Browsing by Subject "kaivokset"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-13 of 13
  • Kauppi, Sari; Mannio, Jaakko; Hellsten, Seppo; Nysten, Taina; Jouttijärvi, Timo; Huttunen, Markus; Ekholm, Petri; Tuominen, Sirkku; Porvari, Petri; Karjalainen, Anna; Sara-Aho, Timo; Saukkoriipi, Jaakko; Maunula, Markku (Suomen ympäristökeskus, 2013)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 11/2013
    Talvivaaran kipsisakka-altaan vuoto marraskuussa 2012 oli paikallinen, mutta suuri ympäristöonnettomuus. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vastasi vuodon aiheuttamiin kyselyihin ja tiedon tarpeeseen kartoittamalla ympäristökuormitusta ja tiedottamalla onnettomuuden aiheuttamista vaikutuksista vesiympäristöön. Raportissa on esitetty arvioinnissa käytetyt mittaustiedot, arvioitu vuodon vaikutuksia lähijärvissä ja tarkasteltu vuodon alueellista laajuutta vuoden 2012 lopulla käytettävissä olleen tiedon perusteella. Välitöntä vesistökuormitusta arvioitiin ympäristömittaustulosten ja mallinnuksen avulla. Raportissa on kuvattu kipsisakka-altaan vuodon aiheuttama kuormitustilanne ja arvioitu sen vesistövaikutuksia. Lisäksi on kuvailtu lyhyesti vesien tilaa ennen jätevesivuotoa, sekä metallien, happamuuden ja suolojen vesistövaikutuksia. Raportissa on myös ehdotuksia lisäselvitystarpeiden ja seurannan osalta, sekä kaivosalaan liittyvään tutkimus- ja kehitystoimintaan Suomessa. Onnettomuuden seurauksena Talvivaaran kaivosalueen ulkopuolelle purkautui huomattavasti jätevettä. Eteläisiin lähivesiin (Lumijoki – Kivijärvi) purkautui noin 200 000 m3 jätevettä ja pohjoiseen, Oulujoen vesistön latvaosaan (Salminen – Kolmisoppi), noin 20 000 m3. Ympäristöön joutui kaivoksen tavanomaiseen kuormitukseen verrattuna moninkertainen määrä haitallisia aineita. Luonnossa metallien myrkyllisyydessä on yleensä kyse niiden yhteisvaikutuksista. Eri metallit voivat joko suoraan lisätä toistensa myrkkyvaikutuksia tai yhdessä aiheuttaa suuremman häiriön eliöiden tasapainotilaan. Kalojen ja muiden eliöiden kannalta oleellisia ovat ääri-ilmiöt eli happamuuden ja metallipitoisuuksien maksimiarvot sekä niiden nopeat muutokset. Eliöihin vaikuttavan pitoisuustason ylittivät selvimmin alumiini, nikkeli ja sinkki, mutta myös uraani ja kadmium. Seuraukset alueen vesieliöstöön selviävät kuitenkin vasta seuraavan kesän kasvukaudella ja sen jälkeen, koska eliöiden lisääntymisen onnistuminen ja ravintoketjun mahdollinen häiriintyminen nähdään vasta pidemmällä aikavälillä.
  • Kauppila, Päivi; Räsänen, Marja Liisa; Myllyoja, Sari (Finnish Environment Institute, 2013)
    The Finnish Environment 29en/2011
    Over the past few years, important new mines have been opened in Finland (Suurikuusikko, Talvivaara) while existing ones have upscaled their operations and new mining projects have been started. The mining industry produces the raw materials on which many other industries depend, including the metal, chemical and pulp and paper industries, as well as agriculture and a number of other sectors. Unavoidably, the metal ore mining has impacts on the environment. Prevention of negative environmental impacts calls for the application of BAT (Best Available Techniques) in the mining, starting from ore prospecting and mine planning and extending to mine closure - throughout the mine life cycle. This publication discusses the environmental aspects of metal ore mines throughout the mine life cycle, ranging from the relevant legislation, emissions and environmental impacts of the mining, to the required environmental surveys, methods and techniques used to decrease emissions and diminish environmental impacts. With Finnish conditions in focus, the publication proposes latest solution models for the best environmental practices for the metal ore mining. The publication is a joint project between the Geological Survey of Finland, the Kainuu and Lapland Centres for Economic Development, Transport and the Environment, the Regional State Administrative Agency for Northern Finland, the Finnish Association of Extractive Resources Industry and the Finnish Environment Institute. The publication is intended to use in planning, implementing and closing of the mines for operators and permit and supervisory authorities, as well as for consultants.
