Browsing by Subject "kantateema"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Ekman, Erja (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tiedekunta – Fakultet – Faculty Humanistinen tiedekunta Koulutusohjelma – Utbildningsprogram – Degree Programme Kulttuurien osasto Opintosuunta – Studieinriktning – Study Track Folkloristiikka Tekijä – Författare – Author Ekman Erja Työn nimi – Arbetets titel – Title Kunnon työehdot maistuvat paremmalta Vuoden 2010 elintarvikealan lakon tulkintaa mediassa olleiden uutiskuvien pohjalta Työn laji – Arbetets art – Level Pro gradu -tutkielma Aika – Datum – Month and year 10.11.2020 Sivumäärä– Sidoantal – Number of pages 72 s Tiivistelmä – Referat – Abstract Tutkimuksen lähtökohtana on mediapalvelu Cisionin keräämä, valmis kuvallinen aineisto, joka koostuu vuoden 2010 elintarvikelakosta julkaistuista uutiskuvista. Laajasta aineistosta valitsin tutkimukseen analysoitavaksi 42 kuvaa. Tutkielmassani tarkastellaan elintarvikealan työehtosopimusneuvottelujen kulkua ja siitä seuranneita lakkoja mediassa julkaistujen kuvien kautta. Tavoitteenani oli selvittää, millaisia sosiaalisia representaatioita kuvissa rakennetaan ja millaiseksi elintarviketyöläisten julkinen identiteetti niistä muodostuu. Tutkimus sijoittuu kulttuurintutkimuksen ja mediatutkimuksen välimaastoon. Toteutin tutkimuksen käyttämällä viitekehyksenä Serge Moscovicin kehittämää sosiaalisten representaatioiden teoriaa, jossa yksilö ja yhteiskunta nähdään yhteen kietoutuneena. Käsityksemme yhteiskunnasta muodostuu ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja kommunikaatioissa muiden kanssa. Representaatiot eivät ole koskaan pysyviä, vaan ne muuttuvat ja saavat erilaisia merkityksiä eri aikoina ja eri paikoissa. (Moscovici 2000: 76.) Sosiaalisia representaatioita tutkittaessa on lisäksi huomioitava, että media ei heijasta todellisuutta sellaisena kuin se on, vaan rakentaa todellisuutta omista lähtökohdistaan. Uutiskuvien avulla voidaan tuottaa erilaisia mielikuvia maailmasta ja vaikuttaa lukijaan. Tutkimukseni kannalta tärkeimpiä teoriatyökaluja olivat ankkuroinnin, objektivoinnin ja naturalisoinnin avulla vieraiden asioiden muuttaminen tutuiksi sekä representaatioiden dialogista luonnetta painottava kantateema. Elintarviketyöläisistä syntyneissä representaatioissa nähdään naisvaltainen teollisuuden ala. Mielikuva lakkolaisesta äitinä, joka tekee muiden äitien ruoat ja työskentelee tehtaassa pienellä palkalla, sai suuren yleisön suhtautumaan elintarvikelakkoon varovaisen myönteisesti. Työntekijöiden vaatimuksia kohtuullisesta palkasta ja säällisistä työajoita pidettiin oikeutettuina. Lisäksi tutkimustuloksena aineistosta nousi julkisuusvaikuttaminen. Nykyinen tiedonvälitys antaa paremmat mahdollisuudet järjestöille tuoda omaa näkemystään julkisuuteen kuin koskaan aiemmin. Sitä kautta ne voivat vaikuttaa siihen, millä tavalla niiden julkisuuskuvaa tuotetaan mediassa ja muussa julkisessa keskustelussa. Avainsanat – Nyckelord – Keywords Elintarviketyöntekijä, sosiaalinen representaatio, kantateema, lakko, media Säilytyspaikka – Förvaringställe – Where deposited Helsingin yliopisto, Ethesis-tietokanta Muita tietoja – Övriga uppgifter – Additional information
