Browsing by Subject "kahvilat"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 20
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede, 1974)
  • Sillanpää, Miina (Elanto, 1915)
  • Pessa, Sanna-Leena (2001)
    Helsingin keskustaan muutaman viime vuoden aikana avatut coffee shopit edustavat uudenlaista Pohjois-Amerikasta vaikutteensa saanutta kahvilakulttuuria, jolle tyypillisiä piirteitä ovat erilaiset kahvipohjaiset juomat ja niiden kanssa tarjottavat suolaiset ja makeat leivonnaiset sekä perinteisistä kahviloista poikkeava miljöö. Uudenaikaisessa ja siistissä, perinteisiä kahviloita jonkin verran olohuonemaisemmassa ympäristössä on tarjolla suuria täytettyjä sämpylöitä, bageleita, wrapeja, muffinseja ja erilaisia kakkuja ja pullia. Jo aiemmin 1990-luvulla Helsinkiin oli perustettu suhteellisen runsaasti uusia kahviloita. Vuosikymmenen alkupuolen uusien kahviloiden katsotaan kuitenkin edustavan lähinnä eurooppalaista tyyliä, ja coffee shopit alkoivat tulla osaksi kahvilakenttää vasta lähestyttäessä 1990-luvun loppua. Työssäni tarkastelen kahta tällaista Helsinkiin viime vuosina avattua coffee shopia. Tutkimuskysymykset liittyvät näiden kahviloiden lisäksi coffee shop -ilmiöön laajemminkin: miksi Helsinkiin on 1990-luvun lopulta lähtien perustettu monia coffee shopeja, miten nämä uudenlaiset kahvilat eroavat perinteisistä kahviloista, kokevatko coffee shopien asiakkaat tällaiset kahvilat merkittävästi erilaisina tapaamis- ja oleskelupaikkoina, joissa asioimiseen saattaa liittyä myös elämäntyylillisiä ulottuvuuksia. Työn aineisto koostuu osallistuvana havainnoijana kerätyistä kahvilapäiväkirjan merkinnöistä sekä teemahaastatteluista. Kahvilapäiväkirjan tietoja käytettiin pohjana haastattelukysymysten laadinnalle, ja niiden avulla tutustuttiin coffee shop -ilmiöön. Haastattelukysymysten aiheina olivat kahviin ja kahviloihin liittyvät mielikuvat, kahvilassakäyntitavat, ajan viettäminen kahviloissa, elämäntyyliin liittyvät kysymykset sekä ajatus coffee shopeista mahdollisina kaupunkilaisten olohuoneina. Haastatteluihin osallistuivat molempien tutkimuskahviloideni omistaja tai toiminnasta vastaava henkilö sekä 10 coffee shop -asiakasta. Tutkimuksen teoreettisena taustana ovat postmoderniin, kaupunki- ja nuorisokulttuuriin sekä kulutuksen sosiologiaan liittyvät teemat. Keskeisiä tällaisia teemoja ovat muun muassa uusheimoisuus ja elämäntyyli. Esittelen myös aikaisempaa kahviin ja kahviloihin liittyvää tutkimusta taustaksi omalle työlleni. Coffee shopit mielletään perinteisistä kahviloista erottuviksi uudenlaisiksi oleskelupaikoiksi, mutta laajemmat elämäntyyliin liittyvät kytkennät eivät näytä vahvoilta. Coffee shopeissa pistäytyminen on monilla haastattelemillani informanteilla osa arkipäivää ja sen toimintoja, mutta uusheimoisuuteen liittyviä merkityksiä ei juurikaan voida löytää. Coffee shopien pitäminen joidenkin lähiöravintoloiden tapaisina kollektiivisina olohuoneina ei ole myöskään kovin yleistä. Pikemminkin niitä voidaan luonnehtia kaupunkilaiseen elämäntyyliin kuuluviksi oleskelu- ja tapaamispaikoiksi, joita etenkin nuoret suosivat. Coffee shopit koetaan ravintoloita helpommin lähestyttäviksi paikoiksi, joihin on helppo pistäytyä ja jotka näin ollen ovat osaltaan luomassa uudenlaista kaupunkikulttuuria. Tekemieni haastattelujen ja havaintojen perusteella erotin neljä coffee shopeista löydettävää asiakasryhmää tai -tyyppiä: yliopistoväki, ydinkeskustassa sijaitsevien työpaikkojen lounasruokailijat, coffee shopia tapaamispaikkanaan käyttävät asiakkaat sekä satunnaiset coffee shop -kävijät.