  • Välisalo, Tero; Jouttijärvi,Timo; Kallio,Antti; Kauppi,Sari; Kauppila,Päivi; Komulainen,Hannu; Laasonen,Juha; Laine-Ylijoki, Jutta; Leppänen,Minna; Reinikainen,Jussi; Wahlström, Margareta (Ympäristöministeriö, 2014)
    Ympäristöministeriön raportteja 2/2014
    Talvivaaran kaivoksella marraskuussa 2012 sattuneen vesistövahingon jälkeen Suomen hallitus päätti, että kaivoksille tehdään stressitestit. Ympäristöministeriö asetti tammikuussa 2013 kaivosten ympäristöturvallisuus -viranomaistyöryhmän (KYTU), jonka tehtävänä oli arvioida viranomaisten tehtäviä, toimivaltaa, ohjauskeinoja ja yhteistyötä kaivosten ympäristövahinkojen ehkäisemisen kannalta. Eräänä työkaluna KYTU-työryhmällä oli kaivosten stressitestit. Stressitestauksen ensimmäisessä vaiheessa kaivokset arvioivat itse toimintaansa kysymyslomakkeen avulla. Tämän jälkeen ympäristöministeriön nimeämä asiantuntijaryhmä kävi läpi kaivosten itsearvioinnit ja antoi niistä palautetta. Stressitestien kysymyslomakkeessa oli kuvattu seitsemän riskitilannetta, joihin liittyi yhteensä 15 kysymystä. Testattaviksi riskitilanteiksi valittiin mm. poikkeuksellisen suuri sadanta, joka vaikeuttaa vesien käsittelyä, varastointia ja poisjohtamista sekä patoaltaiden rakenteet, jotka eivät kestä poikkeuksellisen suuren vesimäärän aiheuttamaa rasitusta. Stressitestikysely lähetettiin 21 kaivokselle ja rikastamolle. Testattavaksi tulivat kaikki metallimalmikaivokset ja metallimalmirikastamot sekä niiden lisäksi myös muutamia teollisuusmineraalikaivoksia ja -rikastamo sekä karbonaattikaivoksia, jotka käsittelevät runsaasti kemikaaleja tai joiden jäte- tai vesiallaspadot voisivat onnettomuuden sattuessa aiheuttaa vaaraa ihmiselle tai ympäristölle. Vastaukset saatiin asetettuun määräaikaan mennessä 20 kohteesta. Vastaukset sisälsivät myös kuvauksia olemassa olevista hyvistä käytännöistä ja kehittämisehdotuksia. Stressitestin perusteella esitettyihin poikkeustilanteisiin on kokonaisuudessaan paneuduttu ja varauduttu kaivoksilla suhteellisen hyvin. Erityisesti patorakenteiden valvonta, pato- ja pohjavaurioiden hätäkorjaukseen varautuminen, haitallisten päästöjen tunnistaminen, sähkökatkoksiin ja ilkivaltaan varautuminen sekä poikkeustilanteista tiedottaminen tuntuivat olevan lähes kaikilla hyvin hallinnassa. Sen sijaan vesien hallinnassa, pohjarakenteiden valvonnassa, poikkeuksellisten päästöjen havaitsemisessa ja hallinnassa sekä kaivannaisjätteiden kemiallisen muuttumisen tunnistamisessa, ymmärtämisessä ja tarkkailussa oli puutteita. Vesimäärien hallinnassa on tärkeää ennakointi mm. sää- ja vesistöennusteiden sekä säähavaintojen perusteella. Vara-allaskapasiteettia tulee olla riittävästi, ettei tulva- yms. tilanteissa jää ylimääräisen veden ainoaksi hallintakeinoksi vesien juoksuttaminen vesistöön. Vaatimus prosessinomaisesta vedenpuhdistuksesta olisi tarpeen etenkin uusia kaivoksia luvitettaessa. Jokaisella toimijalla tulisi olla käytössään toimivat varajärjestelmät pato- ja pohjavuotojen varalle. Tarkkailuun on suositeltavaa sisällyttää pato- ja pohjarakenteiden toimivuuden valvomiseksi suotoveden määrän seurannan