Browsing by Subject "kala"
Now showing items 1-8 of 8
-
(Länsi-Suomen ympäristökeskus, 2009)LSUra 1/2009Kyrönjoki on EteläPohjanmaan suurin joki ja pääuoman pituus on 127 km. Virtaamien vaihtelu Kyrönjoella on suurta ja virtaamavaihteluihin on syynä järvien vähäisyys ja valumaalueen runsaat ojitukset. Vuonna 2002 Kyrönjoen tulvariskejä pienentämään ja joen virkistyskäyttöä parantamaan valmistui Malkakosken patojärjestelmä. Padon yhteyteen rakennetun kalatiejärjestelmän tarkoituksena on turvata kalojen vapaa liikkuminen padon alapuolisen jokialueen ja padon seurauksena sen yläpuolelle syntyneen 40 km pitkän patoaltaan välillä. LänsiSuomen ympäristökeskus selvitti telemetriatutkimuksilla vuosina 2004–2006 Malkakosken kalatien toimivuutta hauella, kuhalla, kirjolohella, meritaimenella ja vaellussiialla. Malkakosken telemetriatutkimusten tavoitteena oli selvittää, pääsevätkö eri kalalajit nousemaan kalatietä pitkin padon yli ja käyttävätkö kalat Deniluomaa nousureittinään. Lisäksi pyrittiin selvittämään soveltuuko Malkakosken koskialue kalojen elinalueeksi ja millaisissa paikoissa eri kalalajit viihtyvät. Erilaisilla telemetrialähettimillä merkittiin yhteensä 40 kalaa. Malkakosken seurantatulosten perusteella kirjolohi ja meritaimen pääsivät helposti nousemaan Malkakosken kalatiejärjestelmää pitkin padon yläpuolelle. Hauki pystyy tulosten perusteella nousemaan kalatietä pitkin ylös ja ohittamaan padonharjan sen vuotokohdista virtaaman ollessa riittävän suuri. Kuhat eivät nousseet padon yläpuolelle. Biotelemetristen menetelmien soveltuvuus kalojen elintapojen ja liikkeiden selvittämiseksi antavat mahdollisuuden muidenkin nousuesteiden ja kalateiden toimivuuden selvittämiseksi.
-
(Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, 2007)PKAra 5/2007Pohjois-Karjalan vesistöjen tilan parantaminen -hankkeen kalaosion ensimmäisessä osatutkimuksessa selvitettiin kahdeksan hajakuormituksen kuormittaman tummavetisen metsäjärven ekologista tilaa koekalastusten avulla. Hankkeessa hankittiin tietoa humusjärvien kalayhteisöjen rakenteesta ja testattiin suomalaisen kalayhteisöindeksin sekä ruotsalaisen FIX-indeksin toimivuutta järvien ekologisen tilan luokituksessa. Tulosten perusteella suomalainen indeksi luokitteli kaikki järvet erinomaiseksi, kun taas ruotsalaisen FIX-indeksin luokittelu erotteli järviä enemmän. Osatutkimuksessa “Mitä ahventen morfologiset erot kertovat järvien ekologisesta tilasta?” vertailtiin ahventen morfologisten piirteiden eroja neljän hankejärven välillä ja kunkin järven sisällä. Ahventen tiettyjen morfologisten piirteiden erot voivat kuvastaa eroja ravinnonkäytössä ja siten antaa viitteitä kohdejärven heikentyneestä ekologisesta tilasta johtuen ravintoketjun vääristymisestä. “Epidermaalisen papillomatoosin esiintyminen viidessä pienessä, runsashumuksisessa pohjoiskarjalaisessa metsäjärvessä” -osatutkimuksessa testattiin papillomatoosi-kalatautiin perustuvaa tutkimusmenetelmää humusjärvien ekologisen tilan muutoksen toteamisessa. Tutkimuksessa selvitettiin myös menetelmän soveltuvuutta kalastusta harrastavien kansalaisten seurattavaksi kalastuksen ohessa.
