Browsing by Subject "kampanjat"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Friström, Pamela Maria Helena (2010)
    Målsättningen med min pro gradu-avhandling är att diskutera och problematisera fenomenet kampanjjournalistik - särskilt ur etnicitetsperspektiv. I avhandlingens teoriavsnitt presenteras och definieras begreppet kampanjjournalistik, och argument för och emot mediekampanjer gås igenom. Vidare redogör jag för forskning kring kampanjjournalistik samt för forskning kring ras och etnicitet i medierna. För den empiriska delen av arbetet gör jag en fallstudie av en serie tidningstexter - Vasabladets rapportering om avvisningen av den ryskukrainska familjen Schymanskyj hösten 2002. Totalt handlar det om 13 texter - förstasidespuffar, nyhetsartiklar, reportage och notiser. Jag gör en kritisk diskursanalys av materialet enligt van Dijks modell för att försöka utforska huruvida artiklarna i det valda fallet kan uppfattas som kampanjjournalistik. Jag frågar mig också hur den eventuella kampanjen tar sig uttryck och vilket målet för den eventuella kampanjen i så fall är. Syftet med fallstudien är att illustrera och konkretisera den diskussion och de frågeställningar kring kampanjjournalistik som föregår analysen. Min bedömning är att Vasabladets rapportering om fallet Schymanskyj kan betraktas som kampanjjournalistik. Analysen visar att Vasabladet gör ett s.k. indirekt ställningsstagande där tidningen 1) vill väcka sympati för familjen Schymanskyjs öde – och det i kombination med 2) en viss myndighetskritik. Alla fall av kampanjjournalistik är naturligtvis olika, bland annat i grad av aggressivitet, och i Vasabladets fall handlar det onekligen om ett exempel på en mer subtil kampanj. Det tjänar ändå som ett dugligt exempel på kampanjjournalistik av sitt slag - en form av försiktig kampanj - i en minst sagt kontroversiell journalistisk genre.
  • Lehtonen, Anni (Helsingin yliopisto, 2019)
    The theme of this Master´s Thesis is the campaign rhetoric of a nonprofit organization. #Don´t tell Martti was a fundraising and brand building campaign of peace broker organization Crisis Management Initiative (CMI) during the spring 2017. This study aims to produce knowledge of what kind of rhetoric organizations are using in social media and how we can understand it through the theory of dramatism. Organization´s use of social media has not attracted a lot of research attention. Nonprofit organization´s campaign communication and persuasion to donate is new study field and lately it has captured the interest of many different scientific fields. Despite this, studies where nonprofit organizations campaign rhetoric and social media would have been studied together are rare. At the same time nonprofit organizations aim to fundraise more from the private sector and social media as a fundraising tool is very important to them. This qualitative study falls under the tradition of social constructionism. The method for analysis is dramatism that falls under to the tradition of new rhetoric and has been created by a philosopher and literature critic Kenneth Burke in the mid of 20th century. In this way this study combines old analysis method to very new and modern environment, social media. The data for the study are the campaign publications in Facebook from 20th of April to 15th of June 2017.These 48 publications included text, photos, photo album and videos. #Don´t tell Martti campaign had many different motivations: to surprise President Martti Ahtisaari on his birthday, to fundraise money to peace building, to raise CMI´s brand recognition and to create an image of CMI as a trustworthy, but relaxed and humorous nonprofit organization. In the campaign communication the context of social media is strongly present: the language is relaxed, interpersonal, not factual and informative. Building the trust to this not so well-known organization was done by advocates in high positions from different companies. This campaign combined the current moment, friskiness, humour, reliability and it was surprising. Social media has become the place for the organizations to be humorous. Humour is more and more popular in the nonprofit organizations communication as well. This study shows that humour works in fundraising at least when it was also combined with the professional image. Campaign communication in social media is more and more interactive and it is aiming to create content that would get likes, comments and it would be shared forward to get more visibility.