ohella kemiallisen laadun seurantaa ja lisätä pohjaveden laadun tarkkailua jätealtaan tai haitallisia aineita sisältävien vesialtaiden ympäristöstä. Uusien jätealtaiden pohjarakenteiden valvontaan tulee kehittää ja ottaa käyttöön päivittäisten tarkkailukierrosten lisäksi ennakoivia seurantajärjestelmiä, joilla mahdolliset kalvojen rikkoontumiset ja vuodot voidaan havaita varhain. Tässä raportissa esitettyjen yleisten ja kaivoskohtaisten huomioiden sekä kaivosten omissa vastauksissa esiintuotujen parantamisehdotusten tarkastelua suositellaan hyödynnettäväksi kaivosten omien kehittämissuunnitelmien sekä viranomaisyhteistyössä käytävien keskustelujen pohjana.
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 2014)
    Ympäristöministeriön raportteja 3/2014
    Ympäristöministeriö asetti kaivosten ympäristöturvallisuutta käsittelevän viranomaistyöryhmän (KYTU) sen jälkeen, kun Talvivaaran kaivoksella Sotkamossa tapahtui vesistövahinko marraskuussa 2012. Työryhmän tehtävä oli muun muassa arvioida viranomaisten tehtäviä, ohjauskeinoja ja yhteistyötä ympäristövahinkojen estämiseksi jatkossa. Suomessa monilla viranomaisilla on toimivaltaa, joka koskee kaivoksia, jätepatoja ja kaivostoiminnan ympäristöturvallisuutta. Viranomaisten yhteistyö toimii monessa suhteessa hyvin. Kaivostoiminnan kasvu on kuitenkin lisännyt merkittävästi hallinnon tehtäviä. Samanaikaisesti viranomaisten voimavarat ovat vähentyneet valtiontalouden säästötoimien vuoksi. Toimialaa koskeva lainsäädäntö ja viranomaisorganisaatio ovat lisäksi käyneet läpi suuria muutoksia viime vuosina. Viranomaisyhteistyön toimivuudella eri säädösten mukaisissa lupamenettelyissä ja valvonnassa on keskeinen merkitys kaivostoiminnan ympäristöturvallisuuden varmistamisessa. Toimiva yhteistyö edellyttää, että viranomaisilla on tehtäviensä hoitamista ja yhteydenpitoa varten yhteisesti sovitut toimintamallit ja riittävät voimavarat. Viranomaisten välisen yhteistyön lisäksi työryhmän tehtävänä oli tarkastella laajemminkin asettamispäätöksen mukaisia asiakokonaisuuksia kaivosten ympäristöturvallisuuden kehittämiseksi. KYTU -työryhmän loppuraportissa on yleiskatsaus Suomen kaivostoiminnasta, kaivosten ympäristöturvallisuutta koskevasta lainsäädännöstä ja viranomaistehtävistä. Raportissa esitetään toimenpide-ehdotuksia, jotka liittyvät seuraaviin kaivostoiminnan ympäristöturvallisuutta koskeviin asiakokonaisuuksiin: Viranomaisten välisen yhteistyön edistäminen, kaivoksiin liittyvän ympäristötiedon saatavuus ja tietopohjan vahvistaminen, kaivosaltaiden pato- ja pohjarakenteiden turvallisuuden parantaminen, kaivostoiminnan lopettamiseen liittyvät vakuusjärjestelyt, suljettujen ja hylättyjen kaivannaisjätealueiden kartoituksen jatkotoimet ja säteilyasetuksen 29 §:n mukaisen ilmoitusmenettelyn noudattaminen. Monien asiakokonaisuuksien yhteydessä otettiin huomioon vuonna 2013 toteutettujen kaivosten stressitestien tuloksia. Lisäksi on esitetty toimenpiteitä stressitestien tulosten pohjalta nousseiden suositusten huomioon ottamisesta. Raportin lopussa on yhteenveto työryhmän esittämistä toimenpide-ehdotuksista.