  • Paassilta, Michael (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tässä työssä tarkastelun kohteena ovat kotimaisen ns. ’hulluussarjakuvan’ ilmentämät hulluuden ja mielisairauden sosiaaliset representaatiot. Tämän tyyppinen sarjakuvakirjallisuus heijastelee viimeaikaisia trendejä, joissa omakohtaiset vaikeat kokemukset puetaan yhä useammin sarjakuvan ilmaisukieleen. Käytän hulluuden käsitettä eräänlaisena ilmiön kokonaiskenttää kokoavana kansanomaisena kattokäsitteenä eikä sitä tässä yhteydessä ole tarkoitus ymmärtää leimaavassa tarkoituksessa. Teoreettisesti työ asettuu Serge Moscovicin (1961) kehittämän sosiaalisten representaatioiden teorian viitekehykseen, joka kuvaa arkiajattelun sosiaalisia muodostumisprosesseja. Tieteenteoreettisesti työ edustaa maltillista konstruktionismia. Tutkimus keskittyy hulluuden sosiaalisten representaatioiden historialliseen jatkuvuuteen ja vakauteen liittyviin tekijöihin sekä erityisesti representaation kokonaiskenttää jäsentävään syväkerrostumaan ja sen vaikutuksiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sarjakuvakerronnassa rakentuvien sosiaalisten representaatioiden ydinaineksen kartoittamista ja representaation syväkerrostuman teorialähtöistä analyysiä. Varsinaiset tutkimuskysymykset kiteytyvät siihen, a) millaisia hulluuden figuratiivisia ytimiä aineistosta on tunnistettavissa, ja b) onko aineistosta tunnistettavissa sosiaalista representaatiota jäsentävä kantateema. Eksplisiittisiä tutkimuskysymyksiä ylemmällä meta-tasolla tutkimus tiivistyy pohdintaan representaation kokonaiskenttää jäsentävän syväkerrostuman (käsitteellisellä tasolla representaation kantateema) mahdollistamasta liikkumatilasta – tai toisin sanottuna – miten voimakkaasti kantateema rajoittaa erilaisten vaihtoehtoisten representaatioiden ilmentämismahdollisuuksia tämänkaltaisissa erityisen ilmaisuvoimaisissa kulttuurituotteissa. Tutkimusaineiston osalta tutkimus liittyy osaksi visuaalisia aineistoja hyödyntäneiden sosiaalipsykologisten tutkimusten verrattain harvalukuista joukkoa. Aineisto koostuu kolmesta 2010-luvun aikana julkaistusta sarjakuvaromaanista (kokonaislaajuus noin 1712 sarjakuvaruutua). Analyysi jakaantuu kahteen vaiheeseen, jossa ensimmäinen perustuu teorialähtöiseen laadulliseen sisällönanalyysiin ja toinen teorialähtöiseen avainkäsitteiden operationalisointiin ja niistä johdettavaan päättelyyn. Tutkimuksen tulokset tukevat aiemman tutkimuskirjallisuuden esittämää käsitystä, jonka mukaan hulluuteen liitetyt mielikuvat näyttävät olevan historiallisesti katsoen hyvin vakaita – toisintaen joiltain osin jopa keskiajalle ulottuvia hulluuskäsityksiä. Ainoa selkeästi aiemmasta tutkimuksesta eroava havainto liittyi yhden teoksen ilmentämään tieteisfiktiiviseen ainekseen. Kantateeman osalta voi todeta, että tämän aineiston ilmentämää hulluutta näyttää jäsentävän toiseuttava minän ja toisen väliseen antinomiaan (self/other) perustuva kantateema. Aiemmin hyödyntämättömän aineistotyypin ja verrattain vähän teoretisoidun ja tutkitun teoreettisen konstruktion empiirisestä tarkastelusta johtuen tutkimusta voi kuvata eksploratiiviseksi, eli uutta kartoittavaksi ja mahdollista jatkotutkimusta pohjustavaksi. Tutkimuksen tulokset tarjoavat kantateeman osalta lähinnä alustavia suuntaviivoja ja perusteellisemman kokonaiskuvan muodostaminen vaatii jatkotutkimusta.