Browsing by Subject "kannatus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Ruostetsaari, Niko (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko kansalaisten Euroopan unionille ja Euroopan integraatiolle antama kannatus muuttunut eurokriisin seurauksena ja mitkä tekijät selittävät kannatuksen mahdollista muutosta. Eurokriisin seurauksena monet euroskeptiset poliittiset toimijat ovat saaneet merkittäviä vaalivoittoja kansallisten vaalien lisäksi Euroopan parlamentin vaaleissa, ja moni EU-kriittinen puolue on noussut merkittäviin asemiin kansallisella tasolla. Koska Euroopan unioniin kriittisesti suhtautuvat puolueet ovat valtavirtaistuneet läpi maanosan, on perusteltua tutkia sitä, onko euroskeptisismin nousun taustalla kansalaisten perusteellinen asennemuutos Euroopan unionia kohtaan. EU-kritiikkiä ja EU-kriittisiä poliittisia toimijoita tarkastellaan euroskeptisismin ja populismin teoreettisen viitekehyksen kautta. Tutkimuksen aineistona käytettiin eurobarometrien tarjoamaa tietoaineistoa. Selitettävän muuttujan eli Euroopan unionin kannatuksen yhteyttä elämän odotuksiin, tyytyväisyydellä elämäntilanteeseen, yhteiskuntaluokkaan, sukupuoleen ja ikään tarkasteltiin regressioanalyysin tarjoamin keinoin. Tutkimuksen tulos osoitti, että eurokriisi on jakanut euroalueen yhä enenevissä määrin kriisiytyneeseen Etelä-Eurooppaan ja vauraampaan, paremmin menestyvään Keski- ja Pohjois-Eurooppaan. Eurokriisin seurauksena Euroopan unionin kannatus on vähentynyt kaikissa vertailtavissa jäsenvaltioissa, mutta eniten juuri Etelä-Euroopan kriisiytyneissä jäsenvaltioissa. Euroopan unionin kannatuksen selittäjänä kansalaisten yksilölliset näkemykset suhteessa omaan elämäänsä ovat kasvattaneet merkitystään samalla, kun yhteiskuntaluokan merkitys selittävänä tekijänä on vähentynyt. Tutkimus osoitti, että EU-kriittiset katsantokannat ovat tasoittuneet eri yhteiskuntaluokkien sisällä. Unionin kannatuksen muutoksesta on kuitenkin vaikea vetää johtopäätöksiä siitä, mihin suuntaan kansalaiset haluavat integraatiota tulevaisuudessa vietävän.
  • Salminen, Johanna (2008)
    Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, suhtautuvatko EU:n vanhojen jäsenmaiden kansalaiset erilailla uusista ja vanhoista jäsenmaista tulevaan työvoimaan. Tutkimuksen taustalla oli EU:n itälaajentuminen vuoden 2004 keväällä ja laajentumisen aiheuttama pelko kontrolloimattomasta työvoiman tulosta vanhoihin jäsenmaihin. Samalla, kun EU:n tasolla ollaan pyritty sisämarkkinoiden toiminnan tehostamiseen sekä työvoiman vapaan liikkuvuuden edellytysten parantamiseen, asetettiin useille uusien jäsenmaiden kansalaisille siirtymäaikasäännöksiä, jotta heidän maahanmuuttoansa voitaisiin rajoittaa. Tutkimuksessa selvisi, että vanhojen jäsenmaiden kansalaiset suhtautuvat eri tavoin uusien ja vanhojen jäsenmaiden kansalaisten maahanmuuttoon. Kansalaiset suhtautuivat kielteisemmin itäeurooppalaisten kuin vanhojen jäsenmaiden kansalaisten maahanmuuttoon. Tarkoituksena olikin selvittää, mistä tämä ero johtuu. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa käytettiin Matthew Gabelin rationaaliseen valintaan perustuvaa teoriaa, Harry Ecksteinin kulttuurisia tekijöitä korostavaa teoriaa sekä John Zallerin teoriaa poliittisen eliitin vaikutuksesta kansalaisten asenteisiin. Tutkimuksessa käytettiin aineistona vuoden 2000 Eurobarometriä ja tutkimusmenetelmänä käytettiin regressioanalyysiä. Tutkimuksen tuloksena oli, että kansalaisten muista maista muuttavia ihmisiä koskevissa asenteissa on kyse nimenomaan kulttuurisista tekijöistä, eli siitä kokeeko henkilö muut kulttuurit häiritsevinä ja uhkaavina vai suhtautuuko hän niihin myönteisesti. Merkitystä oli myös sillä, kokeeko vastaaja muualta tulevan työvoiman uhkaavan hänen asemaansa työmarkkinoilla vai suhtautuuko hän myönteisesti työvoiman vapaan liikkuvuuden tarjoamiin mahdollisuuksiin. Olennaista oli myös se, missä maassa henkilö asuu ja millainen yleinen mielipide muualta tulevaa työvoimaa kohtaan maassa vallitsee.