  • Silvo, Kimmo; Jouttijärvi, Timo; Nystén, Taina; Kauppi, Sari; Kontula, Tytti; Oinonen, Kari; Jantunen, Jorma; Hellsten, Seppo; Krogerus, Kirsti; Leppänen, Matti; Lehtoranta, Jouni (Suomen ympäristökeskus, 2019)
    SYKE Policy Brief 28.8.2019
  • Silvo, Kimmo; Jouttijärvi, Timo; Nystén, Taina; Kauppi, Sari; Kontula, Tytti; Oinonen, Kari; Jantunen, Jorma; Hellsten, Seppo; Krogerus, Kirsti; Leppänen, Matti; Lehtoranta, Jouni (Finnish Environment Institute, 2019)
    SYKE Policy Brief 28.8.2019
  • Krogerus, Kirsti; Pasanen, Antti (Suomen ympäristökeskus, 2016)
    Reports of the Finnish Environment Institute 39/2016
    Although mining companies have long been conscious of water related risks, they still face environmental management challenges. Several recent environmental incidents in Finnish mines have raised questions regarding mine site environmental and water management practices. This has increased public awareness of mining threats to the environment and resulted in stricter permits and longer permitting procedures. Water balance modelling aids in predictive water management and reduces risks caused by an excess or shortage of water at a mining site. In this study the primary objective was to exploit online water quantity and water quality measurements to better serve water balance management. The second objective was to develop and test mathematical models to calculate the water balance in mining operations. The third objective was to determine how monitoring and modelling tools can be integrated into the management system and process control. According to the experience gained from monitoring water balances, the main recommendation is that the data should be stored in a database where it is easily available for water balance calculations. For real-time simulations, online measurements should be available from strategically defined positions in the mine site. Groundwater may also act as a source or sink with respect to mine site surface water, and therefore monitoring and investigations should be designed to account for the full water balance. In Finland it is possible to calculate water balance for planning or for operative purposes by using the Watershed Simulation and Forecasting System (WSFS) developed at the Finnish Environment Institute (SYKE). This system covers every sub-basin (10-50 km2) over the whole of Finland. WSFS automatically obtains the latest observations of temperature, precipitation, water level, discharge and other needed data provided by the Finnish Meteorological Institute (FMI), SYKE, as well as other sources. The system also uses these observations to follow-up on simulation and forecasting accuracy. The water balance model was further developed to simulate and forecast the water balance at the Yara Siilinjärvi mine site. The WSFS-model was also extended with one-way coupling to the groundwater flow model. The model is operated via a web-based user interface and can produce water-balance forecasts automatically, if necessary, several times a day. The water balance and water flow in the area are simulated using real-time weather observations. The model enables forecasting water levels and planning discharges and pumping at the mine site. Possible uses of the model include preparation for spring floods by emptying ponds for storage of water from snow melt, estimation of the effect of heavy rainfall and calculating the required outflow from the mine site reservoir. Thus, overflows and dam-breaks can be avoided and consequently prevent the leakage of contaminated water. Furthermore, as the model can be modified to simulate changes at the mine site, it can also be beneficial during the mine site-planning process. The water balance model is currently operational for Yara Siilinjärvi mine site and hydrological forecasts are produced on a daily basis. Water level, discharge and pumping data, essential for modelling the area, are provided by the mine operator and EHP-Tekniikka Ltd. The model uses meteorological observations and forecasts from FMI as inputs for the simulations and forecasts. In addition to the accurate weather forecasts, the real time observations are a key factor in the accuracy of the model forecasts. GoldSim is the most popular commercial simulation software solution chosen, not only by mines worldwide, but also in many other sectors. One of the main reasons for its extensive use is its versatility and the ability to expand the program as the needs of the mine require. As the mine project progresses, one of GoldSim’s strongest assets is risk analysis at different phases during both the planning and execution of mine operations. The use of the GoldSim platform was tested during the project and some new features were developed. The project has paid special attention to commercialization of the developed products and well thought out policies for possible joint bids.
