Browsing by Subject "karppaus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Venäläinen, Pekka (Helsingfors universitet, 2014)
    Erityisruokavaliot ovat kasvattaneet viime vuosina merkittävästi suosiotaan. Usein erityisruokavaliota noudatetaan terveydellisistä syistä. Ihminen voi esimerkiksi olla allerginen tietyille ruoka-aineille. Tässä työssä tutkitaan vähähiilihydraattista ruokavaliota, karppausta, ja kasvisruokavaliota. Näitä ruokavalioita noudatetaan monesti muistakin kuin vain terveydellistä syistä. Nämä syyt olivat tutkimuksen pääaiheena. Ruoan valinta on usein moniulotteinen prosessi, jossa erilaiset motiivit ja halut ohjaavat enemmän tai vähemmän valintaa. Teoriaosuudessa perehdyttiin ruoan valintaan vaikuttaviin tekijöihin ja pohdittiin kuluttajan valintaa yleisesti. Valintaa käsiteltiin tarpeiden, halujen ja vaikuttimien kautta. Tutkimuksessa käytettiin aineistona karppauksesta ja kasvisruokavaliosta käytyjä sosiaalisen median keskusteluja. Vastauksia haettiin empiirisellä, netnografisesti suoritetulla tutkimuksella. Keskusteluista etsittiin teemoittelun avulla yhteisiä teemoja ja yhtäläisyyksiä teoreettiseen viitekehykseen, joka oli muodostettu erilaisten ruoan valintamallien pohjalta. Kasvisruokavalio ja karppaus osoittautuivat siinä mielessä hyvin tyypillisiksi erityisruokavalioiksi, että ne molemmat perustuivat jonkun ruoka-aineen välttämiseen. Karppaajat karttoivat hiilihydraatteja ja kasvisruokailijat lihaa. Vaihtoehtoisen ruokavalion huonous nähtiin usein suurempana syynä erityisruokavaliolle kuin oman ruokavalion hyvät puolet. Terveellisyys ja oma hyvinvointi korostuivat myös valintaa tehdessä, näin oli etenkin karppaajien kohdalla. Karppaajien valinnassa korostuivat selvästi enemmän henkilöön itsessään liittyvät tekijät. Valinta nähtiin siis lähinnä henkilökohtaisena asiana. Jotkut karppaajat halusivat valinnallaan myös kapinoida yleisiä normeja ja ruokasuosituksia vastaan. Kasvisruokailijoilla valintaan sen sijaan vaikuttivat eniten eettisyys ja ekologisuus. Ruoan valinnalla ajateltiin eläinten hyvinvointia ja myös muita ihmisiä.
  • Punttila, Eliisa (Helsingfors universitet, 2013)
    The aim of this master’s thesis was to quantify the net benefits when 7 % of Finnish adults shift from their average diet to a low carbohydrate diet (VHH), a very low carbohydrate diet (EVHH) or a diet based on Finnish nutrition recommendations (SUOSITUS). The low carbohydrate diets were based on 84 food diaries that were collected by an online survey. The diet shifts were conducted by social cost-benefit-analysis (CBA) including environmental and health impacts in monetary values. The environmental impacts included changes in greenhouse gas emissions and nutrient emissions into Baltic sea while the health impacts included changes in myocardial infarction and stroke incidence related on consumption of fruits and vegetables, and in colorectal cancer incidence related on red and processed meat. The net benefits were quantified also in a scenario when the energy intake in VHH, EVHH and SUOSITUS were lower and the diets lead to 15 kilograms weight reduction and to normal weight. In the weight loss scenario the changes in colorectal cancer and type 2 diabetes incidence related on overweight were included in addition to other impacts. In the non-weight loss scenario when 7 % of Finnish adults shift to VHH, EVHH or SUOSITUS diet, the total net benefits were respectively -3,7 million, -10,8 million and 7,3 million euros per year. The net benefits of environmental impacts dominated: in VHH, EVHH and SUOSITUS cases they were -6,5 million, -12,9 million and 3,3 million euros. The largest difference between diets resulted from consumption of meat and milk products. In weight loss scenario, the net benefits from VHH, EVHH and SUOSITUS cases were 11,2 million, 5,8 million and 20,6 million euros per year and the benefits of reduced incidence of type 2 diabetes dominated: in all cases they were 10,0 million euros. In conclusion, the sift to the diet based on Finnish nutrient recommendations resulted in the highest positive net benefit. The net benefits of sifting to the VHH and EVHH diets were positive only if when these lead to significant weight loss. However, many potential impacts and factors (e.g. saturated fat, dietary fiber) were not included in this study. Further research is needed.
