Browsing by Subject "juomavesi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-9 of 9
  • Korkka-Niemi, Kirsti (Finnish Environment Institute, 2001)
    Monographs of the Boreal Environment Research 20
    Groundwater quality in domestic wells and the reasons for problems in this respect are described on the scale of an individual household well using an extensive database of 1421 wells. The water quality in these wells is compared with that reported in the late 1950’s in order to assess longterm changes, and a comparison is made between the dug wells (N = 1096) and the bedrock wells (N = 325). The possibility of seasonal changes is assessed by comparing analyses of water taken from the same 423 wells at three seasons of the year.Only 37.2 % of the wells fulfilled all the hygienic and technical requirements and recommendations for drinking water. Statistical evaluation of the water quality analyses and background data obtained from questionnaires and geological maps points to five water quality factors contributing to the conclusions reached in the survey: salinity, redox, pH, pollution and contamination. These correspond to a combination of specific geological, regional and site-specific factors which together are manifested as cumulative effects operating at particular locations. All the layers of factors are represented to various extents in each well.Well owners can modify the site-specific factors and ameliorate their effects by keeping their wells in a good state of repair, addressing problems of insufficient aeration and eliminating any nearby sources of pollution. Such measures can affect the microbiological quality of the well water, the amounts of nitrogen compounds contained in it, its turbidity, KMnO4 consumption and in part its Al, Fe and Mn concentrations, but it is not possible to influence the state of oxidation in the aquifer (affecting turbidity, colour, KMnO4 consumption, Fe and Mn, SO4 and NO3 ) or any of the extra-regional factors such as the chemical composition of the soil and bedrock or present or relict marine influence (F, Al, SO4 ,Cl, Na, K, Mn, Fe, alkalinity, pH and total hardness). The seasonal variation in quality variables in individual wells is likely to be greater than the seasonal variation in the aquifers, which emphasises the vulnerability of the wells.
  • Lahti, Kirsti (Finnish Environment Institute, 1997)
    Monographs of the Boreal Environment Research 4
  • Rankinen, Katri; Holmberg, Maria; Peltoniemi, Mikko; Akujärvi, Anu; Anttila, Kati; Manninen, Terhikki; Markkanen, Tiina (Molecular Diversity Preservation International (MDPI), 2021)
    Water 13 (2021), 472
    Climate change may alter the services ecosystems provide by changing ecosystem functioning. As ecosystems can also resist environmental perturbations, it is crucial to consider the different processes that influence resilience. Our case study considered increased NO3− concentration in drinking water due to the climate change. We analyzed changes in ecosystem services connected to water purification at a catchment scale in southern Finland. We combined climate change scenarios with process-based forest growth (PREBAS) and eco-hydrological (PERSiST and INCA) models. We improved traditional model calibration by timing of forest phenology and snow-covered period from network of cameras and satellite data. We upscaled the combined modelling results with scenarios of population growth to form vulnerability maps. The boreal ecosystems seemed to be strongly buffered against NO3- leaching by increase in evapotranspiration and vegetation NO3- uptake. Societal vulnerability varied greatly between scenarios and municipalities. The most vulnerable were agricultural areas on permeable soil types.
  • Unknown author (Vesihallitus, 1972)
    Vesihallitus. Tiedotus 31
    English summary: Comparative studies on raw water quality and treatment costs in Sweden and Finland
  • Nuutinen, Jari; Rantakokko, Panu; Korhonen-Ylönen, Kaija (Suomen ympäristökeskus, 2014)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 9/2014
    Profest SYKE järjesti pätevyyskokeen trihalometaanien määrityksistä juoma- ja uima-allasvesistä marraskuussa 2013. Vesinäytteiden lisäksi osallistujille toimitettiin synteettinen näyte. Pätevyyskokeeseen osallistui 10 laboratoriota. Näytteiden THM-pitoisuuksen vertailuarvoina käytettiin laskennallisia arvoja. Pätevyyden arvioinnissa käytettiin z-arvoa, mitä laskettaessa tuloksille sallittiin synteettisessä näytteessä (A1T) 15 %:n, juomavesinäytteessä (D2T) 25 % ja uima-allasvesissä (U3T ja UT4) 25 % poikkeama vertailuarvosta. Koko tulosaineistossa hyväksyttäviä tuloksia oli 73 %.
