Browsing by Subject "julkiset elintarvikehankinnat"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Vesterinen, Jutta (Helsingin yliopisto, 2015)
    Tämän Pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää julkisten elintarvikehankintojen kestävyyttä, miten kestävyys näkyy hankintatoiminnassa ja minkälainen laajempi ideologia niiden taustalla vaikuttaa. Tutkimuksen lähestymistavaksi valittiin kvalitatiivinen, eli laadullinen tutkimusmenetelmä ja aineisto kerättiin tekemällä 12 teemahaastattelua asiantuntijoille, jotka työskentelevät jollain tapaa joko hankintojen tai hankintojen reunaehtojen parissa. Tarkoituksena oli saada mahdollisimman kattava käsitys hankintojen kestävyyteen vaikuttavista tekijöistä. Aineistoon otettiin mukaan myös 14 tarjouspyyntöä, jotka kerättiin pyytämällä ne hankkijoilta ennen haastatteluja. Saatujen tarjouspyyntöjen pohjalta tutkija koosti jokaiselle hankintayksikölle oman taulukon käytetyistä kriteereistä. Taulukot toimivat apuna hankkijoille tehdyissä haastatteluissa, sillä niiden avulla oli mahdollista esittää esimerkkejä ja lisäkysymyksiä kestävyyteen liittyen. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä huomioitiin teoriaosassa esitetyt hankintojen kestävyyteen vaikuttavat tärkeimmät tekijät, muun muassa hankintalainsäädäntö, kestävyys sekä erilaiset hankintaohjeet ja suositukset. Aineiston perusteella hankintojen kestävyyteen liittyy paljon erilaisia mielikuvia ja näkemyksiä siitä, mitä kestävyys pitää sisällään. Hankintojen kestävyyteen panostaminen koettiin kuitenkin tärkeäksi ja aiheen tiedettiin saaneen näkyvyyttä myös poliittisessa keskustelussa viime aikoina, mikä koettiin välttämättömäksi, jotta hankintatoiminnan kestävyydellä on mahdollisuus edistyä. Kestävämpien kriteerien käyttöä hidastaa kuitenkin kriteerien abstraktisuus eli se, ettei kestävyydelle ole tällä hetkellä olemassa vakiintunutta määritelmää. Hankintatoiminnan kestävyyden kehittyminen vaatisi nykyistä selkeämmän strategian, lisäkoulutusta sekä vahvempaa poliittista linjausta. Kestävyys miellettiin yhteiseksi tavoitteeksi, jonka toteutuminen vaatii suunnitelmallisuutta ja aitoa halua vaikuttaa kestävyyteen liittyviin asioihin.
  • Pihkala, Emma (Helsingfors universitet, 2017)
    Tämän pro gradu -tutkielman tutkimusongelma oli: • Miten julkisten ammattikeittiöiden raaka-aineiden kotimaisuusastetta voitaisiin nostaa? Tutkimuksen alaongelmat olivat: • Mitä esteitä elintarviketeollisuus näkee kotimaisuusasteen nostamiselle? • Mitä mahdollisuuksia elintarviketeollisuus näkee kotimaisuusasteen nostamiselle? • Miten arktisen ruoantuotannon konseptia voitaisiin käyttää apuna kotimaisen raaka-aineen markkinoimisessa? Tutkimuksen lähestymistavaksi valittiin kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimusmenetelmä. Tutkimuksen aineisto kerättiin tekemällä 10 kpl teemahaastatteluja. Haastateltaviksi valittiin Hyvää Suomesta -merkkiä käyttävien elintarvikeyritysten edustajia. Tutkimuksen teoriaosassa käsiteltiin brändin rakentamista, julkisten ammattikeittiöiden elintarvikehankintoja sekä kotimaisen raaka-aineen käyttöä julkisissa ammattikeittiöissä. Suomalaisen elintarvikeraaka-aineen erikoispiirteitä käsiteltiin arktisen ruoantuotannon konseptin avulla. Tutkimuksen perusteella kotimaisen raaka-aineen kotimaisuusasteen nostamisen suurin este on sen hinta. Merkittävin keino lisätä kotimaisen raaka-aineen määrää julkisten ammattikeittiöiden hankinnoissa olisi tämän tutkimuksen mukaan vaikuttaminen julkisten hankintojen kriteereihin. Kriteereihin voitaisiin vaikuttaa muun muassa parantamalla viranomaisyhteistyötä, lisäämällä hankinnoista vastaavien ihmisten koulutusta ja tarjoamalla hankinnoista vastaaville henkilöille valmiita kriteeristöjä, joiden avulla heidän työnsä helpottuisi. Arktisen ruoantuotannon konsepti koettiin tässä tutkimuksessa hyödylliseksi ensisijaisesti elintarvikeviennin käyttöön.