-
(Länsi-Suomen ympäristökeskus, 2006)Maalahdenjoella (F 500 km2, MQ 4,0 m3/s) tehtiin tulvasuojelutöitä vuosina 1999-2003. Työ käsitti joen perkauksen ja pohjapatojen rakentamisen sekä veneväylien ruoppauksen Maalahdenjoen edustan merialueella. Töiden tarkoitus oli vähentää joen yläosalla vuosittain toistuvia tulvia. Maalahdenjoesta poistettiin massoja yhteensä 156 000 m3 ja suistoalueelta ruopattiin lisäksi runsaat 14 000 m3. Perkausmassat läjitettiin molemmin puolin jokea tai ne kuljetettiin erityisille läjitysalueille. Länsi-Suomen vesioikeuden lupaehdoissa vaadittiin vesistötöiden vaikutusten tarkkailua vedenlaatuun, kalastoon ja kalastukseen. Myös pohjaeläimistöä, kasvillisuutta ja sedimentin koostumusta tutkittiin. Velvoitetarkkailu jatkuu 5 vuotta vesistötöiden valmistumisen jälkeen. Tässä yhteenvetoraportissa käsitellään vuosina 1997-2003 kerättyä aineistoa. Maalahdenjoen vedenlaatu on huonoa veden ollessa ajoittain hyvin hapanta ja metallipitoisuuksien erittäin suuria, minkä vuoksi kalat karkottuvat alueelta toisinaan ja voivat jopa kuolla. Jokivesi on tumman ruskeaa ja hyvin ravinnepitoista. Maalahdenjoki vaikuttaa merkittävästi joen edustan merialueen vedenlaatuun lisäten ravinnepitoisuuksia, alentaen sähkönjohtavuutta ja aiheuttaen happokuormaa jokiveden ollessa hapanta. Veden sameus ja typpipitoisuudet kasvoivat ruoppaustöiden aikana. Maalahdenjoen kasvillisuus on muuttunut vesistötöiden seurauksena. Suurin muutos on ollut vesikasvillisuudessa, jossa ulpukan ja järvikortteen esiintyminen on romahtanut. Ahventa, särkeä ja haukea nousee keväisin mereltä kutemaan Maalahdenjokeen ja sen sivu-uomiin. Vesistötöillä ei ole vesistötöiden valmistumisvuoteen mennessä havaittu olleen selvää vaikutusta kalojen kutunousuun. Kalanpoikaspyynneillä joesta saatiin ahvenen, särjen, hauen, salakan, kiisken ja lahnan poikasia. Maalahdenjoen vesistötöillä ei ole vesistötöiden valmistumisvuoteen mennessä havaittu selvää yhteyttä kalojen poikastuotantoon. Perkauksen myötä on kuitenkin menetetty mahdollisia kalojen lisääntymisalueita toimenpiteiden kohteina olevilla osuuksilla. Suistoalueelta saatiin siian, kuoreen ja silakan poikasia. Merialueen ammattikalastajien tärkeimmät saalislajit vuonna 2003 olivat silakka, siika, hauki ja ahven. Yksikkösaaliissa tapahtuneiden muutosten ja kalastajien arvioiden perusteella ahven- ja särkikanta oli vahvistunut merialueella vuoden 1998 kalastustiedustelun tuloksiin verrattuna.