  • Kupiainen, Anni (Helsingfors universitet, 2013)
    Ulkoasiainhallinnossa on pohdittu säännöllisesti Suomi-kuvaa ja sen kirkastamista aina Suomen itsenäistymisestä saakka. Vuonna 2008 silloinen ulkoministeri Alexander Stubb asetti maabrändityöryhmän päivittämään Suomi-kuvaa. Samaan aikaan kiihtyi vuonna 2002 aloitettu kampanjointi, jonka tavoitteena oli Suomen vaihtuva jäsenyys Yhdistyneiden kansakuntien (YK) tärkeimmässä elimessä, turvallisuusneuvostossa, vuosina 2013—2014. Tutkielmassa tarkastellaan Suomen turvallisuusneuvostokampanjan vilkkaimpia vuosia 2008–2012. Työssä selvitetään, miten kampanjassa rakennettiin Suomi-kuvaa: millaisia käytännön välineitä kampanjassa käytettiin, mitä teemoja siihen valittiin ja millaisia tavoitteita jäsenyyspyrkimyksellä oli? Näitä kampanjan elementtejä myös peilataan Suomen kahteen menneeseen turvallisuusneuvostojäsenyyteen ja Suomi-kuvan luonnin perinteeseen. Kampanjan välineitä olivat esitteet, media ja puheet, joiden kautta kampanjan toimijat, pääasiassa presidentit ja ulkoministerit, kertoivat teemoista ja tavoitteista sekä kotimaassa että ulkomailla. Diplomaattien välinen kampanjointi oli luottamuksellista eikä siihen liittyvä aineisto ollut tutkielman tekohetkellä käytettävissä. Pääaineistona olivatkin toimijoiden julkiset puheet ja kirjoitukset sekä kampanjan paperiesite. Metodina aineiston käsittelyssä oli teemoittelu: aineistosta etsittiin yhteneväisyyksiä ja teemoja, jotka toistuivat säännöllisesti. Teemat koottiin teemakortistoon, jonka avulla selvitettiin kampanjan sisältöä ja tavoitteita sekä muun muassa vertailtiin eri toimijoiden näkemyksiä. Kampanja ja sen Suomi-kuvan rakennuksen elementit osoittautuivat melko perinteisiksi: sanomalehdet, esitteet ja puheet ovat olleet käytössä Suomi-kuvan rakennuksen alkuvuosista asti, jopa 1800-luvun kansallisen projektin aikana. Kampanjassa Suomesta piirtyy kuva YK:n toimintaan aktiivisesti ja tunnollisesti sitoutuneena maana, joka tarjoaa muiden käyttöön muun muassa osaamistaan rauhanturvaamisessa ja -välittämisessä. Valitut, melko yleiset ja paikoin historiaan nojaavat teemat korostavat YK:n ja sen peruskirjan edustamien arvojen ensisijaisuutta Suomen ulkopolitiikassa. Vastaavanlaisia teemavalintoja tehtiin myös menneiden turvallisuusneuvostojäsenyyksien aikana, ja jäsenyyksien avulla teemoja voitiin näyttää toteen, mikä yhä vankisti Suomi-kuvaa. Tutkielmassa tarkasteltu kampanja jäi Suomi-kuvan rakennuksen kannalta ikään kuin vajaaksi, kun jäsenyyttä ei turvallisuusneuvostovaalissa saavutettu. Kampanjan kokonaisuudella tavoiteltiin Suomen vaikutusvallan ja kansainvälisen aseman parantamista. Oman edun tavoittelu tunnustettiin, mutta se liitettiin kansainväliseen vastuunkantoon: kampanjassa korostettiin Suomen halua kantaa vastuuta, koska se on Suomenkin etu globaalissa maailmassa, jossa kriiseillä on kauaskantoiset vaikutukset. Tutkielman olennaisimpia havaintoja on, että julkinen kampanja näkyi pääosin Suomessa ja sen tarkoituksena oli pitkälti kotimaisen hyväksynnän hankkiminen turvallisuusneuvostopyrkimykselle. Jos kampanja oli kaksiosainen, niin oli myös siinä rakennettu Suomi-kuva: tärkeäksi käsitteeksi nousee kansallinen identiteetti, joka on maakuvan pohja. Kampanjaan olikin valittu, tarkoituksella tai ei, suomalaiseen identiteettiin käyviä elementtejä, joita sitten heijastettiin ulospäin. Esimerkiksi kampanjan paperiesitteen Suomea esittävät kuvat ovat tuttuja jo 1800-luvulla rakentuneista kansalliskuvastoista. Identiteettiin vetoamisen lisäksi kampanjan toimijoiden oma imagonluonti ja tapa näkyä kampanjan yhteydessä saattoivat luoda hyväksyntää harjoitettua politiikkaa kohtaan. Puhumalla kampanjasta, sen teemoista ja tavoitteista sekä Suomi-kuvasta ylipäätään rakennettiin haluttua Suomi-kuvaa identiteetin kautta – pyrittiin siis olemaan sellaisia kuin miltä haluttiin näyttää. Kysymykseksi kuitenkin jää, oliko kampanjassa heijastettu identiteetti ajan tasalla, tunsivatko kansalaiset kampanjan omakseen ja pystyivätkö he vaikuttamaan siinä luotuun identiteettiin ja Suomi-kuvaan.
