Browsing by Subject "kansalaistoiminta"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-8 of 8
  • Timonen, Meri (Helsingin yliopisto, 2021)
    The aim of this thesis is to research Japan-U.S. Security Treaty protests in 1960 in global context. The Anpo-protests were selected as research topic because not much research was found of the protests. Anpo-protests begun in 1959 and ended in late 1960. The main motive was to oppose revision of U.S.-Japan Security Treaty but eventually protests led to resignation of the prime minister Kishi Nobusuke. The protests were the largest in Japanese history and left their legacy to Japanese political history and civil society. Scholars have researched Anpo-protests to some extent. However, the Anpo-protests have not been analysed in Worldwide context of Cold war which is why transnational history got selected as primary theoretical framework for this thesis. This thesis uses the Japan Times as the primary source. The Japan Times is Japan’s oldest English language newspaper firstly published in 1897. As for main method theory-guided content analysis was used. Analysis was carried out with coding in which Atlas.ti software was used. Theory of historical study of images got selected as second theoretical framework after transnational history because this thesis aims to construct comprehensive image of the Anpo-protests from the lens of the Japan Times. The research question asks how the Anpo-protests are portrayed in the Japan Times. The goal of the research question is to find out whether the Anpo-protests were portrayed as transnational in the Japan Times. This thesis is interested if the Anpo-protests had transnational influences. The results of the analysis indicate that the Japan Times is mainly interested certain issues, such as who are protesting, why they are protesting and how the protests are carried out. The codes that appear most frequently are communism, students and protests techniques. During the analysis over 1200 codes were reduced into 16 categories which were evolved further into themes. The themes are social unity of Japanese people, legitimacy and transnationalism. Social unity represents how people who were breaking the cohesion of society are judged on the newspaper. Legitimacy deals with the issue of what is legal and what is not. Transnationalism pays interests on transnational influences of the Anpo-protests such as peace activism, communism and democratic ideals. All themes express change in Japanese society. Results explain how the conception of peace, democracy, authority, violence and social unity changed due the Anpo-protests. The results indicate that Anpo-protests were portrayed transnationally to some extent on the Japan Times. Thus, Anpo-protests may have had some transnational connections. Broader analysis would offer more reliable results and thus this thesis serves only as a brief outlook to the Anpo-protests. However, this thesis offers valuable information of the Japan Times itself and of the major change in Japanese society that has often left without notice. Anpo-protests itself served as transnational influence on other protests which evolved later in the 1960s.
  • Grönholm, Sam; Jalonen, Pauliina (Finnish Environment Institute, 2009)
    Reports of the Finnish Environment Institute 5/2009
  • Lintula, Marja (2008)
    Tutkimuksen kohteena ovat Helsingin musiikkitalohankkeen yhteydessä aktivoituneet kansalaiset ja aiheesta käyty keskustelu sanomalehtiaineistossa. Musiikkitalohanke käynnistyi 1990-luvun alussa. Keskusteluun hankkeesta liittyivät kiinteästi talon suunnitellulla tontilla sijaitsevat VR:n makasiinit. Työni keskeisin käsite on julkiso, jota on ehdotettu suomen kieleen passiivisiin vastaanottajiin viittaavan yleisön käsitteen vastinpariksi korostamaan ihmisten aktiivisempaa toimijan roolia (vrt. englannin public–audience-jaottelu). Julkison käsitettä on pohdittu yhdysvaltalaisessa pragmatismissa ja erityisesti John Deweyn ajattelussa. Deweyn pohdinnoissa demokratian menestys kytkeytyy julkison menestykseen ja julkison muodostumista edistävien tai estävien seikkojen tutkimista pidetään tärkeänä. Tärkeimpiä työssä käytettyjä lähteitä on John Deweyn teos Julkinen toiminta ja sen ongelmat. Kotimaisesta tutkimuksesta tärkein lähde on Heikki Heikkilän väitöskirja Ohut ja vankka journalismi. Kansalaisuus suomalaisen uutisjournalismin käytännöissä 1990-luvulla. Teoreettisena pohjana on käytetty mm. Seija Ridellin ajatuksia sanomalehtijulkisuudesta tilana ja journalisteista tämän tilan suunnittelijoina. Tulosten tulkinnassa apuna ovat