Browsing by Subject "kahvi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-11 of 11
  • Hämäläinen, Mirja (Helsingin yliopisto, 2019)
    The coffee industry provides insights into the relationship between commodity trade and development, a topic that has been a part of developmental discussions for decades. This master's thesis is a case study on a niche inside global coffee business. Its topic is the Third Wave Coffee, a subculture formed around high quality coffee. In its essence the is creating a new kind of relationship with the coffee producers in the global South and the people selling and consuming coffee in the global North. The study's purpose is to portray the views that form the bases of ethics of trade in the subculture. The aim of the study is to understand the networks that tie the global North and South together in an age where consumers see the knowledge about the origin of a high-end product as a part of a quality experience but persistent inequality of power and resources still seem to be a permanent feature of commodity trade relations between the global South and North. The material consists of eight semi structured interviews from coffee professionals and from material of seven websites of organizations connected to the people interviewed. The material was analyzed with discourse analyses as a tool. Theoretical framework consists of cosmopolitanism, Bourdieusian Approach and commodity Fetishism and "double" commodity fetishism. The findings demonstrate that the coffee professionals in the North hold beliefs about how material quality of coffee and ethical trade are intertwined in a way that they secure one another. The professionals define the story about the coffee sold to the consumer and in the Third Wave this based greatly on this presumed link between quality and ethics, cosmopolitan values are often present in the discourses and "double" commodity fetishism is constructed when explaining the origin of coffee. Third Wave coffee professionals in the North are critical of certification schemes related to sustainability and trade ethics and offer personal relationships with the producers as an alternative for them. The effects of this model on the livelihoods and communities of the coffee producers in the global South are a subject of a further study.
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede, 1974)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede, 1974)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede, 1974)
  • Malm, Riikka (Helsingin yliopisto, 2017)
    Kahvi tulee suojata hapelta, valolta ja kosteudelta, sekä säilytettävä oikeanlaisessa lämpötilassa sen vanhenemisen estämiseksi. Pakkausmateriaalin tulee olla riittävän kestävää, jotta pakkaus ja tuote säilyvät vaurioitumattomina kuljetuksen ja käsittelyn aikana. Kahvin vakuumipakkausten vuotojen vuoksi kahvihävikkiä syntyy vuosittain merkittäviä määriä, valmistajalle aiheutuu taloudellisia tappioita ja kuluttajan laatukäsitys voi heiketä. Tutkielman tavoitteena oli selvittää syyt kahvipaahtimon tuotannossa ja logistiikkaketjussa syntyviin vakuumipakkausten vuotoihin ja kehittää korjaavia toimenpiteitä vuotojen syntymisen ehkäisemiseksi. Pakkausten vuotokohtia kartoitettiin kaupoista palautetuista pakkauksista, analysoitiin vuosina 2008–2016 kerättyä aineistoa, ja tutkittiin vuotojen yhteyttä pakkauskoneisiin ja laminaattiin. Vuotojen syntymissyitä etsittiin pakkauslinjojen eri kohdista otetuista näytteistä ja testattiin pakkausten kovuuden varmistavien kovankoettajien toimintaa. Lisäksi määritettiin eri pakkauskoneilla ja eri laminaatteihin pakatuista tuotteista saumanlujuus vetotestillä. Kahvipakkausten kuljetusta seurattiin valmistajalta keskusvarastolle ja sieltä kauppaan. Lisäksi havainnoitiin kahvipakkausten käsittelyä kaupoissa ja haastateltiin kauppojen kahvihyllyistä vastuussa olevia henkilöitä. Tässä työssä tutkittujen pakkausten pääasialliset vuotosyyt olivat saumavuodot (41 %), pistemäinen reikä takana sauman vieressä (18 %) ja viillot (14 %), vuosina 2008–2016 kerätyssä aineistossa sen sijaan viillot ja laminaattimurtumat. Merkittävä osa vuodoista syntyy tuotannossa ja usein vuoto onkin monen tekijän summa, johon vaikuttaa niin pakkauskone kuin laminaattikin. Pakkauslinjoilta otetuista näytteistä vuosi 0,3 %. Lähes puolet oli saumavuotoja ja loput erilaisia reikiä ja repeämiä. Saumanlujuusmäärityksissä havaittiin alasaumojen lujuuksien olevan koneesta riippuen 7–21 % alhaisemmat kuin yläsaumojen lujuuksien. Eri valmistajien laminaateissa oli keskimäärin 15 %:n ero yläsauman lujuuksissa. Kuljetuksessa pakkaukset vaurioituivat lastin virheellisestä kiinnitystavasta johtuen. Vuotoja saadaan vähennettyä esimerkiksi saumausta parantamalla, pakkauslinjojen repeämiä ja reikiä aiheuttavia tekijöitä poistamalla, oikeilla materiaalivalinnoilla, kovankoittajien toiminnan varmistamisella, siirtymällä perforoidun kutistekalvon käyttöön sekä ohjeistamalla kuljettajia lastin oikeaoppisesta kiinnityksestä.
