Browsing by Subject "kannattavuus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 62
  • Lilja, Viljo (Suomen metsätieteellinen seura, 1957)
  • Löfgren, Karl Gustaf (Suomen metsätieteellinen seura, 1986)
  • Vornanen, Matti (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää nautojen elektronisen korvamerkinnän taloudellinen vaikutus Suomen nautaketjuun. Elektronisten korvamerkkien käyttö on ollut tähän asti vapaaehtoista ja niitä on ollut käytössä Suomessa noin vuodesta 2007 lähtien. Käyttö ei kuitenkaan ole yleistynyt niin, että elektronisia merkkejä voisi täysimääräisesti hyödyntää nautojen tunnistamisessa. Tutkimuksessa selvitettiin kattavasti miten eMerkintä muuttaisi Suomen koko nautaketjun toimintaa, jos se olisi virallinen ja kaikilla naudoilla oleva tunniste. Tutkimuksen tulosten pohjalta oli tavoitteena luoda myös konkreettisia toimenpide-ehdotuksia nautaketjun eläintunnistuksen kehittämiseksi. Tutkimuksen aikana tehtiin haastatteluja eri yrityksille ja osapuolille sekä kyselytutkimus maatiloille, joiden avulla luotiin kaksi skenaariota. Skenaarioiden pohjalta luotiin investointilaskelma, joka vertaa nautaketjun toimintaa visuaalisella ja elektronisella korvamerkillä. Ensimmäinen skenaario perustui tavanomaiseen ja toinen elektroniseen tunnistamiseen. Tutkimuksen laskelmia varten jouduttiin määrittämään nautakarjatiloilla tehty tunnistustyön työmäärä, jota ei tiettävästi ole vastaavalla tavalla aiemmin selvitetty. eMerkin käyttöönoton taloudellista kannattavuutta tarkasteltiin nettonykyarvomenetelmällä. Investointilaskelmassa verrattiin skenaarioiden välistä nautaketjun toimintaa, joissa muuttuvina tekijöinä olivat käytetty työaika, tunnistusvirheistä aiheutuva hävikki, investoitavat laitteistot sekä tunnistusmenetelmien vaatimat oheistoiminnat. Elektronisen tunnistuksen oletettiin nopeuttavan työtoimenpiteitä ja vähentävän tunnistusvirheitä. Skenaarioiden laitteistoinvestoinnit perustuivat haastatteluissa ja kyselytutkimuksessa ilmenneisiin tarpeisiin. Nautaketjun toiminnan muuttuminen eMerkkejä tukevaksi todettiin kannattavaksi. Investointi oli kannattava, kun investoivien maatilojen kokoluokka oli suuri. Investointi oli kannattava myös pienemmillä maatilakokoluokilla, kun eMerkkien hyödyntäminen maatilan työtoimenpiteissä oli tehokkaampaa. Tulosten perusteella elektroninen korvamerkintä kannattaisi ottaa viralliseksi tunnisteeksi kaikille Suomen naudoille, jolloin sitä voisi hyödyntää täysimääräisesti. Elektroninen tunniste olisi hyvä lisäominaisuus perinteisen korvamerkin lisäksi, millä saataisiin hyötyjä koko nautaketjuun.