pääsyn, dialogisuuden ja harkitsevuuden käsitteet, joita ovat kehittäneet Heikki Heikkilä ja Risto Kunelius. Tutkimuksessani tarkoitan julkisolla ajallisesti rajautunutta, jonkin asiakysymyksen ympärille rakentunutta ja tämän kysymyksen vaikutukset tunnistanutta ihmisryhmää, joka on erimielinen käsiteltävästä asiasta, keskustelee siitä ja pyrkii ratkaisemaan kysymyksen. Tutkimuksessa selvitetään, millainen on musiikkitalohankkeen yhteydessä aktivoitunut julkiso, miten julkison toiminnasta puhuttiin aineistossa sekä miten hankkeesta käytyä keskustelua aineistossa käsiteltiin. Lisäksi tarkastellaan, miksi julkiso aktivoitui juuri musiikkitalohankkeen yhteydessä. Aineistoa on lähestytty sekä määrällisen että laadullisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimusaineisto koostuu 1372 musiikkitalohanketta tai Töölönlahtea käsittelevästä sanomalehtiartikkelista. Tutkimusaineiston jutuista yli puolessa mainittiin julkiso tai keskustelu. Tarkastelun kohteena olevan julkison muodostivat kaupunkisuunnitteluun keskittyneet yhdistykset, muut aineistossa esiintyneet yhdistykset sekä yksittäiset toimijat. Edustuksellisen demokratian kentällä julkiso toimi tyypillisesti virallisista päätöksistä valittamalla. Julkison toiminta osallistuvan demokratian kentällä näyttäytyi monipuolisempana. Edustuksellisen järjestelmän kautta toimiminen näyttäytyi ensisijaisena vaikuttamisen tapana. Lisäksi katsottiin, ettei edustuksellisilla areenoilla tehtyjä päätöksiä tulisi kyseenalaistaa. Musiikkitalohankkeesta käytyä keskustelua jäsennettiin monien vastakkainasettelujen kautta, joista selkein syntyi makasiinien ja musiikkitalon välille. Keskustelu näyttäytyi aineistossa sekä "kielteisessä" että myönteisessä kehyksessä ja se nähtiin tyypillisesti kiistana. Pääsyn näkökulmasta näytti siltä, että musiikkitalohankkeen aktivoima julkiso pääsi journalismissa esiin monimuotoisena ja myös omalla äänellään. Keskustelevuuden kriteeriin liittyi mm. toisiin kirjoituksiin viittaaminen ja kaavoitusprosessin vuorovaikutuksen onnistuneisuuden arviointi. Harkitsevuuden näkökulmasta uusille vaihtoehdoille ei tutkimusjaksoni aikana enää juurikaan ollut tilaa. Työn yksi keskeinen tulos oli lisäksi teoreettisesti määriteltyä julkisoa hahmottava kuvio sekä sen soveltaminen musiikkitalohankkeen tapaukseen.
  • Ahokas, Laura (2008)
    Äänestysaktiivisuuden lasku kunnallisvaaleissa ja kansalaisten mielenkiinnon vähäisyys kunnan poliittista järjestelmää kohtaan ovat johtaneet politiikan tutkimuksen piirissä tehtyyn johtopäätökseen perinteisen kunnallispolitiikan kriisistä. Toisaalta on esitetty myös vaihtoehtoinen tulkinta, jonka mukaan kunnallisdemokratiassa on meneillään uudistusprosessi ja paikallistason kysymykset ovat uuspolitisoituneet. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan paikallistason kansalaisvaikuttamista ja kansalaisliikkeiden poliittisen osallistumisen muotoja ja vaikutusmahdollisuuksia kunnan suunnittelu- ja päätöksentekoprosessissa. Tarkastelun kontekstina on käytetty perinteisesti epäpoliittiseksi toiminnan alueeksi miellettyä liikennesuunnittelua. Esimerkkitapauksena tutkimuksessa käsitellään Helsingissä pitkään vireillä olleen keskustatunnelin suunnittelua ja tunnelihanketta vastustavan Kenkää keskustatunnelille -kansalaisliikkeen toimintaa ja argumentointia. Tutkimusmenetelminä sovelletaan teemahaastatteluja sekä osallistuvaa havainnointia. Tutkimusta varten on haastateltu viittätoista helsinkiläistä toimijaa, jotka ovat osallistuneet liikenteen suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseihin joko poliittisen luottamustoimensa, viranhaltija-asemansa tai kansalaisliiketoiminnan puitteissa. Haastateltavilta on kysytty heidän tulkintojaan kansalaisosallistumisen vaikutusmahdollisuuksista yleisesti ja keskustatunnelin tapauksessa erityisesti. Tarkastelussa nojaudutaan etenkin Tiina Rättilän esittämään tulkintaan uuden tyyppisen kuntalaisaktiivisuuden esiinnoususta sekä Kimmo Saariston analyysiin asiantuntijuudesta. Lisäksi analyysissa sovelletaan Pia Bäcklundin esittämiä pohdintoja kuntalaisen erilaisten toimija-asemien merkityksestä osallistumisen ja vaikuttamisen kontekstille. Tutkimuksen keskeisiä havaintoja on, että kansalaisliikkeiden vaikutusmahdollisuudet törmäävät edustuksellisen päätöksentekojärjestelmän sisäiseen logiikkaan. Toisaalta hallinnon ja edustuksellisen politiikan toimijat voivat myös kiistää sen, että kansalaisliikkeet voisivat edustaa yleistä etua. Kansalaisliikkeiden vaikutusmahdollisuudet perustuvat uusien, aiemmin epäpoliittisiksi miellettyjen asioiden politisoimiseen ja nostamiseen politiikan piiriin.