  • Kauppila, Päivi; Räisänen, Marja Liisa; Myllyoja, Sari (Suomen ympäristökeskus, 2011)
    Suomen ympäristö 29/2011
    Suomeen on viime vuosina avattu merkittäviä uusia kaivoksia (Suurikuusikko, Talvivaara), toimivien kaivosten tuotantoa lisätään ja useita kaivosprojekteja on käynnissä. Kaivostoiminta on teollisuudenala, joka tuottaa tarpeellisia raaka-aineita mm. metalli-, kemian- ja paperiteollisuudelle, maataloudelle sekä lukuisille muille toimialoille. Kaivostoiminta vaikuttaa vääjäämättömästi ympäristöönsä. Kielteisten ympäristövaikutusten ennaltaehkäisy edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT, Best Available Techniques) soveltamista kaivannais-toimintaan malminetsinnästä ja kaivoksen suunnittelusta alkaen – läpi toiminnan elinkaaren – kaivoksen sulkemiseen ja jälkihoitoon asti. Julkaisussa tarkastellaan metallimalmikaivosten ympäristönäkökohtia kaikissa toiminnan elinkaaren vaiheissa kattaen lainsäädännön, toimintaan liittyvät päästöt ja ympäristövaikutukset tarvittavat ympäristöselvitykset sekä menetelmät ja tekniikat päästöjen ja ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Julkaisussa esitetään ratkaisumalleja Suomen olosuhteisiin soveltuvista metallimalmi-kaivannaissektorin parhaista ympäristökäytännöistä. Julkaisu on kirjoitettu yhteistyössä Geologian tutkimuskeskuksen, Kainuun ja Lapin ELY-keskusten, Pohjois-Suomen aluehallintoviraston,Kaivannaisteollisuus ry:n ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Julkaisu on tarkoitettu sekä toiminnanharjoittajien, lupa- ja valvontaviranomaisten että alan konsulttien käytettäväksi kaivostoiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja toiminnan päättämisessä.
  • Lyytimäki, Jari; Benighaus, Ludger; Gómez, Javier; Benighaus, Christina; Kauppi, Sari; Kotilainen, Juha M.; Mononen, Tuija; del Rio, Virginia (Springer Nature, 2021)
    Mining, Metallurgy & Exploration 38 (2021), 1831–1843
    The understanding of public debates over mineral exploration and mining largely originates from exceptional situations such as mining accidents of conflicts. Less is known about how mining is portrayed and understood under more conventional settings. What storylines dominate the local day-to-day public debate? This article presents results from a comparative case study focusing on newspaper coverage of mineral exploration and mining in three European countries representing different geological and socio-economic contexts. Newspaper articles from the Geyer-Erzgebirge region in Germany, the Andalusia region in Spain, and Northern Finland are studied. The sample looks into the period between September 2018 and February 2020 and shows that regional newspapers report about mining issues relatively intensively even in the absence of major accidents or other media events causing peaks of attention. The tone of the articles is generally neutral to positive towards mining activities, reflecting the specific local settings, historical experiences, and future expectations. Despite the different contexts of the three countries, there were considerable similarities to the topics highlighted, including common themes of mining revival, mining events and social interaction, history of mining, and damages related to mining. Past, present, and future employment opportunities related directly or indirectly to the mining sector are key storylines. Another recurrent underlying theme is the need to balance environment and safety risks and socio-economic prosperity, typically covered through ordinary disputes among the mining sector, public authorities, regional non-governmental organizations, and local initiatives.