  • Pyy, Anna Elli Helmiina (Helsingin yliopisto, 2021)
    Maatalouden kannattavuus on ollut pitkään heikkoa. Maataloudessa käytettävien tuotantopanosten hinnat ovat kehittyneet epäedulli-seen suuntaan eikä maatalousyrittäjillä ole keinoja vaikuttaa niihin. Maataloustuotteiden, kuten maidon, hinnat määräytyvät markkinoilla. Keskeisin keino kannattavuuden lisäämiseen on tuotos-panossuhteeseen eli tuottavuuteen vaikuttaminen. Samaan aikaan Suomessa on käynnissä maatalouden rakennekehitys, jonka seurauksena tilakoot suurenevat ja tilamäärä vähenee. Tilojen työmäärän lisääntyessä kaikkea ei voida tehdä enää yrittäjän tai yrittäjäpariskunnan kesken, vaan palkataan työntekijöitä tai hankitaan uutta tuotantoteknologiaa, kuten koneita. Maataloustyöntekijöiden osaamistarve kasvaa. Maatalousyrittäjillä tulisi olla osaa-mista henkilöstöjohtamisesta. Lean on virtaustehokkuuteen ja asiakaskeskeisyyteen liittyvä toimintastrategia. Kaiken perusta on ymmärtää arvo, jota luodaan asiak-kaalle. Leanissa tuotantoprosesseja hiotaan niin, että prosesseista tulee sujuvia: tuotetaan enemmän tuotetta pienemmillä resursseilla ja samalla tuotteen laatu paranee. Leanissa tuotantoprosesseja tarkastellaan yhdessä työntekijöiden kanssa ja niistä pyritään löytä-mään arvoa tuottamattomia toimintoja ja poistaa niitä. Leanissa on viisi keskeistä periaatetta, joiden mukaan toimitaan. Henkilöstön käytettävissä on yli 50 lean-työkalua ja tekniikkaa, jotka esimerkiksi parantavat viestintää ja työnjakoa, ohjaavat tekemään jatkuvia parannuksia ja keskittyvät standardisointiin sekä ylläpitävät järjestystä. Työntekijät ovat merkittävässä roolissa, sillä leanin keskiössä on henkilöstö, heidän osallistumisensa ja sitouttamisensa. Lean vastaa hyvin edellä esiteltyihin kannattavuuden ja henkilöstöjohtamisen haasteisiin. Erityisesti maitotiloille on järjestetty viimeisen viiden vuoden aikana lean-koulutuksia. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, soveltuuko lean käytettäväksi maito- ja emolehmätiloilla. Tavoitteena oli saada tietoa, miten leanin käyttöönotto on sujunut, minkälaisia lean-työkaluja on käytössä tiloilla sekä kuinka lean on vaikuttanut tilojen talouteen ja työhyvinvointiin. Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen eli laadullinen. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina neljälle maatalous-yrittäjälle, joista kolme oli maitotilallisia ja yksi emolehmätilallinen. Haastattelut äänitettiin ja litteroitiin, jonka jälkeen aineisto analysoitiin teemoittelun avulla. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimi lean-johtamismenetelmä, jota tarkasteltiin strategisen johtamisen näkökulmasta. Tutkimuksessa kävi ilmi, että lean-johtamismenetelmä soveltuu käytettäväksi maito- ja emolehmätiloilla. Johtopäätöstä tukee se, että leanin nähtiin vaikuttaneen jokaisella tilalla talouteen sekä työhyvinvointiin positiivisesti. Tutkimuksessa käsitellyt lean-työkalut sopivat tarkasteltuihin tuotantomuotoihin hyvin. Yksittäisiä haasteita työkalujen käytöstä nousi kuitenkin esiin. Käytössä olevien työkalujen määrässä havaittiin myös tilojen välisiä eroja. Työkalujen määrä oli pienin tilalla, jossa ei ollut palkattuja työntekijöitä. Tutkimus toteu-tettiin yhteistyössä ProAgria Keskusten liitto ry:n kanssa, jolle saadut tutkimustulokset antavat tietoa siitä, mikä on leanin nykytila maito- ja emolehmätiloilla sekä miten lean-koulutuksia ja -asiantuntijapalveluita tulisi kehittää tulevaisuudessa.
  • Niskanen, Anssi; Luukkanen, Olavi; Saastamoinen, Olli; Bhumibhamon, Suree (The Society of Forestry in Finland - The Finnish Forest Research Institute, 1993)
    The profitability of fast-growing trees was investigated in the northeastern and eastern provinces of Thailand. The financial, economic, and tentative environmental-economic profitability was determined separately for three fast-growing plantation tree species and for three categories of plantation managers: the private industry, the state (the Royal Forest Department) and the farmers. Fast-growing tree crops were also compared with teak (Tectona grandis), a traditional medium or long rotation species, and Para rubber (Hevea brasiliensis) which presently is the most common cultivated tree in Thailand. The optimal rotation for Eucalyptus camaldulensis pulpwood production was eight years. This was the most profitable species in pulpwood production. In sawlog production Acacia mangium and Melia azedarach showed a better financial profitability. Para rubber was more profitable and teak less profitable than the three fast-growing species. The economic profitability was higher than the financial one, and the tentative environmental-economic profitability was slightly higher than the economic profitability. The profitability of tree growing is sensitive to plantation yields and labour cost changes and especially to wood prices. Management options which aim at pulpwood production are more sensitive to input or output changes than those options which include sawlog production. There is an urgent need to improve the growth and yield data and to study the environmental impacts of tree plantations for all species and plantation types.