  • Peura-Kapanen, Liisa; Rask, Mikko; Saastamoinen, Mika; Tuorila, Helena; Harju, Aaro (Kuluttajatutkimuskeskus, 2013)
    Kuluttajatutkimuskeskus. Työselosteita ja esitelmiä 147
  • Ylä-Anttila, Tuomas (2003)
    Maailman sosiaalifoorumi on maailman kansalaisliikkeiden ja -järjestöjen vuotuinen suurtapaaminen, joka järjestettiin kolmannen kerran vuonna 2003 Brasilian Porto Alegressa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Maailman sosiaalifoorumilla kokoontuvia liikkeitä julkisuuksina, tapana osallistua julkiseen keskusteluun. Erityisesti huomion kohteena ovat foorumin suomalaiset osallistujat. Teoreettisesti kyse on uuden, julkisuuden käsitteestä liikkeelle lähtevän näkökulman avaamisesta yhteiskunnallisten liikkeiden tutkimukseen. Lähtökohtana on Jürgen Habermasin teoksen Strukturwandel der Öffentlichkeit ympärille kehittynyt julkisuusteoreettinen keskustelu. Habermaslaista analyysia kansallisten porvarillisten julkisuuksien itselleen asettamasta tehtävästä ja niiden synnyn myötä muodostuneista julkisen keskustelun luonnetta koskevista käsityksistä täydennetään tässä tutkimuksessa analysoimalla julkisuuksien perustaa ja vaikutuskeinoja – kansalaisjärjestöjen verkostoille rakentuvia yhteiskunnallisia liikkeitä sekä tiedotusvälineitä. Havainnot kansallisten porvarillisten julkisuuksien tehtävästä, luonteesta, perustasta ja vaikutuskeinoista tarjoavat lähtökohdan Maailman sosiaalifoorumin globaalien julkisuuksien tarkastelulle. Tapaustutkimuksen aineisto koostuu sosiaalifoorumia käsittelevistä kirjallisista lähteistä (joista suuri osa on internet-julkaisuja), osallistuvalla havainnoinnilla hankitusta etnografisesta materiaalista, suomalaisosallistujien haastatteluista, heidän tuottamistaan kirjallisista dokumenteista ja internet-julkaisuista sekä suomalaisten tiedotusvälineiden julkaisemasta, vuoden 2002 sosiaalifoorumia koskevasta materiaalista. Kansalliset porvarilliset julkisuudet ottivat tehtäväkseen feodaalisen yhteiskuntajärjestyksen haastamisen ja ymmärsivät julkisen keskustelun luonteeltaan kaikkien osallistujien kannalta edullisiin, rationaalisiin ratkaisuihin pyrkimiseksi. Maailman sosiaalifoorumin julkisuudet puolestaan asettavat tehtäväkseen taloudellisen ja poliittisen välisen rajan kyseenalaistamisen, ja käsittävät julkisuuden luonteeltaan konfliktien rauhanomaiseksi selvittämiseksi. Samoin kuin kansallisten porvarillisten julkisuuksien, Maailman sosiaalifoorumin julkisuuksien perustana toimivat järjestöjen verkostot. Sekä koko foorumin organisoinnista vastuussa olevat elimet, että jokaisen suomalaisen osallistujajärjestön foorumilla työstämät projektit perustuvat olemassa olevien järjestöverkostojen hyödyntämiseen. Sosiaalifoorumin julkisuudet käyttävät verkostoja myös vaikutuskeinonaan: keskusteluja pyritään saattamaan kansallisten päätöksentekijöiden kuuluviin politiikkaverkostojen kautta. Verkostojen lisäksi sosiaalifoorumin julkisuuksien perustana ja vaikutuskanavana toimivat tiedotusvälineet. Samaan tapaan kuin kansalliseen levikkiin yltävien tiedotusvälineiden synty oli edellytys kansallisten julkisuuksien synnylle, globaalien julkisuuksien olemassaolo perustuu globaalien tiedonvälityskanavien olemassaoloon. Sosiaalifoorumin keskustelut leviävät maailmalle sekä globaalin massamedian että pienempien, erikoistuneiden, usein internetissä toimivien tiedotusvälineiden kautta. Maailman sosiaalifoorumilla nähdään paljon vaivaa paikalle saapuvan kansainvälisen toimittajajoukon palvelemiseksi, ja foorumi onnistuikin ainakin suomalaisessa valtamediassa vuonna 2002 saamaan liki yhtä paljon huomiota kuin vastapelurinsa Maailman talousfoorumi. Tutkimuksen empiiristen tulosten arviointiin perustuvat teoreettiset johtopäätökset koskevat julkisuuksien olemassaolon ehtoja ja niiden tapoja vaikuttaa päätöksentekoon. Julkisen keskustelun analyysissa on otettava huomioon myös julkisuuksien perustana toimivat järjestöverkostot, niiden vaikutuskeinoina toimivat politiikkaverkostot sekä julkisuuksien keskinäiseen vaikutusvaltakamppailuun liittyvät yhteiskunnalliset liikkeet.
