työmarkkinoita on joustavoitettu 1990-luvulla uudistamalla työaikaa ja työajasta päättämisen muotoja. Viime vuosikymmenen alussa Suomea koetteli lama, jonka seurauksena työmarkkinoita alettiin moittia jäykiksi ja joustamattomiksi. Työllisyyspolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi tuli työmarkkinoiden toiminnan kehittäminen ja avainsanaksi keskusteluissa nousi joustavuus. Tutkielmassa myös tarkastellaan sitä, ovatko joustot kohdistuneet enemmän työntekijöihin vai työnantajiin. Tutkimusmenetelmiltään tutkielma on vertaileva. Tutkielman aineistona on käytetty Työaikalainsäädäntökomitean mietintöä, Hallituksen esitystä työaikalaiksi sekä 1990-luvun tulopoliittisia sopimuksia. Tutkielmassa selvitetään aineiston avulla, millaiset ovat olleet työmarkkinaosapuolten näkemykset työajasta ja sen päättämisen muodoista sekä, mikä on ollut hallituksen kanta työaikapolitiikan uudistukseen. Työaikakiistan luonteeseen vaikuttavat suhdanteet, työelämän suhteet ja instituutiot. Työaikapolitiikan muutoksen arvioinnin taustalla seurataan työmarkkinoiden toimijoiden suhteiden muutosta. Onko yrityskorporatiivinen järjestelmä syrjäyttämässä yhteiskuntakorporatiivisen järjestelmämme? Lähdemateriaalina on käytetty työmarkkinoiden ja työmarkkinasuhteiden tutkimuksia sekä työllisyyspolitiikkaa yleisesti arvioivia teoksia. Analyysin perusteella voidaan todeta, ettei yrityskorporatiivinen järjestelmä ole saavuttanut valta-asemaa päätettäessä työajoista. Työelämän neuvottelusuhteet ovat jossain määrin siirtyneet yritystasolle, mutta työsuhteiden ehdoista sovitaan edelleen työnantajien ja työntekijöiden edustajien välisin kaksipuolisin neuvottelusuhtein.
  • Kontiainen, Satu (2003)
    Länsimaissa eletään informaatiovallankumouksen aikaa, jossa tapahtuu siirtymä vanhasta teollisen talouden mallista uuteen talouteen. Kumousta luonnehtii teknologian nopea kehitys, teoreettisen tiedon keskeisyys, kansainvälisyys, verkostot ja kiristyvä kilpailu. Siirtymää uuteen talouteen on kutsuttu kapitalismin uudelleenjärjestelyn ajaksi, missä tapahtuu valtion deregulaatiota ja markkinaorientaatiota. Kapitalismin uudelleenjärjestelyn takana on nähty vaikuttavan vallitsevan talousjärjestelmän kriisi, uusliberalististen aatteiden leviäminen, kansainvälistyminen ja teknologian kehitys. Nämä vaikuttimet ovat osin päällekkäisiä, kuten teknologian kehitys ja kansainvälistyminen. Kapitalismin uudelleenjärjestelyllä pyritään korvaamaan vanhan teollisen talouden tehokkuusongelmia poistamalla kilpailun esteitä, kuten avaamalla rahoitusmarkkinoita ja vähentämällä korporatiivista talouden sääntelyä. Uuden talouden merkittävä ominaisuus on kansainvälinen kiristyvä kilpailu. Kansainvälisyydestä johtuen uuden talouden kilpailua eivät hallitse kansalliset sääntelyjärjestelmät, vaan pikemminkin kansainväliset suuryritykset ja osakesijoittajat. Tämän johdosta uusi talous on väistämättä volatiili, epävakainen. Kilpailun ja sen tuoman epävakaisuuden on havaittu muuttavan työn luonnetta uudessa taloudessa. Työn luonteen muutoksella tarkoitetaan kiristyneen kilpailun aiheuttamien joustavuus- ja kehityspaineiden aiheuttamaa työtahdin kiristymistä, työn sisällön muutoksien aiheuttamaa epävarmuutta ja työsuhteen epävarmuutta. Työtahdin kiristymisen ja työn epävarmuuden on havaittu lisääntyneen systemaattisesti suomalaisilla työpaikoilla ja sen kokeminen on varsin yleistä. Työn luonteen muutoksella on havaittu olevan negatiivisia vaikutuksia työntekijän henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin, perhe-elämään ja muihin sosiaalisiin suhteisiin sekä organisaation toimintaan työntekijän heikentyneen työmotivaation, työtehon ja sitoutumisen myötä. Työn luonteen muutos käsitetään tässä tutkielmassa kriittisesti yksilötasolle välittyneeksi talouden ja työmarkkinoiden epävakaudeksi. Yksilön kokemukseen pohjaavasti työn luonteen muutos määritellään voimattomuuden tunteeksi ylläpitää haluttua jatkuvuutta työsuhteessa tai jossain työn ominaisuudessa. Tämän tutkielman tarkoitus on selvittää uuden talouden työn luonnetta muuttavia ominaisuuksia ja itse työn luonteen muutosta. Tutkielma on luonteeltaan kvantitatiivinen Survey -tutkimus. Tutkielmaa varten laadittu kyselylomake lähetettiin 600:lle Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry:n jäsenelle. Vastauksia palautui 158 eli vastausprosentiksi muodostui opinnäytetyön aineistoksi erittäin alhainen 26. Kokonaisuudessa voidaan sanoa, että uusi talous vaikuttaa Tekniikan akateemisten työssä kilpailun, organisaatiomuutoksien ja joustavuuden (erityisesti työaikajoustavuuden ja laadullisen joustavuuden) ollessa varsin yleisiä. Työn luonne on muuttumassa osalla Tekniikan akateemisia, erityisesti työtahdin kiristyminen vaikuttaa todennäköiseltä. Työn luonne ei kuitenkaan vaikuta muuttuvan erityisesti uuden talouden tyypillisillä toiminta-alueilla, vaan pikemminkin tyypillisien toimintatapojen yhteydessä. Negatiivisia seurauksia ilmenee hyvin vähän. Keskeistä aikaisempaa tutkimusta edustavat Castells, Antila ja Ylöstalo, JIWIS -tutkimus ja Sennett.