  • Eid, John (Suomen metsätieteellinen seura, 1981)
  • Jyllilä, Lauri (Helsingin yliopisto, 2018)
    Maailman väkiluvun kasvaessa on ruuantuotantoa varten otettava käyttöön koko ajan enemmän pinta-alaa maanviljelyyn, rehuntuotantoon ja laidunnukseen. Tämä kehityskulku on kestämättömällä pohjalla ja ratkaisuksi on esitetty hyönteisten kasvattamista teollisen ruuantuotannon raaka-aineeksi. Hyönteissyönti on vasta nouseva trendi mutta trendin kasvu on voimakasta etenkin tällä hetkellä länsimaissa. Etuna hyönteistentuotannossa ovat merkittävästi pienemmät kasvihuonekaasupäästöt ja vedenkulutus sekä huomattavasti tehokkaampi rehuhyötysuhde kuin muilla tuotantoeläimillä. Hyönteisen ravintoarvot ovat myös erilaiset kuin muilla tuotantoeläimillä ja arvoihin voidaan vaikuttaa voimakkaasti. Kotisirkkojen kasvatuksen pilotointi tehtiin tämän lopputyön tiimoilta Etelä-Pohjanmaalaisella maatilalla, joka on tänä päivänä yksi Skandinavian suurimmista hyönteistuotantotiloista laajennuksien jälkeen. Koetilalla koostettiin tulokset laskelman pohjaksi, jolloin päästiin tarkastelemaan tuotannosta muodostuvia kokonaiskustannuksia tässä ensimmäisessä tuotantomallissa. Tämän ohella saatiin muodostettua hyönteistuotannon yhteiskunnalliselle kannattavuudelle lopputulos. Yhden tuotetun kotisirkkakilon kustannukset muodostettiin suhteutetuilla panosten hinnoilla. Käytettyinä panoksina huomioitiin rehun kulutus, lämmityskustannukset ja työvoimakustannus. Yhteiskunnallinen hyöty muodostettiin hyönteisten käytön syrjäyttäessä naudan ja sianlihan kulutusta ja tätä kautta kasvihuonekaasupäästöjä. Kasvihuonekaasupäästöt hinnoiteltiin markkinahintojen mukaan. Ilmastovaikutuksiltaan hyönteistuotantoa rinnastetaan hieman tehokkaammaksi kuin kalojen. Todellinen hyöty yhteiskunnalle muodostuu myös työllisyyden kehittymisen kautta tuotannossa ja prosessiteollisuudessa sekä loppumarkkinoinnissa.