  • Lukinmaa, Pauliina (2015)
    In the past three years (2012-2015), several repressive law amendments have been introduced in Russia, focusing on controlling the civil activism. "Foreign Agent Law" (2012) on Russian NGOs (Non-Governmental Organizations), the adoption of a federal “Homopropaganda” law (2013) and, most recently, a law on “Undesired NGOs” (2015), have contributed the most to the hostile attitudes towards civil society, namely LGBTQI (lesbian, gay, trans-gender, queer and intersex) movement. These law amendments together with a growing and professionalizing LGBTQI movement have gained attention both in Russia and beyond its borders. This thesis investigates the LGBTQI movement’s differing methods of trying to raise awareness among fellow-citizens. People who are active in the movement negotiate the ways of taking part in the LGBTQI movement in St Petersburg within the movement and under the restrictive policies towards LGBTQI activism. Not only do these negotiations concern domestic questions but they also have a global character, as participants modify different ways of participating in activism to fit the local circumstances. In addition, Soviet history has a key role in both explaining today’s civil activism and LGBTQI movement in Russia but moreover in understanding the repressive policies. The data were collected during the years 2013-2015. I have employed ethnographic research methods by interviewing, observing and being a participant-observer within the local LGBTQI movement. In addition, my data consists of my field diary and the LGBTQI activists’ blog writings. LGBTQI people are marginalized in public rhetoric which has turned public actions highly political and similarly suppressed some of the social aspects of it aside. At the same time, LGBTQI activists argue these to be the most important motivations for their actions. Combining private life with public activism has become one the biggest challenge for the participants and a debate within the local LGBTQI movement. Taking part in the movement has turned not only a fight for democracy but also a fight for more modern Russia. Participation in the movement include large value-based questions of loyalty, devotion and individual needs. *** Viimeisten kolmen vuoden aikana (2012-2015) Venäjällä on asetettu voimaan useita kansalaisyhteiskuntaa rajoittavia lakeja. Erityisesti ”Foreign Agent” -laki, ”Homopropaganda” -laki sekä viimeisimpänä laki ”ei-toivotuista” järjestöistä ovat lisänneet negatiivisia asenteita ja toimia sekä järjestöjä että yksilöitä kohtaan. Lait ovat samalla nostaneet HLBTQI-henkilöiden (homoseksuaalien, lesbojen, trans-suokupuolisten ja inter-sukupuolisten) oikeuksia ajavat järjestöt erityisen tarkkailun kohteeksi. Tutkielmani tarkastelee pietarilaisen HLBTQI-liikkeen jäsenten neuvotteluja toimintatavoistaan muuttuvassa ja haastavassa toimintaympäristössä heidän pyrkiessään lisäämään kansalaisten tietoisuutta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä sekä heidän oikeuksistaan. Tutkin lisäksi liikkeen sisäisiä määrittelyjä sopivista toimintakeinoista samalla kun poliittinen keskustelu ja päätöksenteko siirtävät toimintamuotoja laittoman toiminnan piiriin. Tässä ilmapiirissä yksityiselämän ja julkisen aktivismin yhdistämisestä on tullut monelle HLBTQI-liikkeeseen osallistuvalle yhdeksi suurimmista haasteista. Liikkeeseen osallistuvat pyrkivät lisäksi uudelleenmuotoilemaan toimintatapoja, jotta ne soveltuisivat paremmin paikalliseen ja muuttuvaan toimintaympäristöön. Tässä yhteydessä neuvostohistorialla on olennainen rooli sekä tämän päivän kansalaisaktivismin että HLBTQI-henkilöiden oikeuksia rajoittavan päätöksenteon selittämisessä. Keräsin tutkielmani aineiston vuosina 2013-2015 hyödyntäen etnografisia tutkimusmenetelmiä kuten haastattelua, havainnointia sekä olemalla