Browsing by Subject "julkinen johtaminen"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Nousiainen, Timo (2004)
    Tutkimuksessa selvitetään strategian tekemisen prosessia kaupungin yhteisstrategioiden muodostamisessa. Tutkimuskohteena ovat Helsingin kaupungin strategiaprosessit valtuustokausilla 1997–2000 ja 2001–2004. Tutkimustehtävänä on tiedon hankinta julkisen sektorin strategisista johtamiskäytännöistä strategiaprosessissa. Tehtävää lähestytään neljästä näkökulmasta tutkimuskysymyksillä, jotka ovat 1) Minkälainen on strategiaprosessin ulkoinen olemus? 2) Mitä prosessista syntyneet yhteisstrategiat sisältävät? 3) Miten viranomaisten ja poliitikkojen roolijaot ilmenevät prosessissa? 4) Miten yhteisstrategiat liittyvät kaupungin johtamisjärjestelmään? Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on strategisen johtamisen teoria. Tutkimuksessa muodostettiin strategiaprosessille teoreettinen viitekehys kuvaamalla erilaisia strategisen johtamisen koulukuntia ja näkökulmia. Tutkimusaineisto koostuu 11 prosessiin osallistuneen virkamiehen tai luottamushenkilön puolistrukturoidusta teemahaastattelusta sekä strategia-asiakirjoista ja prosessiin liittyvistä esityslistoista ja muistioista. Tutkimuksessa kuvaillaan strategiaprosessin eteneminen kokonaisuudessaan painottaen strategian muodostamista. Prosessin vaiheittaisen tarkastelun avulla selvitetään, mistä ja miten asiat nousevat strategiaan. Samalla tutkitaan mitä ja minkälaista strategisen ajattelun näkökulmaa prosessissa painotettiin. Lisäksi selvitetään itse strategian sisältöä ja merkitystä: minkälaisia asioita yhteisstrategioihin nostetaan, mistä ne sisällöllisesti tulevat ja mitä ne heijastavat. Tutkimuksessa tarkastellaan myös viranomaisten ja luottamushenkilöiden välistä vallanjakoa ja rooleja prosessissa. Lopuksi pohditaan yhteisstrategioiden merkitystä kaupungin johtamisjärjestelmässä. Strategiaprosessista esille nousevat selvät erilliset vaiheet, jotka vastaavat ulkoisesti strategiateorioissa esiteltyjä prosesseja. Sisällöltään vaiheet painottuvat prosessin alkuosaan, jossa strategia saa sisältönsä virkamiesten rajauksen pohjalta. Yhteisstrategioihin nousevat koko kaupunki-organisaation kohtaamat haasteet toimintaympäristössään. Sen sijaan niissä ei määritellä kaupungin ydintehtäviä. Kaupungin suunnittelijoiden rooli painottuu yhteisstrategioiden sisällön muodostuksessa. Luottamushenkilöillä on mahdollisuus vaikuttaa strategioihin prosessin perustavaiheissa kaupunginhallituksen, valtuuston puheenjohtajiston sekä ryhmien puheenjohtajien kautta. Yksittäisillä valtuutetuilla on mahdollisuus vaikuttaa strategiaan strategiaseminaareissa. Luottamushenkilöiden vaikutus strategiaan on kuitenkin jäänyt vähäiseksi. Tähän on vaikuttanut se, että strategioiden agenda on jo luottamushenkilöille tullessaan valmiina. Yhteisstrategioiden merkitys kaupungin johtamisjärjestelmässä on lähinnä ohjaava. Hallinnonalat ottavat omissa suunnitelmissaan huomioon niitä itseään koskevat strategiat. Yhteisstrategioiden valmistelun tarkoituksena on viestiä kaupunginhallinnolle johdon kulloinkin tärkeinä pitämät haasteet ja suunnata eri yksiköiden ponnistelut niihin vastaamiseen.
  • Nousiainen, Kristian (2008)
    Tutkimuksessa tarkastellaan valtion keskushallinnon ylintä virkamiesjohtamista. Tutkimuksen tarkoituksena on analysoida rakenteellisesti, historiallisesti ja keskeisten hallinnon käsitteiden kautta virkamiesjohtamista, sen kehitystä, kehittämistä sekä käsitysten välisiä ristiriitoja. Ajankohtainen lähtökohta tutkimukselle on ylimmän virkamiesjohtamisen kehittämiseen viime vuosina kohdistununeet hankkeet. Tutkimus on historiallis-teoreettinen. Rakenteiden kuvaus muodostaa käsittelylle taustan. Aineisto koostuu tutkimuskirjallisuudesta sekä hallintoa ja sen kehittämistä kuvaavista dokumenteista. Analyysimenetelmänä on systemaattinen analyysi ja laadullisen tutkimusotteen soveltava käyttö. Rakenteellisia kuvauksia tehdään myös kvantitatiivisesti. Tutkimus on jaettu valtion keskushallintoa, historiallista kehitystä, hallinnon peruskäsitteitä, poliitikkojen ja virkamiesten suhdetta sekä julkista johtamista käsitteleviin osiin. Tutkimuksessa havaitaan hallinnon kehittämisen ja yksityisen sektorin toimintamallien kautta nousevien haasteiden samankaltaisuus. Liikkeenjohdon periaatteiden omaksumisesta hallintoon syntyy ristiriitainen kuva. New Public Management -perusteisesta kehittämisestä huolimatta weberiläiset piirteet ovat merkittäviä. Mallia voi kuvata käsitteellä New Weberian State.