  • Pitkonen, Maija (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tiivistelmä/Referat – Abstract Investoinnin strategiavaihtojen kannattavuutta arvioidaan erilaisten investointi- ja rahoituslaskelmien avulla. Niiden avulla voidaan tarkastella investoinnin vaikutuksia maitotilan tulokseen, taseeseen ja kassavirtaan. Budjetti toimii investoinnin suunnittelun ja seurannan välineenä. Sen täytyy olla sidoksissa investointisuunnitelmaan, jotta sitä voidaan käyttää johtamisen työvälineenä. On kaikkien osapuolien etu, että investoinnin suunnittelu on käynnistetty ajoissa ja saatavilla on riittävästi informaatiota päätöksen tekemiseen. Maatalouden toimintaympäristön ja -politiikan muutokset tuotavat päätöksen tekoon vaikeasti ennustettavia elementtejä ja täten estävät aukottomien laskelmien laatimisen. Tutkimuksen tarkoituksena oli löytää keinoja, miten investointivaiheen talouden suunnittelua ja seurantaa voisi kehittää ja toimintaa yhtenäistää eri toimijoiden välillä. Tämän tutkimuksen tutkimusmenetelmäksi valittiin teemahaastattelu, joka soveltuu tiedon keräämiseen suoraan tarkoituksen mukaisesti valitulta kohdejoukolta. Tutkimus tehtiin tiiviissä yhteistyössä tuloksia hyödyntävien tahojen kanssa. Tutkimuksen perusteella investoinnin onnistumisen kannalta on tärkeää tarkastella kokonaisuutta talouden ja tuotannon näkökulmista. Kannattavuuden ja taloudellisten vaikutusten simulointiin on ProAgrian asiantuntijoilla käytössä Likwi-ohjelma. Sen avulla voidaan simuloida maksuvalmiuteen vaikuttavia muutoksia ja määrittää esim. kuinka alhaista maidon tuottajahintaa investointi kestäisi. Lisäksi omaan yksityiskäyttöön tarkoitetun pankkitilin avaaminen tulisi olla pakollista suureen investointiin ryhdyttäessä. Investoinnin rahaliikenne olisi muutoinkin hyvä hoitaa oman pankkitilin kautta, jotta pääomalla ei rahoita normaalia tuotantoa tai yksityistalouden menoja. Pankin seurantaan rahoituspäätöksen jälkeen, tulee kehittää systemaattisemmaksi.
  • Koskinen, Joni (Suomen ympäristökeskus, 2006)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 15/2006
  • Heikurainen, Otto (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten metsäkoneyritysten kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa strategian resurssiperustaisen näkökulman avulla metsäkoneyritysten sisäisiä tekijöitä, jotka tukevat kannattavaa liiketoimintaa. Tutkimuksessa muodostettiin myös toimintaehdotuksia metsäkoneyrityksille kannattavuuden parantamiseksi. Tutkimuksen viitekehys muodostettiin strategisen johtamisen, metsäkoneyrityksen resurssien sekä yrittäjälähtöisten tekijöiden varaan. Tutkimus noudatti kvalitatiivista tutkimusotetta, jossa hyödynnettiin sekä määrällistä että laadullista aineistoa. Metsäkoneyritysten vuosien 2012—2016 tilinpäätökset muodostivat määrällisen aineiston ja laadullinen aineisto kerättiin 19 metsäkoneyrittäjän informoituina puolistrukturoituina haastatteluina. Tilinpäätösaineiston avulla yritykset jaettiin korkean ja matalan kannattavuuden ryhmiin ja haastatteluaineiston avulla pyrittiin tunnistamaan teemoja kannattavuuden selittämiseksi. Kannattavuuden lisäksi tarkasteltiin myös yritysten kasvua, tasetta sekä kustannusrakennetta. Metsäkoneyritykset ovat jakautumassa pienyrityskeskeisesti suuntautuneisiin ja yrittäjälähtöisesti suuntautuneisiin yrityksiin. Metsäkoneyrityksistä pienyrityskeskeisesti suuntautuneet ovat kasvua ja muutoksia vastustavia, liikevaihdoltaan pienempiä, mutta kannattavampia. Yrittäjämäisesti suuntautuneet yritykset ovat kasvuhakuisia, liikevaihdoltaan suurempia, mutta heikommin kannattavia. Yrittäjän operatiivinen rooli, alhaisemmat yleiskustannukset, operatiivinen tehokkuus, pääomaintensiivinen liiketoimintamalli sekä pitkät ja vakaat asiakassuhteet ovat korkean kannattavuuden metsäkoneyrityksiä yhdistäviä tekijöitä. Alueyrittäjyys, alhainen autonomia työnsuunnittelussa, kasvaneet yleiskustannukset, ikääntynyt kalusto sekä operaatioiden monimutkaisempi hallinta ovat alhaisemman kannattavuuden metsäkoneyrityksiä yhdistäviä tekijöitä. Kannattava puunkorjuuliiketoiminta on usein täystyöllisyyden tulos, mutta liiketoimintaympäristön kilpailuvoimat heikentävät yritysten mahdollisuuksia mukauttaa kapasiteettinsa vakaasti tarjolla olevaan työmäärään. Myös metsäkoneyritysten yhteenliittymät ovat mahdollisuus skaalaetujen kustannustehokkaaseen hyödyntämiseen ja tätä strategiaa hyödyntäneet metsäkoneyritykset ovat keskimääräistä kannattavampia, mutta osa puunhankintaorganisaatioista kieltäytyy toimimasta yhteenliittymien kanssa. Metsäkoneyrittäjien liiketoiminta- ja johtamisosaaminen on edellytys kannattavalle kasvulle, mutta osaaminen näillä osa-alueilla koetaan puutteelliseksi. Muutoksia karttavat pienet metsäkoneyritykset ovat nyt kannattavimpia, mutta liiketoimintaympäristön keskittymistrendin edetessä kooltaan suuremmilla yrityksillä on paremmat mahdollisuudet pitkän aikavälin selviytymiseen.