  • Tornivaara, Anna; Räisänen, Marja Liisa; Kovalainen, Heikki; Kauppi, Sari (Suomen ympäristökeskus, 2018)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 12/2018
    Suomessa kartoitettiin vuosina 2011–2013 EU:n kaivannaisjätedirektiivin mukaiset suljettujen ja hylättyjen vakavaa ympäristön pilaantumista tai ympäristölle mahdollista vaaraa aiheuttavat kaivannaisjätealueet. Hankkeen loppuraportissa esitettiin 30 kaivoksen kaivannaisjätealueelle jatkotoimenpidetarpeet. Tässä jatkohankkeessa (KAJAK II) keskityttiin pääasiallisesti näiden 30 kaivoskohteen ja esille nousseiden kahden lisäkaivoskohteen nykytilan ja jatkotoimenpidetarpeiden selvittämiseen. Raporttiin on koottu tietoa tutkittavien kohteiden kaivostoiminnasta ja kaivannaisjätteistä, läjitysalueiden sijainnista ja tiedossa olevista ympäristövaikutuksista, hankkeen aikana toteutetusta maastotarkastuksista ja kenttämittauksista sekä kaivostoimintaan liittyvistä luvista ja valvonnasta sekä alueen mahdollisesta kaavoituksesta. Lupa-asioihin ja valvontaan liittyvässä kohdassa keskityttiin lähtökohtaisesti ympäristönsuojelu- ja vesilainsäädäntöihin. Raportissa kuvataan kaivosalueen vaikutusta maankäyttöön ja esitetään suosituksia jatkotoimenpiteiksi. Tämän selvitysten perusteella kaivosalueet ryhmiteltiin ympäristökuormituksen ja -vaikutusten mukaan: 1. happamia valumavesiä tuottavat kaivosalueet, 2. neutraaleja/lähes neutraaleja metallipitoisia vesiä tuottavat kaivosalueet, 3. kaivosalueet, joiden ympäristökuormituksesta on saatavilla vain vähän tutkittua tietoa, 4a. kohteet, joissa on voimassa kaivospiiri tai kunnostus käynnissä ja kunnostukselle ympäristölupa, 4b. kaivosalueet, joiden ympäristökuormitus oli pientä käytössä olleen aineiston perusteella. Raportissa tuodaan myös esille vanhojen ja/tai konkurssiin joutuneiden ja varattomaksi päätyneiden kaivosalueiden kunnostamisen ongelmallisuutta ja esitetään selvennettäväksi näiden kaivosalueiden nykytilaselvityksen, kunnostamisen ja ympäristön tilan tarkkailun toteuttamisen vastuuta.
  • Räisänen, Marja Liisa; Tornivaara, Anna; Haavisto, Teija; Niskala, Kaisa; Silvola, Matti (Ympäristöministeriö, 2013)
    Ympäristöministeriön raportteja 24/2013
    Vuonna 2006 voimaan tulleen kaivannaisjätedirektiivin mukaan tulee käytöstä poistetut tai hylätyt vakavaa ympäristön pilaantumista tai ympäristölle mahdollista vaaraa aiheuttavat kaivannaisjätealueet luetteloida. Näitä alueita ovat ympäristöministeriön toimeksiannosta kartoittaneet Geologian tutkimuskeskus (GTK), Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE). Alueiden luokittelussa on käytetty apuna EU:n komission kartoitusohjeessa esitettyä riskinarviointimenettelyä, minkä lisäksi tarkastelua täydennettiin Suomen olosuhteiden kannalta merkittävillä tekijöillä. Työssä käytetty aineisto koostui Geologian tutkimuskeskuksen tietokannoista, julkaisuista, raporteista, ympäristöhallinnon asiakirjoista sekä ympäristöhallinnon paikkatietoaineistoista. Kartoituksessa tunnistettiin 37 kaivokselta yhteensä 53 kaivannaisjätealuetta, jotka voivat aiheuttaa vakavaa ympäristön pilaantumista tai mahdollista vaaraa ympäristölle. Jätealueiden sijainnin lisäksi julkaistusta luettelosta löytyvät tiedot jätemääristä sekä 30 alueen jatkotutkimustarpeista. Yksikään arvioiduista alueista ei nykyisessä muodossaan aiheuta suuronnettomuuden vaaraa. Julkaisun lopussa esitetään jatkotoimenpidesuosituksia.
