Browsing by Subject "kannustus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Laine, Veli Pekka (2000)
    Vuonna 1995 perustettiin ministeri Alhon johtama kannustinloukkutyöryhmä, jonka esitykset ongelman rat-kaisemiseksi hyväksyttiin toimeenpantavaksi vuonna 1996. Viimeiset kannustinloukkutoimenpiteet astuivat voimaan vuonna 1998. Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida toimenpiteiden vaikutuksia työmarkkinoilla. Työnteon kannustinongelmia pyritään usein identifioimaan tulo- ja työttömyysloukku käsitteiden avulla. Työttömyysloukussa sosiaaliturva antaa lähes yhtä hyvän tai jopa paremman toimeentulon kuin ansiotyö, kun taas tuloloukku kuvaa tilannetta, jossa lisätyön tekeminen ei johda riittävään käytettävissä olevien tulojen nousuun. Tuloloukkujen mittarina käytetään ns. efektiivisiä marginaaliveroasteita. Työn toisessa kappaleessa esitellään työn tarjontateorian perusmalli, jonka avulla yksilön työn tarjontaa oman palkan ja verotuksen muuttuessa voidaan analysoida. Palkan muutoksen vaikutus voidaan jakaa tulo- ja sub-stituutiovaikutuksiin, jotka ovat erimerkkisiä vapaa-ajan ollessa normaalihyödyke. Näin ollen palkan muutok-sen kokonaisvaikutusta työn tarjontaan ei a priori voida määrittää. Lineaarisen tuloveron havaitaan vaikutta-van työn tarjontapäätöksiin ainoastaan vaimentavana tekijänä. Verotus ja muu tulonsiirtojärjestelmä yhdessä aiheuttavat yksilöiden budjettirajoitteisiin epäkonveksisuuksia, jotka vaikeuttavat työn tarjontapäätösten ana-lysointia teorian avulla. Tuloloukun määritelmä sisältää oletuksen, jonka mukaan korkeat efektiiviset marginaaliveroasteet vaikuttaisi-vat negatiivisesti henkilöiden työn tarjontaan. Teorian mukaan tämä ei kuitenkaan pidä välttämättä paik-kaansa edes lineaarisen budjettirajoitteen vallitessa. Koska teoria ei anna selvää vastausta kannustinloukkuto-imenpiteiden vaikutuksista työn tarjontaan, tutkitaan aihetta empiirisesti. Tämän työn empiiristä osaa varten konstruoin Suomen tulonsiirtojärjestelmää simuloivan mallin, joka koostuu eri tulonsiirtojen laskentamoduleista sekä Tilastokeskuksen tulonjakotilaston vuoden 1996 ja 1997 palvelu-tiedostoista. Mallin avulla arvioidaan tuloloukkujen yleisyyttä vuonna 1997, jolloin suuri osa kannustinto-imenpiteistä oli jo toteutettu. Myös tuloloukkuja aiheuttavat tulonsiirtojärjestelmän osat pyritään identifioi-maan. Kannustintoimenpiteiden vaikutusten arvioimiseksi verrataan vuosien 1996 ja 1997 efektiivisten margi-naaliveroasteiden jakautumista työllisen väestön keskuudessa. Tuloloukkuja, mikäli sellaisiksi määritellään yli 70 %:n efektiiviset marginaaliveroasteet, esiintyi vuonna 1997 vain pienellä osalla ammatissa toimivasta väestöä. Sen sijaan tietyillä väestöryhmillä, kuten pienitulois-illa ja yksinhuoltajilla, olivat tuloloukut muuta väestöä huomattavasti yleisempiä. Tulosidonnaiset etuudet ja maksut nostivat rajaveroastetta noin puolella henkilöistä, joihin etuus tai maksu kohdistui. Rajaveroasteen nousu kohdistui noin kymmeneen prosenttiin ammatissa toimivista henkilöistä ja noin viidellä prosentilla etuuksien ja maksujen aiheuttama nousu oli yli 20 %. Kannustinloukkutoimenpiteiden vaikutus jäi tarkastelu-jaksolla suhteellisen pieneksi pienituloisten ja päivähoitoikäisten lasten vanhempien hyötyessä toimenpiteistä muuta väestöä vähemmän. Tuloloukkujen arvioimista varten lasketuilla efektiivisillä marginaaliveroasteilla saadaan selvitettyä yksilön budjettirajoitteen kulmakerroin havaittujen työtuntien kohdalla. Tähänastisen työn tarjontatutkimuksen yksi suurimmista ongelmista on ollut juuri budjettirajoitteiden määrittäminen tulonsiirtomekanismien monimutkai-suuden vuoksi. Tutkimuksen empiirisen osan lopuksi pyritään arvioimaan kannustintoimenpiteiden vaikutusta työn tarjontaan käyttämällä hyväksi efektiivisten marginaaliveroasteiden tuomaa tietoa yksilön budjettirajoit-teesta. Työn tarjonnan palkkajoustoksi estimoitiin 4,4 %, mikä on aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna pieni luku.