  • Lötjönen, Sanna (Helsingfors universitet, 2013)
    The aim of this study was to find out how crop rotations with legumes in comparison to monocultures affect nutrient runoff from cultivation and profitability. We looked at five period monocultures of wheat, barley and oats. In the rotations considered two periods were replaced by red clover-grass or pea-horse bean mixtures. Results from rotations were compared with the ones from monocultures. Rotations were studied in private and social optimum and the case of common agricultural policy. According to the results it is possible to reduce nitrogen runoff with the use of legumes in crop rotations. Reductions were achieved by two means: lower average nitrogen runoff of legumes and residual effect from biologically fixed nitrogen which allows reducing fertilization in the next period. The average reductions in nitrogen runoff were higher in rotations based on pea-horse bean due to its lower optimal fertilization rate compared to red clover-grass. However, average per grain runoff was reduced more with red clover-grass due to its greater residual effect. Average nitrogen runoff was reduced in all cases expect for red clovergrass based rotations in social optimum where the variation in buffer strips made the difference. Private and social profitability were the highest for red clover-grass and adding it to grain monocultures increased both private and social profits. If the demand as fodder was too low cultivation of red clover-grass was unprofitable. Pea-horse bean had the lowest profitability and adding it to grain monocultures reduced profits.
  • Mäntynen, Niina (Helsingfors universitet, 2009)
    The global warming imposes limitations on timber harvesting. As a result the seasonal variation of logging is expected to increase. At the same time the growth of Russian wood tariff will reduce the import. Together, these will increase the demand for domestic wood. Due to own entrepreneurial work and investments in agricultural machinery, several farms have the opportunity to provide seasonal timber harvesting services as contractors. With timber harvesting services these farms could increase the machinery utilization and save in the fixed costs. The growth of the machinery utilization rate will improve the profitability of the timber harvesting of contractors. The aim of this study was to analyze the profitability of seasonal timber harvesting contractors by employing data of the Finnish bookkeeping farms. The profitability was worked out by the income and costs of timber harvesting and also by the entrepreneur's input of labour. This study also aimed to find out the adventages of synergy in labour and common use of machinery in timber harvesting and farming. In addition this study aimed at to define the influence of the timber harvesting services on the farms total profitability, the seasonal variation of family labour and the use of total working hours. The source material of this study was the data of eight bookkeeping farms collected by MTT Agrifood Research Finland. These eight farms had carried on timber harvesting in the years 2005 and 2006. The income statement and the balance sheet of logging were calculated by using a mail inquiry and recorded financial statements of the farms. On the basis of the income statement and the balance sheet, the essential parameters of the profitability were calculated. The proportional profitability of the timber harvesting services was measured by the profitability ratio. The profitability ratio was calculated by dividing Family Farm Income (FFI) by the sum of costs for family factors, i.e. the wage claim and the interest claim of timber harvesting. The profitability ratio of logging was 1,69 in year 2005 and 1,19 in year 2006. Due to small data the skewness of results was often rather high. The results of the study, however, showed that for farms the timber harvesting services are a good way to increase the utilization rate of the agricultural machines and to improve the profitability of business. Providing timber harvesting services could also balance the seasonal variation of family labour and the use of total working hours of the family farm.