-
(Fiskeriföreningen i Finland, 1902)Fiskeriföreningen i Finland ; 4
-
(Evira, 2008)Eviran tutkimuksia ; 6/2008The decision to launch an extensive study on the levels of organic tin compounds (OTC) in Finnish fresh water and sea fish was made when high levels of OTC were found in fish and in the sediment in connection with the construction project of the new harbour in Helsinki in 2005. The study focused on the fresh water and sea fish species that Finns mainly use as food. Samples were collected both in harbour and industrial areas with OTC contamination and in areas with no local contamination. OTC content in fresh water fish usually remained under 10 μg/kg fresh weight (fw), but contents measured in four municipalities (Varkaus, Lohja, Jyväskylä and Tampere) were 19–28 μg/kg. OTC content of as high as 35,000 μg/kg (dry weight) was measured in the sediment in Huruslahti Bay, Varkaus, at the depth of 2–6 cm. Sea fish showed OTC levels about ten times higher than fresh water areas. OTC content in fish was under 20 μg/kg fw in sea areas with no local contamination. Contents in contaminated areas exceeded 40 μg/kg. Contents of 150–500 μg/kg were found in severely contaminated areas. The highest OTC contents (28–528 μg/kg) were found in perch caught in Vanhankaupunginlahti Bay in Helsinki. In this case, both the length and weight of fish correlated with the OTC content. High OTC levels were also found in the Naantali Harbour where the level decreased rapidly when moving towards the open sea. The OTC levels in fish caught in the same area varied between different species. Levels found in perch, bream and pike-perch, the preferred habitats of which are in the archipelago and inland bays, were on average higher than levels found in herring, salmon and sprat, which live in the open sea.
-
(1955) -
(1936) -
(Helsingin yliopisto, 2022)The aim of this master’s thesis was to investigate whether drug-induced inhibition of cytochrome P450 enzymes (CYP), especially time-dependent inhibition (TDI), could be the reason for bioaccumulation of the pharmaceuticals present in the aquatic environment in fish and whether the in vitro method could identify pharmaceuticals causing an environmental risk, which should primarily be investigated more closely. The half-maximal inhibitory concentrations (IC50) of seven antimicrobial drugs detected in the environment (erythromycin, clarithromycin, ketoconazole, clotrimazole, miconazole, ciprofloxacin, and sulfamethoxazole) and three known human time-dependent inhibitors (furafylline, diltiazem and verapamil) chosen for the validation of the method, were determined by EROD (7-ethoxy-resorufin-O-deethylase) and BFCOD (7-benzyloxy-4-trifluoromethyl-coumarin-O-debenzyloxylase) activities. The IC50 shift method and commercially available rainbow trout (Oncorhynchus mykiss) liver microsomes were used in determinations. The known human time-dependent inhibitors chosen for the validation of the method, furafylline (EROD) and diltiazem (BFCOD) proved to be possible time-dependent inhibitors also in rainbow trout in vitro, but this was not observed for verapamil (BFCOD). All antimicrobial drugs, except ciprofloxacin, inhibited more selectively BFCOD-reaction, as in human. In the case of sulfamethoxazole, inhibition was not observed at the concentrations used (0–500 µmol/L). Both enzyme activities (EROD and BFCOD) were inhibited in rainbow trout by ketoconazole, clotrimazole and miconazole. Among antimicrobial drugs acting as time-dependent inhibitors in human, erythromycin inhibited BFCOD activity in a time-dependent manner also in rainbow trout, but this was not observed for clarithromycin. Strongest inhibitors for CYP enzymes of rainbow trout in vitro were ketoconazole (EROD, IC50=4,19 µM and BFCOD, IC50=2,31 µM) and clotrimazole (EROD, IC50=33,78 µM and BFCOD, IC50=1,55 µM). The IC50 values of diltiazem, erythromycin, clarithromycin, ciprofloxacin, and verapamil were of the same order of magnitude as in human. The IC50 values of furafylline, ketoconazole, clotrimazole and miconazole were several times higher in rainbow trout than in human. Based on the results of this study, the IC50-shift method is also valid for fish, but there are differences in the inhibition potencies between human and fish, and the inhibition potency of human CYP enzymes cannot therefore directly predict enzyme inhibition of fish or the mechanism of inhibition. The In vitro measured IC50 values of rainbow trout were several orders of magnitude higher than the average concentrations of the pharmaceutical residues measured in the environment. Exposure to pharmaceutical mixtures is long-term, so interactions and bioaccumulation may still be possible due to inhibition of CYP enzymes. Developing a valid in vitro method for environmental risk assessment would be important, as animal experiments are ethically challenging.