  • Lommi, Heta (Helsingin yliopisto, 2018)
    The literary part of the thesis dealt with coffee composition and the factors that influence it. It was found that coffee variety, climate, post-harvest processing and roasting affected the composition. Coffee quality assurance concentrates on checking the moisture and determining the sensory quality of coffee beans. Sensory quality is determined by trained professionals and is the slowest unit process in coffee processing and should be speeded up. NIRS (Near Infrared Spectroscopy) is a non-direct method that uses the near infrared region of the electromagnetic spectrum (800-2500 nm). In the last few years it has been used to analysing the composition of coffee, screening for defects, determining roasting degree and modelling sensory characteristics of coffee. The main objective of the experimental part was to develop efficient prediction models for green and roasted coffee moisture. Analysing other chemical (green coffee protein, sucrose and caffeine) and physical (roasted coffee colour) parameters were tested as well. The roastery aims at using the technique in coffee quality control but also possibly in production management in the future. Green and roasted coffee were analysed by both NIR and reference methods. Moisture was measured in the roastery laboratory with an air-oven, crude protein was determined by Dumas method in the University of Helsinki. Sucrose and caffeine were measured in an external laboratory (HPLC method). Coffee colour (L*) was measured by the roastery quality controllers as a part of their daily routines. Reliable prediction models were achieved for both green and roasted coffee moisture, and coffee colour (R2 0,98–0,99, SEP(C) 0,06–0,18 (0,95–1,45 %)). These models worked well although there were variations in the samples’ origins, post-harvest processing and roasting degrees. Also, the model developed for green coffee crude protein seemed promising. On the other hand, green coffee sucrose and caffeine contents proved to be hard to measure and these methods need further development in the future.
  • Vähämäki, Olli (Helsingin yliopisto, 2019)
    Kahvi on laadullisilta ominaisuuksiltaan hyvin herkkä elintarvike. Kahvin väri- ja kosteuspitoisuus ovat tärkeitä parametreja paahdetun kahvin prosessoinnin ja aistinvaraisen laadun kannalta. NIR-teknologia (engl. near infrared technology) on analysointimenetelmä, joka perustuu infrapunasäteilyyn. NIR-laite lähettää näytteeseen lähi-infrapunasäteilyä, jolloin yhdisteiden kemialliset sidokset absorboivat sitä ja tuottavat värähtelyenergiaa. Tämä absorptio voidaan nähdä näytteelle ominaisesta spektristä. Tutkimuksen tavoitteena oli kalibroida NIR-laite mittaamaan paahdetusta kahvista väriä, kosteuspitoisuutta ja tiheyttä. Lisäksi tutkittiin kahvin jauhatuksen vaikutusta sen väriin NIR-laitteella ja referenssimenetelmällä. Tässä tutkimuksessa referenssimenetelmänä värin määrityksessä toimi Hunterlab D25LT -värimittari. Kosteuspitoisuuden referenssimenetelmänä oli kuiva-ainepitoisuuden määritys uunissa kuivatuista näytteistä. Tiheyden referenssimenetelmänä toimi mittaukset JEL STAV 2003 Stampfvolumeter -mittarilla, joka antaa hyvän kuvan kahvin tilavuudesta, kun se pakataan vakuumipakkaukseen. Tutkimuksessa käytetty materiaali saatiin paahtimolta. Näytteiden määrä värikalibraatiossa oli 278 kpl, kosteuspitoisuuskalibraatiossa 199 kpl ja tiheyskalibraatiossa 64 kpl. Kalibraatioita arvioitiin vertaamalla referenssituloksia kalibraation ennustettuihin arvoihin. Värikalibraatio saavutti ennustearvon R2 = 0,99, joka on NIR-kalibraatiolla erinomainen. Kosteuspitoisuudelle ennustearvoksi saatiin R2 = 0,91, joka on myös hyväksyttävä, koska kalibraatiossa oli matalat virhearvot. Tiheydelle ennustearvoksi saatiin R2= 0,89, mutta suuret virhearvot lisäsivät kalibraation epäluotettavuutta. Tutkittaessa jauhatuksen vaikutusta väriin havaittiin tilastollisin menetelmin, että mittausmenetelmien keskihajontojen ja keskivirheiden erot olivat hyvin pieniä. t-testipareista havaittiin, että jauhatuksella ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta tuloksiin. 1-jauhatuksen näytteet olivat kuitenkin väriltään vaaleampia, mikä oli yksi alkuhypoteeseista. NIR-mittaustapaa voidaan käyttää tulevaisuudessa mittaamaan paahdetun kahvin väriä ja kosteuspitoisuutta. Tiheyskalibraatio tarvitsisi enemmän referenssimittauksia ollakseen luotettava.