  • Keltikangas, Matti; Tiililä, Pekka (Suomen metsätieteellinen seura, 1968)
  • Virtanen, Eeva (Helsingfors universitet, 2013)
    Tutkimuksen taustalla oli mielenkiinto selvittää, voiko kuljetusliiketoimialalla toimia kannattavasti luomalla palvelun lisäarvon avulla kumppanuussuhteen asiakkaan kanssa. Perinteisesti alalla on kilpailtu pelkästään hinnalla, mikä on erityisesti viime vuosina johtanut alan kannattavuuden jyrkkään laskuun ja konkurssien lisääntyvään määrään. Kustannusten nousu, alan säätelyn tiukentuminen ja asiakkaiden vaatimusten lisääntyminen sekä samanaikainen raju hintakilpailu ovat johtaneet enenevässä määrin alan kannattavuuden heikentymiseen ja ohjanneet yrittäjiä toimimaan harmaan talouden alueella eli laittomasti. Alan tervehdyttämisen vuoksi onkin perusteltua tutkia, johtaako kumppanuusstrategia kannattavuuteen ja liiketoiminnan jatkumiseen. Tutkimuksen teoriaosassa perehdytään kuljetusliiketoimialan lisäksi strategiseen johtamiseen, palvelujen ominaispiirteisiin, kumppanuusstrategiaan ja kannattavuuteen katetuottoanalyysin näkökulmasta. Teoreettisen osan tarkoituksena on hahmottaa, minkälaisista lähtökohdista strategian muodostaminen alkaa ja mitä erilaisia elementtejä strategia käsittää. Lisäksi teoreettisessa osassa perehdytään palvelujen ominaispiirteisiin sekä siihen, kuinka nämä tulee ottaa huomioon strategiaprosessissa. Näiden yhdistelmästä päästään kumppanuusstrategiaan, jolla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa pitkäaikaiseen suhteeseen perustuvaa tilaajatuottajasuhdetta, joka perustuu ulkoistamiseen, mutta sisältää luottamusta, sitoutumista, oppimista, pitkäaikaisuutta, hinnoista sopimista ja säännöllistä yhteydenpitoa. Teoreettisen osuuden lopuksi tutustutaan katetuottoanalyysiin. Tutkimuksessa käytetään kannattavuuden määrittämiseen katetuottoprosenttia, sillä tutkittavan yhtiön nuoresta iästä johtuen tilinpäätösanalyysin tekeminen ei ole mahdollista. Tutkimusmenetelmänä on käytetty tapaustutkimusta, joka on laadullinen tutkimusmenetelmä. Menetelmässä pyritään kuvailemaan todellisuutta ja tutkimaan kohteena olevaa yhtiötä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Aineisto on strategian tutkimuksen osalta kvalitatiivista, mutta tulostiedon aikaansaamiseksi kerätty aineisto on luonnollisesti kvantitatiivista. Tutkimus on analysoinnin osalta edennyt teorian ja tutkimusaineiston välisellä keskustelulla, jossa kirjallisuus on ohjannut empiiristä tutkimusta eteenpäin ja päinvastoin. Aineiston analysoinnin pohjalta voidaan todeta, että tutkimuksen kohteena olevan yhtiön kilpailustrategiana on differointiin perustuva kumppanuusstrategia. Tulostiedon perusteella voidaan todeta tarkasteluajanjakson aikana toiminnan muuttuneen kannattavaksi. Näiden tulosten perusteella voidaan teoriaan tukeutuen tutkimuksen tärkeimpänä tuloksena todeta kumppanuusstrategian johtavan kannattavuuteen kuljetusliiketoimialalla. Lopputulosta todentavat kumppanuusstrategian määrittämiseen vaikuttavat moninaiset seikat, jotka yhtiön strategia täyttää kattavasti. Kannattavuuden määrittämiseen on käytetty alan kustannusrakenteen mukaista riittävää katetuottoprosenttia, jonka perusteella voidaan todeta toiminnan olevan kannattavaa prosentin ylittyessä. Strategian voidaan katsoa johtaneen kannattavuuteen, kun oletetaan rakenteen seuraavan strategiaa. Tällöin toteutunut kannattavuus on suoraan seurausta toteutetusta kumppanuusstrategiasta. Tutkimuksen tärkein johtopäätös on, että hyvin suunniteltu ja johdettu kumppanuusstrategia voi johtaa kannattavuuteen kuljetusliiketoimialalla. Johtopäätös on erittäin kannustava alan tervehdyttämisen ja yrittäjien toiminnan kehittämisen ja harmaan talouden selättämisen kannalta.