  • Mäkinen, Irma; Vesterbacka, Pia; Ilmakunnas, Markku (Suomen ympäristökeskus, 2007)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 16/2007
  • Mäkinen, Irma; Hanste, Ulla-Maija; Vesterbacka, Pia; Ilmakunnas, Markku (Suomen ympäristökeskus, 2008)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 9/2008
  • Kuhmonen, Anna (2010)
    Turvallisen juomaveden saanti on ihmisoikeus. Kuitenkin on arvioitu, että 1,1 miljardia ihmistä kärsii sen puutteesta. Venäjällä on 20 % maailman pinta- ja pohjavesivaroista, mutta silti puolet Venäjän talousvesistä ei täytä turvalliselle talousvedelle asetettuja mikrobiologisia laatuvaatimuksia. Venäläinen Seleznjovon kunta on kärsinyt jo vuosia huonosta juomaveden laadusta, ja vesi on asetettu käyttökieltoon vuonna 2004. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Seleznjovon kylän vedenhankinnan kehittämistä. Tavoitteena on kartoittaa vedenhankinnan järjestämisen nykytila ja ongelmat, tutkia kylässä vedenhankintaan käytettävän talousveden ja vaihtoehtoisen raakaveden (pohjavesi) laatua, kartoittaa pohjavesiesiintymän keskeisimmät pilaantumisriskit sekä pohtia edellisten perusteella, miten nämä vaikuttavat Seleznjovon vedenhankinnan järjestämiseen tulevaisuudessa. Veden laatua tutkittiin ottamalla näytteitä kallioporakaivon vedestä sekä talousveden raakavedestä, lähtevästä vedestä ja kuluttajapisteistä sekä analysoimalla niiden fysikaalis-kemiallista ja mikrobiologista laatua. Veden esteettisyyttä ja vedenhankinnan nykytilaa selvitettiin kyselyn avulla. Pohjaveden riskejä kartoitettiin haastattelemalla Seleznjovon viranomaisia sekä liikkumalla maastossa. Aineistona on käytetty myös Viipurin alueen terveysviranomaisen vedenlaatuseurannan tietoja. Talousveden nykyinen tila on jokaisella tasolla huono. Suurin ongelma on kelvoton raakavedenlähde, joka on syytä vaihtaa. Raakavedenlähteenä on mahdollista käyttää tutkittua pohjavettä, mikäli se käsitellään sillä laajuudella, että vesi täyttää turvallisen veden vaatimukset. Vesi on desinfioitava ja alkaloitava sekä siitä on poistettava rautaa ja mangaania, mahdollisesti myös fluoridia ja ammoniumia. Lisäksi lähtevässä vedessä on oltava pieni jäännösklooripitoisuus. Pohjaveden laadussa havaittiin viitteitä likaantumisesta mm. kohonneina ammoniumtyppi- ja kloridipitoisuuksina sekä huonona mikrobiologisena laatuna, joten lainsäädännön mukaiset suojavyöhykkeet tulee perustaa vedenottamon ympärille välittömästi. Veden laatua on seurattava säännöllisesti ja vedenottamon turvallisuudesta on huolehdittava mm. pitämällä kaivo ja vedenottamo lukittuina. Lisäksi kaivon rakenteiden kestävyydestä on huolehdittava. Jatkossa on seurattava, että valittu veden käsittely on riittävä ja ettei veden laatu heikkene verkostossa matkalla kuluttajalle. Tässä tutkimuksessa saatujen kokemusten perusteella on mahdollista kehittää myös muiden vastaavien kylien vedenhankintaa.
  • Unknown author (Vesihallitus, 1972)
    Vesihallitus. Tiedotus 30