  • Kauppi, Sari (Suomen ympäristökeskus, 2013)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 10/2013
    Suomessa toimivien kaivosten ja uusien kaivoshankkeiden ympäristötarkkailutiedon nykytilaa haluttiin selvittää muutaman toimivan kaivoksen ja vielä toteutumattomien hankkeiden osalta. Samanaikaisesti on tarkasteltu olemassa olevien kaivosten päästötietoja ja tuotettu tietoa Pellervon Taloustutkimuksen (PTT) arvottamistutkimukselle kaivosten taloudellisista hyödyistä ja ympäristöhaitoista. Tavoitteena oli tuoda esille käytettävissä olevan ympäristötiedon riittävyys ja lisätiedon tarpeet, sekä tuottaa pohjatietoa laajempaa kaivostoiminnan hyötyjen ja haittojen kokonaisarviointia varten. Julkaisussa tarkastellaan tutkittavien kaivosten päästö- ja kuormitustietoja, taustatietoja kaivosten ympäristövaikutuksista sekä kaivostoimintaan liittyvästä ympäristösääntelystä. Tarkastelussa huomioitiin yleisellä tasolla mahdolliset muutokset ekosysteemipalveluissa ja kartoitettiin tutkittavien hankkeiden aiheuttamaa uhkaa uhanalaisille lajeille. Julkaisussa käsitellään lyhyesti Suomen lainsäädännön erityispiirteitä kaivostoimintaan liittyen ja valtausjärjestelmän poikkeavuutta. Merkittävimmin kaivostoiminnan ympäristövaikutusten laatuun ja voimakkuuteen vaikuttaa, toimiiko kaivos avo- vai maanalaisena kaivoksena, sekä kaivoksen malmityyppi ja valittu rikastusmenetelmä. Kaivosten pitkäaikaisvaikutukset ovat huonosti tunnettuja.
  • Кауппила, Пяйви; Ряйсянен, Марья Лииса; Мюллюоя, Сари (Институт окр ужающей среды Финляндии, 2013)
    Finnish Environment 29ru/2011
    В Финляндии в последние годы открываются новые крупные рудники (Cуурикуусикко, Талвиваара), увеличивается производство металлов, начинается осуществление новых горнодобывающих проектов. Добывающая промышленность – это сфера индустрии, которая обеспечивает необходимым сырьём металлургическое, химическое, бумажное производство, сельское хозяйство, а также многие другие сферы хозяйственной деятельности. Горнодобывающая деятельность оказывает существенное влияние на окружающую среду. Для предотвращения отрицательного экологического воздействия требуется использование наилучших существующих технологий (BAT, Best Available Techniques), начиная с геологоразведочных работ и проектирования рудника - на протяжении всего жизненного цикла – и заканчивая закрытием и рекультивацией рудника. В публикации рассматриваются экологические вопросы в деятельности горнодобывающей промышленности по добыче и переработке металлических руд на протяжении ее жизненного цикла, включая законодательство, нагрузку и воздействие на окружающую среду, экологические исследования, а также методы и технологии необходимые для уменьшения влияния на окружающую среду. В публикации представлены апробированные в условиях Финляндии наилучшие экологические практики в сфере добычи и обогащения металлических руд. Издание подготовлено совместно с Геологическим институтом, ELY-центрами Кайнуу и Лапландии, Агентством регионального управления Северной Финляндии, Ассоциация горной промышленности (Kaivannaisteollisuus ry) и Центром окружающей среды Финляндии. Публикация предназначена для использования промышленными компаниями, лицензионными и контролирующими органами, консалтинговыми организациями данной сферы в планировании, осуществлении и завершении деятельности горнодобывающих предприятий.