  • Laiho, Toni (Helsingfors universitet, 2014)
    The aim of this study is to examine the profitability of cultivation and stand rotations of Norway spruce in Finland. This information is needed by the forest owners when making decisions on forest cultivation. The results were compared to previous studies and to silviculture recommendations published by the Forestry Development Centre TAPIO’s in 2006. Forest management chains used in this study were simulated with the Forest Research Institute’s Motti program. Six different management chains in two different forest types, Oxalis-Myrtillus (OMT) and Myrtillus (MT), were simulated in the thermal area of 1300 with planting density of 1300, 1700 and 2100 per hectare. Either one, two, three or four thinnings were done for each of the planting density variations. Based on the results from these cultivations, the spruce cycle was analysed by comparing the value of the growth to alternative rates of return. Profitability calculations were based on the Motti programme and timber stumpage prices were obtained from the Metinfo service. The results showed that the optimal rotation periods were in line with previous studies. The rotation periods settled between 60–90 years depending on the rate of return that was required. However, the results were not identical to the theoretical optimum models. The Motti program forest management recommendations, are in line with the previous studies when requiring a four percent return. Sensitivity analysis of prices and costs were calculated for the rotation and based on the results, even by varying the price and cost by one third, this had very little effect on the optimal rotation time. The most important factor for the rotation period is the function of the tree's growth, which of course, is affected by the forest management measures.
  • Westman, Carl Johan; Nummi, Tapio; Leikola, Matti (Suomen metsätieteellinen seura, 1985)
  • Harmoinen, Bartje (Helsingfors universitet, 2017)
    Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kuivamädätysperiaatteella toimivan biokaasulaitoksen kannattavuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä 360 lypsylehmän esimerkkitilalla. Lisäksi selvitettiin biokaasuinvestoinnin vaikutus kuvitteellisen esimerkkitilan käyttämän energian hiilijalanjälkeen. Tarkasteltavan biokaasulaitoksen prosessin raaka-aineina käytettiin tilalla syntyvää naudan lietelannan kuivajaetta ja nurmisäilörehua. Kannattavuuslaskennassa biokaasuinvestointia verrattiin vaihtoehtoisiin energiantuotantomuotoihin, joita olivat hake- ja öljylämmitys sekä ostosähkö. Vertailtavien vaihtoehtojen investointikustannusten määrittämisessä hyödynnettiin laitevalmistajilta kysyttyjä tarjouksia. Taloudellista kannattavuutta tutkittiin takaisinmaksuajan, sisäisen korkokannan ja annuiteettimenetelmän avulla. Biokaasulaitoksen vaikutus esimerkkitilan käyttämän energian kasvihuonekaasupäästöihin selvitettiin hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin laskentamenetelmien avulla. Kuivamädätysmenetelmällä tapahtuva biokaasun tuotanto ei osoittautunut kannattavaksi esimerkkitilan tapauksessa. Kannattavuutta alentavia tekijöitä ovat biokaasulla korvattavan energian edullisuus, nurmisyötteen tuotantokustannukset ja biokaasulaitoksen erittäin korkea investointikustannus. Biokaasulaitoksella voidaan kuitenkin saavuttaa selviä ympäristöhyötyjä kasvihuonekaasupäästöjen vähentyessä.