itse osallistuva havainnoija paikallisessa HLBTQI-liikkeessä. Lisäksi aineistoani ovat HLBTQI-aktivistien blogit sekä oma kenttäpäiväkirjani, jota kirjoitin Venäjällä ollessani. Lisäksi valokuvasin erilaisia kulttuuritapahtumia, suosittuja tapaamispaikkoja ja mielenilmauksia. Uusien toimintakeinojen luominen, julkisen aktivismin politisoituminen sekä jännittynyt ilmapiiri vaativat henkilökohtaista sitoutumista liikkeeseen. Liikkeeseen osallistuminen on taistelua demokratian mutta myös modernimman Venäjän puolesta. Samanaikaisesti emigroituminen on todellinen vaihtoehto joillekin toimintaan osallistuville. Liikkeessä toimiminen sisältääkin laajoja arvopohjaisia kysymyksiä, jotka koskevat lojaaliutta, omistautuneisuutta sekä yksilöllisiä tarpeita.
  • Karjalainen, Pekka (1999)
    The aim of this evaluation study is to produce a comprehensive view of a recently started workshop project of young people. It is based on local partnership and new practices. The workshop started its operation in August 1997 in Korso, in the city of Vantaa. Moreover, in a workshop of citizens, there have been concerted efforts to generate potential for development by local organisations, inhabitants and authorities. There is a common conception that the formation of social networks and co-operation also further possibilities of a single young working in the workshop. The most essential aims for young people working in the workshop are: 1) to support the planning of their own lives and, 2) to train them to work on a project basis. Different clubs for children, the managing of an adventure track and the editing of a regional newspaper are the major forms of workshop activity. The workshop organises in co-operation with other agents also several local events and projects. In evaluating the workshop of citizens, the related processes of progress and innovative traits have been located. Furthermore, monitoring and follow-up methods have been created. The workshop is evaluated in the following dimensions: implementation, outcomes and effectiveness. User-based orientation is involved in the managing of the project and in the development of learning processes. The point of view of utility comprises both the field of workshops as a whole and local project-oriented activities. It is assumed that this evaluation benefits the work of leaders operating in workshops. In the same way, positive effects might be seen in the directedness of young people, in the plans made by those in charge of workshops and, in the local partnership network. There must also be the assumption that a study increases theoretical knowledge of its object. The evaluation is realised as a qualitative evaluation research. Methodically this study can be characterised as an amalgamation of program evaluation, case-study tradition and action research. By developing ethnographic evaluation, it is striven for producing thick description of the domain under study. As to the outcomes of the workshop project, it can be said that the ideas concerning of a workshop of citizens have been obtained quite well. During its first year of operation the workshop has been able to create a well-functioning network. This network has increased possibilities for action of the workshop and the young people of Korso. The workshop has assumed the role of a resource center, an organiser of different plans and a general meeting place. It has been possible to meet youngsters in the workshop all-inclusively and to tailor them convenient possibilities for future. In this sense, action has followed the so-called path-wise thinking. In relation to effectiveness, there is evidence that during the workshop period, the youngsters were more capable of controlling and planning their lives. In addition. they were more goal oriented as well. When considering the future of a workshop of citizens as one form of organising work, it can be recommended to be applied everywhere in Finland.