  • Varjonen, Johanna; Peltoniemi, Ari (Kuluttajatutkimuskeskus, 2012)
    Kuluttajatutkimuskeskus. Julkaisuja 1/2012
    Suomessa on vahva kodin ulkopuolella syömisen perinne, joka perustuu työpaikoilla, kouluissa ja päiväkodeissa tarjottuihin aterioihin. Vapaa-ajan ulkona syöminen on huomattavasti tuoreempi ilmiö, joka on yleistynyt talouden kasvun, kaupungistumisen ja palvelujen tarjonnan monipuolistumisen seurauksena. Ulkona syöminen jatkaa osaltaan kehitystä, jossa kotien ruoanvalmistuksen vaivaa pyritään vähentämään, mutta ulkona syömiseen liittyy myös vahva sosiaalinen ulottuvuus. Aiemmat tutkimukset ovat keskittyneet paljolti ruokapalvelujen tuottajien intressiin. Tässä tutkimuksessa kodin ulkopuolista ruokailua tarkastellaan kuluttajien näkökulmasta. Vastauksia etsitään kysymyksiin, miten ulkona syöminen asettuu arjen käytäntöihin, millaisiin ruokailutilanteisiin se liittyy, mikä sen asema on ruokailun kokonaisuudessa ja millaista kehitystä edellä mainituissa seikoissa on tapahtunut. Tutkimuksessa pohditaan lisäksi ulkona syömisen määrittelyä, sillä se nähdään ravintolaruokailua laajempana käsitteenä. Tutkimuksen empiirisessä osassa kodin ulkopuolista ruokailua tarkastellaan kolmen erityyppisen kvantitatiivisen aineiston avulla, jotka valottavat ulkona syömistä eri näkökulmista. Aineistoina käytettiin Tilastokeskuksen laatimien ajankäyttötutkimusten ja kulutustutkimusten sekä MaRan teettämien ravintolaruokailun trenditutkimusten aineistoja eri vuosilta. Tulokset osoittavat, että noin 40 % kaikista ulkona syödyistä aterioista liittyy työaikaan tai opiskeluun, jolloin ne ovat osa päivittäistä rutiinia. Vapaa-ajalla kodin ulkopuolella ruokailun yleisimpänä syynä ovat sosiaalinen kanssakäyminen eli ystävien tai perheen tapaaminen ja kestitys sekä lomamatkalla olo. Ravintoloiden suurkuluttajia ovat 25-35-vuotiaat lapsettomat parit ja yksin asuvat. Vastaavasti vähiten ulkona syövät yli 55-vuotiaat pariskunnat ja yksin asuvat. Nämä ovat kuitenkin viime vuosina lisänneet ulkona syömistä viikonloppuisin. Toisessa kotitaloudessa ruokailu näyttää olevan monille yhtä yleistä kuin ravintolassa ruokailu. Ruokailun rytmit ovat tasoittumassa. Lounasaika erottuu vielä selvästi arkisin, mutta ei viikonloppuisin. Silloin ei enää ole erotettavissa yhteistä lounas- tai päivällisaikaa vaan niiden väliin on kehittynyt "lunneri". Pääkaupunkiseudulla ravintoloissa ruokailu on noin kaksi kertaa yleisempää kuin muualla maassa viikonloppuisin. Viikolla ero on pienempi, mikä osoittaa työhön liittyvän ruokailun yleisyyttä koko maassa. Ravintoloissa, kahviloissa tai pubeissa seurustelun merkeissä vietetty aika on vuosikymmenten kuluessa tasaisesti vähentynyt. Ulkona syömiseen käytetyt kulutusmenot kasvavat kotitalouden käytettävissä olevien tulojen mukana. Suurin ero alimpien ja ylimpien tuloluokkien välillä on ruokaravintoloiden annoksiin käytetyissä kulutusmenoissa. Sen sijaan pizzerioihin ja hampurilaisravintoloihin käytetyissä rahamenoissa ei ole suuria eroja tuloluokkien välillä.
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kultturien tutkimuksen laitos, kansatiede, 1974)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede, 1974)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kultturien tutkimuksen laitos, kansatiede, 1974)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kultturien tutkimuksen laitos, kansatiede, 1974)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede, 1974)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede, 1974)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede, 1974)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede, 1974)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede, 1974)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kultturien tutkimuksen laitos, kansatiede, 1974)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kultturien tutkimuksen laitos, kansatiede, 1974)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kultturien tutkimuksen laitos, kansatiede, 1974)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede, 1974)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede, 1974)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede, 1974)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede, 1974)