  • Sampolahti, Heikki (Helsingfors universitet, 2014)
    Kotieläintalouden eettisyys ja eläinten hyvinvointi on ollut vahvasti esillä yhteiskunnallisessa kes-kustelussa. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin lihasikojen hyvinvoinnin ja tuotannon taloudellisen tuloksen välistä yhteyttä. Tutkimus koostuu kahdesta aineistosta: Welfare Quality-menetelmällä saadusta hyvinvointiaineistosta ja katetuottomenetelmällä hankitusta talousaineistosta. Tutkimus-aineiston tilat ovat jossain määrin valikoituneita, koska mm. hyvinvointimittauksien kohteena ol-leita tiloja ei ole valittu satunnaisesti. Tutkimuksen tilat edustavat hyvinvoinniltaan hyvää tai erit-täin hyvää tasoa. Aineistoa analysoitiin korrelaatiota, ristiintaulukointia ja regressioanalyysia hyväksi käyttäen. Tutkimuksessa tarkasteltiin vain hyvinvoinnin ja taloudellisen tuloksen välistä yhteyttä. Syy-seuraussuhteita ei tässä tutkimuksessa tarkasteltu. Tutkimuksessa havaittiin viitteitä positiivisesta yhteydestä paremman hyvinvoinnin ja taloudelli-sen tuloksen välillä. Tilastollinen merkitsevyys on heikko hyvinvoinnin kokonaisarvosanan ja taloudellisen tuloksen välillä. Myös hyvinvoinnin osa-alueiden ja taloudellisen tuloksen välisen yhteyden tilastollinen merkitsevyys on heikko. Tilastollisesti merkitseviä tuloksia saadaan jonkin verran, kun tarkastellaan WQ:n kriteerien eli yksittäisten hyvinvointitekijöiden ja taloudellisen tuloksen välistä yhteyttä. Tulokset antavat viitteitä siitä, että taloudellista tulosta voidaan parantaa panostamalla ruokintaan, riittävään nippojen määrään, sikojen vaurioiden ja sairauksien ehkäisyyn sekä hyvään hoitaja-eläinsuhteeseen, vaikka tilan hyvinvoinnin tason olisi arvioitu olevan hyvä. Työkustannuksen havaittiin olevan erityisen mielenkiintoinen kustannuserä. Se on yhteydessä sekä tuotannon taloudelliseen tulokseen että hyvinvointiin. Tämän tutkimuksen tulokset tukevat aikaisempia samantyyppisiä tutkimuksia. Taloudellisen tu-loksen ja lihasikojen hyvinvoinnin välinen positiivinen yhteys ei kuitenkaan ole kovin vahva, mut-ta aineiston pienuus (32) ja mahdollinen valikoituminen rajoittavat johtopäätösten tekemistä.
  • Lukkarinen, Sanna; Kärki, Anni; Saari, Arto; Junnonen, Juha-Matti (Ympäristöministeriö, 2011)
    Ympäristöministeriön raportteja 27/2011
    Valtaosa Suomen asuinkerrostalokannasta on rakennettu 1960- ja 1970-luvuilla. Koska asuinrakennus peruskorjataan tyypillisesti 40–50 vuoden välein, on peruskorjaustarpeessa mittava määrä asuinkerrostaloja. Lisärakentamista on usein esitetty yhtenä mahdollisuutena rahoittaa osa peruskorjauskustannuksista. Tässä raportissa tarkastellaan 1960–1970-lukujen asuinkerrostalojen lisärakentamisen perusedellytyksiä sekä lisärakentamisen kannattavuuteen liittyviä tekijöitä taloyhtiön kannalta. Taloudellisten tekijöiden osalta tavoitteena on myös löytää ne muuttujat, jotka oleellisesti vaikuttavat lisärakennuskustannuksiin ja sitä kautta taloyhtiön saamaan taloudellisen nettohyödyn suuruuteen. Lisärakentamiseen liittyy usein huomattavia taloudellisia riskejä, jotka voivat aiheuttaa, ettei hankkeelle asetetut tavoitteet toteudu. Hankkeen kannattavuus on aina tapauskohtaisesti tarkistettava sillä siihen vaikuttavat huomattavasti mm. lisärakentamisen määrä, kunnan lisärakentamista koskevat päätökset, tontin omistussuhteet, pysäköintijärjestelyt sekä alueen asuntojen myyntihinnat.