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede, 1974)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede, 1974)
  • Vironen, Ida (Helsingin yliopisto, 2018)
    Acrylamide is a potentially carcinogenic compound formed in many foods during baking, frying and roasting. European commission accepted a new acrylamide regulation aiming at reduction of acrylamide level in food products. A set benchmark value of acrylamide in coffee is 400 µg/kg. Acrylamide level is normally higher in light roasted coffee than in dark roasted coffee. The aim of this study was to detect the role of a roasting profile, green coffee blend and roast degree on acrylamide formation in light roasted coffee. The literature part of the study reviewed acrylamide formation in foodstuff and in coffee, the intake of acrylamide and EU acrylamide regulation. Roast experimental was carried out in the industrial scale. A roast degree of the roast samples varied from very light roast to medium roast coffee. Certain roast degrees were attained by using four final temperature changes (dT) in the roasting. The coffee blends of washed and dry processed Arabica coffees were roasted using two different roast profiles. There was a difference in roasting time and roast power between the two roast profiles. Acrylamide analysis, roast colour and sensory discrimination tests were done for every roast sample. The main factors affecting the level of acrylamide appeared to be the roast profile and final temperature change of roasting. The coffee blend composition did not show an influence on acrylamide level. Use of the longer roast profile with higher roast power decreased 27 % of coffee acrylamide content and the acrylamide level was successfully reduced below the benchmark level. Despite the change of the roast profile, the degree of roast remained typical for light roasted coffee, and the taste was acceptable. The acrylamide content decreased along a darker roast degree, but due the impact on sensory properties, the acceptable range of roast degree appeared to be narrow.
  • Makaroff, Susanna (2004)
    Tutkimuksessa analysoidaan neljän suomalaisen kahvibrandin vuoden 2003 aikana esitettyjä televisiomainoksia semioottisesti. Tarkoituksena on selvittää, minkälaisia merkityksiä Juhla Mokkaan, Presidenttiin, Kulta Katriinaan ja Costa Ricaan on luotu mainonnan avulla ja millaiseksi kuluttajan halutaan niiden kautta kokevan itsensä. Tarkoituksena on myös selvittää brandien mielikuvalliset erot sekä se, välittävätkö mainokset katsojilleen samaa tarinaa ja samoja merkityksiä kuin mitä paahtimot ovat halunneet niillä kertoa sekä tukevatko mainokset paahtimoiden mainonnan tavoitteita vai onko niissä keskenään ristiriitaisuuksia. Lähtökohtana on, että elämme mielikuvayhteiskunnassa, jossa vahvojen tuttujen brandien ja hyvien tarinoiden merkitys korostuu. Ihmiset valitsevat kahvinsakin mainonnan luomien mielikuvien varassa. Ostaessamme kahvia ostamme mielikuvia, tunteita ja sosiaalista hyväksyntää. Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana on mediatutkija Douglas Kellnerin kriittinen näkökulma mediakulttuurin, siten myös mainonnan, vaikutuksesta ihmisen identiteetin rakentumiseen. Hänen mukaansa mainokset ovat ideologisesti ja poliittisesti koodattuja tekstejä, jotka välittävät merkityksiä ja arvoja, tarjoavat identiteettimalleja ja ylistävät olemassaolevaa yhteiskuntajärjestystä. Peilaan myös tanskalaisen tulevaisuudentutkija Rolf Jensenin väitteitä unelmayhteiskunnan lainalaisuuksista ja siitä, kuinka ne todentuvat kotimaisilla kahvimarkkinoillamme. Tutkimusmenetelmänä on Judith Williamsonin semioottinen dekoodausmenetelmä, joka perustuu mainoksen juonen ja sisäisen merkitysrakenteen purkamiseen. Sen rinnalla käytän Erwin Panofskyn ikonograafista menetelmää, jonka avulla mainoksen denotatiivinen ja konnotatiivinen taso voidaan liittää laajempiin kulttuurisiin merkityksiin ja ideologioihin. Tutkimuksen tulokset kertovat vahvojen suomalaisten kahvibrandien luottavan televisiomainonnassaan yhä perinteiseen kerrontaan ja klassiseen symboliikkaan. Kahvimainonta tukee yhteiskuntamme vallitsevia instituutioita ja ylläpitää niiden perinteistä arvomaailmaa. Kaikki kahvimainokset viestivät tarinoissaan kahvin suurta merkitystä henkilökohtaisella tasolla sekä korostavat kahvihetken pyhyyttä ja maun nautinnollisuutta. Televisiomainokset tukevat merkkien erilaisia brandimielikuvia ja siten myös auttavat kuluttajaa erottamaan ne toisistaan. Juhla Mokan vahva markkinajohtajuus selittyy myös tutkimuksen tuloksista. Se on aito ja ajanhenkinen kahvi, joka perustaa brandimielikuvansa suomalaisiin perusarvoihin. Vain Costa Rican voi sanoa hillitysti rikkovan kahvimainonnan kirjoittamattomia kultaisia sääntöjä. Se tavoittelee avoimesti ja rohkeasti markkinajohtajan kohderyhmään kuuluvia ihmisiä, erityisesti nuoria kahvinjuojia.