  • Heikkinen, Kirsi (Helsingfors universitet, 2014)
    Objectives. The main task of the study was to find out what kind of pedagogical knowledge, methods, practices and models does a teacher take advantage of when building a class into a well-functioning group. This study investigated primary school teachers' use of pedagogical theories and practices in creating a communal and supportive classroom atmosphere. The research problem was formulated into two research questions: What kind of pedagogical knowledge does a teacher use in grouping a class? What kind of methods, practices and models does a teacher use in building a cooperative attitude in a class and a safe and positive learning atmosphere? Methods. The research strategy was based on a qualitative study. The data collection strategy was based on reminiscence and reports methods. The data was collection by requesting essays from experienced teachers. The call for essays was published in the Teacher-journal and in Facebook. Also other methods were used in the data collection. Eight essays were received. The teaching experience of the surveyed teachers ranged from 3 to 38 years. The teachers were all women and they lived in different parts of Finland. The essays were analyzed through a data based content method in which the results were constructed based on the essays. The data was grouped and classified into themes and the results were reported based on the research questions and the used theory. Results and conclusions. The essays revealed the teachers' pedagogical knowledge and common methods in creating a class into a well-functioning group. The key concepts of teacher's pedagogical knowing were e.g. encouragement, positive feedback, building trust, teacher's own role, enticing students into trying, and noticing an individual student as a person. The used methods were e.g. common rules, responsibility and involvement of students, cooperation in the class, emphasizing belonging into a group and active participation. Group formation of a class was considered as an important part in teachers' work. However, not all teachers in the teacher profession see the class formation process so important.
  • Kyyrä, Tomi (1999)
    This study represents the results of a comparative econometric analysis of the determinants of earnings and unemployment durations. The analysis uses two sets of panel data, one drawn from the outflows of unemployment and another from the working age population. The earnings of people leaving unemployment are modelled in order to obtain estimates for starting wages in subsequent jobs. With these estimates, the expected income changes associated with labour market transitions are evaluated at the household level. Some 8% of the unemployed are estimated to be unable to increase disposable income of their households through employment, while as much as 43% have to be content with a 25% increase or less. The income variables, with controls for other factors, are then mapped into a flexible competing risks model of unemployment duration. The expected returns to employment is found to be an important determinant of the probability of becoming employed. It appears also that the relative importance of economic incentives has been strengthened in the recession years.
  • Cantell, Hannele (PS-kustannus, 2010)
    Opetus 2000
    Opettaja ja kasvattaja kohtaa työssään päivittäin kymmeniä, jopa satoja erilaisia lapsia ja nuoria. Kirjassa kerrotaan kasvatustilanteisiin liittyvien konkreettisten esimerkkien avulla, millaisia kokemuksia opettajilla on esimerkiksi kiusaamistilanteiden selvittelystä, arkojen oppilaiden kannustamisesta tai alisuoriutujien ohjaamisesta. Kirja piirtää kuvan kasvattajasta tuntevana ihmisenä, jolle omien kokemusten ääneen sanominen on osa omaa kasvamista. Kirja kertoo mielenkiintoisesti, millaisia tunteita ja ongelmia erilaiset kohtaamisen tilanteet kasvattajalle aiheuttavat. Jokaisessa luvussa on pohdintatehtäviä, joiden avulla lukija saa vertaistukea omien tilanteidensa pohtimiseen ja ratkaisemiseen.