  • Ekström, Kenneth (2001)
    Tässä tutkimuksessa analysoidaan kolmea metalliteollisuuden yrityksen eri toimijoiden (työntekijät, toimihenkilöt, ylemmät toimihenkilöt) rooleja ja yhteistoimintaa verkottumisproseseissa. Tavoitteena on eritellä kehityksen suuntaviivoja, joita verkottuminen aiheuttaa sisäisissä ja ulkoisissa verkottumisprosesseissa. Verkottumisen lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan työvoiman segmentoitumista ydintyövoimaan ja kapasiteettityövoimaan sekä verkottumisen ja työvoiman jakautumisen välistä yhteyttä. Tutkimuksen kohteet valittiin metkomp-projektin tutkijoiden ja järjestöjen edustajien yhteisiin keskusteluihin perustuen siten, että ne edustavat metalliteollisuuden eri toimialoja ja jalostusketjun eri vaiheissa olevia työpaikkoja. Tutkimuksen edetessä ilmeni, että ne edustavat tuotanto-, asiakas- ja tieto-orientoituneen toimintatavan tyyppiesimerkkejä. Kohteista kerättiin kvantitatiivinen, kyselylomakkeeseen perustuva empiirinen aineisto ja se analysoitiin tilastollisilla menetelmillä. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 46,5 % Metallin jalostuksen toimialalta valittu kohde edustaa tuotantoa, jossa valmistetaan raaka-ainetta ja esikäsiteltyjä komponentteja asiakkaille, joiden pääosa on komponentti- tai systeemitoimittajia. Tutkimuksessa koneenrakennusyksiköksi kutsuttu työpaikka on tyypillinen systeemivalmistaja. Koneenrakennusyksikkö tuottaa kooltaan ja arvoltaan suuria osakokonaisuuksia, jotka ovat pääasiassa ulkomaisten asiakkaiden lopputuotteita. Elektroniikkayksikkö on yrityksen päätuotantolaitos, joka kehittää ja valmistaa suoraan asiakkaalle toimitettavia ja asiakkaan tarpeisiin räätälöityjä lopputuotteita. Tämän lisäksi tehtaalla on edelleen komponenttivalmistusta, jota on kysynnän kasvaessa siirretty alihankintaan. Verkottuminen on tässä tutkimuksessa operationalisoitu kahteen ulottuvuuteen. Sisäisellä verkottumisella tarkoitetaan työpaikan tulosyksiköiden, osastojen, tiimien ja ryhmien verkkoa. Ulkoisella verkottumisella puolestaan tarkoitetaan yrityksen ulkopuolisia tavaran toimittajia, alihankkijoita, menetelmätoimittajia ja partnerisuhteita. Tutkimusyksiköt olivat kaikki sellaisessa kehityksen vaiheessa, jossa sisäisen verkottumisen hallitseva muoto on ryhmissä työskentely. Ryhmätyö noudattelee kuitenkin perinteisen hierarkian muotoja, joka ilmenee henkilöstöryhmien välisissä eroavuuksissa ryhmätyön käytännöissä. Koko aineistossa ryhmätyötä tekee 70 % henkilöstöstä. Koko aineiston mukaan työvoima on jakautunut siten, että molemmat toimihenkilöryhmät ovat kyenneet nostamaan suurimman osan työvoimastaan ydintyövoimaan. Henkilöstöryhmän lisäksi työvoima on jakautunut vahvasti myös sukupuolen mukaan Työelämän vaatimusten kuten monipuolisuuden, vastuun ja ammattitaitovaatimusten muutoksia analysoitiin logistisella regressioanalyysilla. Koko aineiston mukaan työelämän vaatimukset lisääntyvät voimakkaimmin, mikäli työ on muotoiltu siten, että siinä on mahdollisimman paljon kehittäviä työn piirteitä. Myös kuuluminen ydintyövoimaan lisää todennäköisyyttä kuulumista ryhmään, jossa työelämän vaatimukset lisääntyvät muita enemmän.