Browsing by Subject "kannustaminen"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-1 of 1
  • Saarelma, Valpuri (2003)
    Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että kunta-alalla työntekijöiden palkitseminen arvioidaan heikoksi. Niin kuntajohtajat kuin kuntatyöntekijätkin antavat huonon arvosanan kunnissa harjoitettavalle palkitsemistoiminnalle. Samalla kuitenkin todetaan, että palkitseminen ja kannustaminen ovat merkittäviä työntekijöiden työmotivaatioon vaikuttava asioita, ja niiden kehittäminen koetaan tärkeäksi. Jotta palkitsemisen kehittäminen olisi mahdollista, on pyrittävä ymmärtämään, millaisia tarpeita työntekijöillä on työnsä suhteen ja minkälaiset asiat työntekijät kokevat palkitsevina ja kannustavina. Tutkimuksen ydintä onkin kannustamisen ja palkitsemisen tutkiminen kuntaorganisaatiossa. Tutkimuksessa perehdytään tapaustutkimuksen kautta kunnallisen organisaation (Espoon kaupunki) palkitsemis- ja kannustamistoimintaan, selvitetään työntekijöiden toiveita palkitsemisen ja kannustamisen suhteen sekä arvioidaan jo toteutettua palkitsemista ja kannustamista. Samalla pyritään kuvaamaan tarkemmin toimivan palkitsemisen kriteereitä sekä selvittämään kannustamisen ja työmotivaation vuorovaikutusta. Palkitsemista ja kannustamista kartoitetaan ja arvioidaan tutkimuksessa työntekijän näkökulmasta kiinnittäen erityisesti huomiota palkitsemisen ja kannustamisen motivaatiovaikutuksiin. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu Chungin esittämän työmotivaation prosessimallin pohjalta. Viitekehys nojaa johtamisteorioissa esitettyyn henkilöstövoimavaramallin ihmiskuvaan huomioiden samalla palkitsemisen kontingenssinäkökulman. Empiirisen tutkimuksen tutkimusaineistona toimii Espoon kaupungin työntekijöille suunnatun lomakekyselyn avulla kerätty kvantitatiivinen aineisto. Aineisto analysoidaan määrällisin menetelmin käyttäen mm. suoria jakaumia, faktorianalyysia sekä lineaarista regressioanalyysia. Suoritetun analyysin perusteella todetaan, että tutkimuksessa käytetty teoreettinen malli soveltuu kannustamisen ja työmotivaation yhteyden tarkasteluun. Analyysin pohjalta voidaan myös löytää neljä keskeistä palkitsemisen arviointikriteeriä: palkitsemista koskeva tiedotus, palkitsemisen kattavuus, palkitsemisen kannustavuus ja palkintojen henkilökohtainen tavoittelu. Kriteerit liittyvät sisällöltään palkitsemiskirjallisuudessa esitettyihin palkitsemisen onnistumistekijöihin. Tutkimustulosten perusteella voidaan muodostaa kuva työntekijöiden tarverakenteesta ja ymmärtää, millaisia kannusteita ja palkintoja eri työntekijäryhmät arvostavat. Samalla nähdään, millaisena työntekijät kokevat palkintojen ja kannusteiden saavutettavuuden. Kannustamisessa ja palkitsemisessa onkin otettava huomioon työntekijöiden erilaiset tarpeet ja mahdollisuuksien mukaan sovitettava palkitseminen eri työntekijäryhmien mukaisesti. Arviointitutkimuksen tulokset osoittavat, että tutkimuksen kohdeorganisaatiossa toteutettu kannustaminen tukee vain osittain työntekijöiden työmotivaatiota. Erityisesti taloudellisten kannusteiden osalta kannustustoiminnassa on parantamisen varaa. Samoin tutkimuksen kohdeorganisaation palkitsemistoiminta saa kaikkien arviointikriteerien osalta vain kohtalaisen arvosanan. Kannustamis- ja palkitsemistoimintaa tulisikin edelleen kehittää kohdeorganisaatiossa mm. tutkimuksessa esitetyin toimenpitein.