  • Sorsimo, Laura (Helsingfors universitet, 2014)
    Tämän tutkielman tavoitteena on uutisten kautta tehty ruokatrendin kuvaaminen ja sen kehityksen seuranta. Esimerkkitapaukseksi on otettu vähähiilihydraattinen ruokavalio karppaus ja sen uutisointi valituissa medioissa. Tutkimuksessa etsitään vastausta tutkimuskysymykseen, miten nämä uutiset käsittelevät ruokatrendiä sen elinkaaren aikana. Alaongelmiksi määriteltiin, uutisten vaikutus ruokatrendiin ja miksi yritysten olisi niin tärkeä yrittää tunnistaa ruokatrendejä. Näihin kolmeen tutkimuskysymykseen saatiin tutkielman teorian ja aineiston avulla vastaukset. Teoriassa avattiin trendin ja median käsitteitä. Aluksi selvitettiin, mikä on trendi ja miten se leviää ympäristössään. Tämän jälkeen siirryttiin avaamaan sitä, miksi trendien ennakointi on niin tärkeää liiketoiminnan kannalta. Teorian media osuudessa pyrittiin saamaan selville, miten media toimii mielipiteiden muokkaajana ja vaikuttaa toiminnallaan trendeihin. Tutkimuksessa menetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä, jonka avulla aineisto ensin kvantifioitiin. Tämän jälkeen aineisto käsiteltiin myös kvalitatiivisesti, jotta se saatiin hyödynnettyä mahdollisimman hyvin. Aineistona toimi Helsingin Sanomien ja YLE:n Internet-sivuilla tapahtunut uutisointi vuosina 2010–2013. Aineistoon kertyi 168 kappaletta uutisia karppauksesta ja siihen liittyen. Tutkimuksen perusteella voidaankin todeta, että karppaus on ainakin enemmän kuin villitys, koska se ehti vaikuttaa niin moneen ihmiseen ja niin laajasti ympäristöönsä tämän neljän seuranta vuotensa aikana. Teoriaosassa villityksen ja trendin eroksi määritellään se, että villitys vaikuttaa vain muutamiin ihmisiin lyhyessä ajassa, kun trendi vaikuttaa moniin ihmisiin pidemmällä aikavälillä. Voidaan myös todeta, että tutkimuksen yksi tärkeimmistä tuloksista oli se huomio, kuinka laaja-alainen ja vahva trendi karppaus loppujen lopuksi oli. Aineiston uutisista välittyi hyvin se, miten trendi ehti vaikuttaa elinkaarensa aikana ympäristöönsä varsin laajasti. Karppaus ehti vaikuttaa niin talouteen, kansanterveyteen ja ympäristöön. Tutkimuksessa saatiin myös tukea ennakko-oletukselle trendien ennustamisen ja seuraamisen vaikeudesta, mutta myös sen tärkeydestä yritykselle. Yritysten olisi hyvin tärkeä yrittää ennakoida tai edes puskuroida tulevia trendejä. Yllätetyksi tuleminen on hyvin vaarallista. Trendien oikea aikainen valjastaminen voi olla yritykselle hyvin menestyksekästä ja siihen tulisi pyrkiä.