Energiasta käyty keskustelu on luonteeltaan usein hyvin teknistä, mikä tekee siitä vaikeasti lähestyttävän politiikan osa-alueen. Energiapolitiikka vaatii myös hieman ymmärrystä esimerkiksi luonnontieteellisistä ja taloudellisista lähtökohdista. Näiden asioiden painottuminen antaa kuitenkin hieman virheellisesti kuvan politiikan osa-alueesta, joka perustuu teknisiin laskelmiin tuotantolaitoksista tai sähköverkkojen jännitteistä. Energiapolitiikka sisältää päätöksiä toki niistäkin, mutta näiden päätösten taustalla on yhtä paljon poliittisia arvovalintoja, kuin millä tahansa muulla politiikan alalla. Tutkimuksen tavoitteena on arvioida, minkälaiset näkemykset ja arvot ohjaavat Suomen energiapolitiikan toimijoita. Viitekehyksenä käytetään kannatuskoalitiokehystä, jonka mukaan toimijoiden näkemyksiin vaikuttavat heidän uskomusjärjestelmänsä, jotka koostuvat esimerkiksi arvoista ja ongelmakäsityksistä. Tutkimuskysymykset ovat: 1) onko Suomen energiapolitiikan alajärjestelmästä tunnistettavissa kannatus-koalitioita? ja 2) Millaisia mahdollisten kannatuskoalitioiden uskomusjärjestelmät ovat? Toimijoilta kysytään, millaiseksi he arvioivat suomalaista energiapolitiikkaa ja mitä asioita siinä tulisi heidän mielestään korostaa tulevaisuutta suunniteltaessa. Tavoitteena ei siten ole antaa tosiasiallisia ennusteita vaan esitellä, mitä toimijat itse toivovat energiapolitiikalta, ja minkälaiset arvot määrittävät politiikantekoa. Tutkimusaineisto koostuu 12 asiantuntijahaastattelusta. Haastateltavat ovat Suomen energiapolitiikan toimintaympäristössä vaikuttavia toimijoita, jotka työskentelevät valtionhallinnossa, politiikassa, tutkimusinstituuteissa ja ajatushautomoissa, järjestöissä ja yhdistyksissä. Menetelmänä on käytetty avoimia teemahaastatteluja. Haastateltu aineisto litteroitiin ja se analysoitiin sisällönanalyyttisesti. Aineistosta pyrittiin tunnistamaan toimijoiden jakamia näkemyksiä eli uskomuksia energiapolitiikan tavoitteista ja syistä näille tavoitteille. Haastattelujen perusteella tunnistettiin kaksi kannatuskoalitiota: talouskoalitio ja ympäristökoalitio. Molemmat koalitiot olivat samaa mieltä siitä, että energiapolitiikan tulee tulevaisuudessa perustua kestävyyteen: energialähteissä tulee suosia uusiutuvia energiamuotoja, jotka ovat fossiilisia energiamuotoja vähäpäästöisempiä. Kannatuskoalitioilla oli kuitenkin erilaisia uskomuksia siitä, mitkä politiikkakeinot ovat parhaita tavoitteen saavuttamiseksi. Talouskoalition käsitysten mukaan onnistunut energiapolitiikka tarkoittaa vähäpäästöistä energiantuotantoa, edullista hintaa ja hyvää toimitusvarmuutta. Kaksi viimeistä uskomusta ovat yhteydessä pyrkimykseen edistää teollisuuden kilpailukykyä ja talouskasvua. Ympäristökoalition mukaan kasvihuonekaasupäästöt eivät vähene riittävän nopeasti kansainvälisellä tasolla. Suomen tulisi olla kunnianhimoisempi ja tehdä rohkeammin uudenlaisia ratkaisuja energiapolitiikassa. Uskomusjärjestelmästä nousevat vaatimukset ympäristön- ja luonnonsuojelusta sekä ilmastonmuutoksen hillinnästä. Näiden erojen arvioitiin viitekehyksen mukaan johtuvan erilaisista uskomuksia, ongelmakäsityksistä ja kausaalisuhteista. Tulosten perusteella voidaan arvioida, että 2020-luvun energiapolitiikassa keskustellaan siitä, miten yhdistää toisiinsa vaadittavat päästövähennykset ja myönteinen taloudellinen kehitys. Energiapoliittiseksi tavoitteeksi muodostuu siten luoda synteesi, jossa energian markkinaympäristö tukee uusien vähäpäästöisten innovaatioiden luomista, mutta ottaa silti huomioon olemassa olevat yritykset ja niiden kilpailukyvyn edistämisen. Tutkimuksen perusteella tämä olisi molempien kannatuskoalitioiden uskomusjärjestelmiä tukeva kehityslinja.