  • Peutere, Katariina & Rasilainen, Johanna (2001)
    Pro gradu ?tutkielmamme käsittelee yhteiskunnallista kampanjointia suostuttelevan viestinnän muotona. Tutkimuksen teoreettisena taustana olemme käyttäneet Lars Palmin väitöskirjassaan, Övertalningsstrategier ? att välja budskap efter utgångsläge, esittelemiä ajatuksia kampanjan lähtötilanteen analyysista sekä hänen kehittämäänsä päätösmallia. Teoriaosuudessa olemme tarkastelleet myös William J. McGuiren kehittämää viestinnän panos-tuotos -matriisia sekä esitelleet lyhyesti Leif Åbergin kampanjan suunnittelumallin. Esimerkkitapauksena olemme käyttäneet Liikuntaseikkailu maapallon ympäri ?kampanjaa. Tutkielmassamme olemme tarkastelleet kampanjan eri kohderyhmien eli opettajien, koululaisten ja vanhempien kokemuksia kampanjasta ja sen yhteydessä käytetystä materiaalista sekä sitä, mitä kanavia he ovat käyttäneet. Emme ole pyrkineet selvittämään kampanjalla aikaansaatuja vaikutuksia, koska tutkimuksemme toteutettiin heti kampanjajakson jälkeen, eikä vaikutustutkimus vielä tällöin olisi ollut mahdollista. Tutkimuksemme jakautui kolmeen osaan: opettajille ja vanhemmille suunnattuihin strukturoituihin lomakekyselyihin sekä koululaisten kanssa tehtyyn haastattelututkimukseen. Opettajien otanta tehtiin satunnaisotantana ja vanhempien otanta toimeksiantajamme toiveista johtuen harkinnanvaraisena otantana. Haastatellut koululaiset olivat käytännön syistä Uudenmaan alueelta. Haastattelut toteutimme puolistrukturoituna teemahaastatteluina. Tutkimuksemme osoitti, että Liikuntaseikkailu maapallon ympäri ?kampanja oli pääpiirteissään erittäin onnistunut. Kaikkien kohderyhmien kokemukset kyseisestä kampanjasta olivat hyvin positiivisia, eikä kohderyhmien sisällä juuri esiintynyt merkitseviä eroja mielipiteissä eri taustamuuttujien valossa tarkasteltuna. Käytetyistä kanavista radio oli tavoittanut kohderyhmät heikoimmin. Lisäksi tutkimuksemme osoitti, että kampanja oli ehkä rakennettu turhan voimakkaasti internetin varaan kohderyhmien internetin käyttövalmiudet huomioon ottaen. Tutkimuksessamme totesimme, että lapsille suunnatun yhteiskunnallisen kampanjan suunnittelussa tulisi erityisesti huomioida vanhemmille tiedottaminen, jotta he eivät kokisi itseään asiassa ulkopuoliseksi. Opettajien kohdalla tulisi kiinnittää huomiota siihen, ettei kampanjan toteutus kiireisessä kouluympäristössä koituisi liian työlääksi. Myös suoran tiedotuksen kampanjaorganisaatiolta opettajille tulisi olla laadukasta ja riittävää. Esimerkkikampanjamme suunnittelussa ei ollut käytetty teoriaosuudessa esittelemiemme kampanjan suunnittelumallien kaltaisia teoreettisia apuvälineitä. Tämä olisi saattanut tuoda kiireen leimaamaan kampanjasuunnitteluun enemmän ryhtiä. Ilman teoreettista taustaa kampanjan tavoitteet, sanoma ja kampanjoinnissa käytettävien kanavien hyödyllisyys eivät näyttäneet olleen kampanjaorganisaatiolle selkeitä suunnittelun alusta asti vaan ne muotoutuivat pikku hiljaa kampanjoinnin edetessä. Kampanjan suunnittelumallien käyttö suunnittelun apuna auttaisi varmasti esimerkiksi sanoman kohdistamisessa eri kohderyhmille ja toimivimpien kanavien valinnassa. Esimerkkikampanjamme tapauksessa tilanne oli kuitenkin sinänsä helppo, että kaikki kohderyhmät kokivat kampanjan aiheen tärkeäksi ja siitä oltiin kiinnostuneita. Tutkielmamme keskeisimpinä lähteinä olemme käyttäneet Lars Palmin väitöskirjaa sekä William J. McGuiren viestinnän pano-tuotos ?matriisia. Lisäksi lähteinä on käytetty muun muassa strukturoituja lomakekyselyitä, tilastollisia menetelmiä ja teemahaastattelua koskevia teoksia.
  • Salonharju, Inkeri (Helsingin yliopisto, 2010)
    Verkkari 2010 (2)