Browsing by Subject "kastilaitos"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Lind, Lauri (Helsingin yliopisto, 2019)
    Intiassa sitkeästi pintansa pitävä kastiperustainen syrjintä vaikuttaa yhä miljoonien ihmisten elämään. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat kastilaitoksen ja intialaisen yhteiskunnan alimmalla tasolla olevat dalitit. Kastisyrjintä on aina kohdannut monimuotoista vastarintaa. 1920- ja 1930-lukujen Intiaan sijoittuva pro gradu -tutkielma palaa dalitien ihmisoikeusliikkeen alkulähteille. Tutkielmassa käsitellään dalit-liikkeen ideologisen ja symbolisen isän Bhimrao Ramji Ambedkarin (1891–1956) ajattelua ja poliittista toimintaa. Siinä selvitetään Ambedkarin näkemyksiä kastilaitoksesta, hänen keinojaan vastata dalitien kokemaan syrjintään ja hänen suhdettaan brittiläiseen siirtomaavaltaan. Toiseksi tutkielmassa analysoidaan Ambedkarin ja hänen huomattavimman poliittisen vastustajansa, maailman kenties tunnetuimman intialaisen, Mohandas ”Mahatma” Gandhin (1869–1948) välistä kamppailua. Tutkielma keskittyy erityisesti selvittämään Ambedkarin ja Gandhin välirikkoon johtaneita syitä sekä heidän eroavia näkemyksiään kastista ja ihanteellisesta yhteiskunnasta. Britannian kolonialistisen koneiston läpitunkeva ja ristiriitainen asema itsenäisyyttä edeltävässä Intiassa on kiistämätön. Tutkielman historiallisena kontekstina ja rinnakkaisena narratiivina on Intian kehityskulku brittiläisen siirtomaavallan alaisuudesta kohti itsenäisyyttä. Tutkielma valaisee siirtomaahallinnon keskeistä toimijuutta kasti- ja vähemmistöpolitiikassa. Teoreettisen viitekehyksen tutkimukselle tarjoaa postkolonialistinen tutkimussuuntaus. Osana kriittistä teoriaa postkolonialistinen historiantutkimus tutkii eurooppalaisen siirtomaavallan moninaisia ja ristiriitaisia vaikutuksia entisissä siirtomaissa ja siirtomaavalloissa. Postkolonialistinen tutkimus analysoi ja kyseenalaistaa kolonialismin taustalla olevia arvoja ja pyrkii käsittelemään erityisesti kolonialismin marginalisoimia ihmisiä ja ihmisryhmiä. Tutkielman lähdeaineiston ytimen muodostavat Ambedkarin tärkeimmät kastilaitosta, kastin politiikkaa ja Gandhia käsittelevät kirjoitukset. Gandhin osalta lähteenä käytetään hänen tunnetuinta poliittista tekstiään Hind Swaraj (1909) sekä täydentävin osin hänen muita kirjoituksiaan. Tutkielman kolmanneksi ääneksi nousevan Intian kansallisen kongressipuolueen voimahahmon ja itsenäisen Intian ensimmäisen pääministerin Jawaharlal Nehrun ajatuksia kartoitetaan hänen omaelämäkerrastaan Toward Freedom: The Autobiography of Jawaharlal Nehru (1942). Tuloksena havaitaan, että Ambedkarin ja Gandhin näkemykset dalitien aseman parantamisesta poikkeavat toisistaan merkittävästi. Itsenäisyysliikkeen johtohahmoksi nouseva Gandhi rakentaa swarajin eli itsehallinnon tavoitteensa intialaisesta hengellisestä traditiosta nousevan vapauskäsityksen perustalle. Gandhilainen vapaus ei tarjoa vapautta daliteille. Kastisyrjinnässä yhdistyvät rituaalinen, sosiaalinen ja taloudellinen sorto. Ambedkarille kastilaitos ja hindulaisuus ovat erottamattomia, eivätkä ne ole sovitettavissa yhteen oikeudenmukaisen yhteiskunnan kanssa. Ambedkar hyödyntää siirtomaahallinnon poliittisia ja lainsäädännöllisiä rakenteita ajaessaan alistetulle vähemmistölle edustuksellista sijaa. Siirtomaahallinnon instituutiot ovatkin sekä vastarinnan kohteita että reittejä kohti oikeudenmukaisuutta uskonnollisesti ja poliittisesti monimuotoisella kentällä.
  • Metso, Mari (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tämä tutkielma käsittelee Keith Hebdenin kristillistä anarkismia vastauksena dalit-teologiaan. Tutkielman keskiössä on kysymys toimijuudesta ja toiminnasta. Tutkimuskysymyksiä ovat: kuka Hebdenin ajattelussa toimii ja mitä toimijuus on? Mikä on oikeanlaista toimintaa ja mihin se tähtää? Minkälaisia oletuksia toiminta asettaa toimijalle ja toiminnan kohteelle? Lisäksi tutkielma vastaa kysymykseen siitä, miten Mohandas Gandhin filosofia liittyy Hebdenin ajatteluun ja miten se tukee dalitien toimijuutta. Päälähteenä tutkielmassa on Hebdenin teos Dalit Theology and Christian Anarchism (2011) sekä Hebdenin muu tuotanto niiltä osin, jossa hänen ajattelunsa liittyy tutkielman teemaan. Toissijainen lähde on Hebdenin ajattelun taustalla vaikuttavan Walter Winkin teos Powers That Be (1998). Tutkimusmetodina on systemaattinen analyysi. Analyysi nostaa esiin Hebdenin ajattelusta kolme erillistä toimijaa, jotka ovat dalit-toimija, me-toimija ja vihollinen. Dalit- ja me-toimijat toimivat yhdessä samaan päämäärää kohti. Heidän toimintansa kohteena on vihollinen, joka ylläpitää yhteiskunnan rakenteellista väkivaltaa ja kastisortoa. Päätoimija Hebdenin ajattelussa on dalit ja dalitien yhteisö. Dalitien toimijuus alkaa oman nimen valinnan prosessilla. Prosessi vahvistaa vastustuksen identiteettiä. Tutkielma osoittaa, että Hebden tulee vahvistaneeksi kuvaa dalitien kollektiivisesta identiteetistä samalla, kun hän toteaa dalitien identiteettien moninaisuuden. Tutkielmassa selviää että oikeanlainen toiminta määräytyy kristillisen anarkismin viitekehyksen kautta ja se tarkoittaa dominoivan, rakenteellista väkivaltaa ylläpitävän tahon väkivallatonta vastustamista. Hebdenin esiin nostamat esimerkit dalit-kulttuurista osoittavat, että toiminta on muun muassa notkeaa vastakulttuuria ja dalitien todellisuuden esiin nostamista. Analyysi osoittaa, että Hebden pitää dalitien kulttuuria luonnostaan anarkistisena. Tällä hän tarkoittaa dalitien vastustuksen identiteettiä, vallan jakauttamista, yhteisöllisyyttä ja daliteja alistaviin tahoihin kohdistuvaa väkivallatonta vastustusta. Hebdenin mukaan dalit-teologian tulisi olla sellaista, jossa otetaan huomioon dalitien luonnollinen anarkistisuus. Dalit-teologian tulisi uskaltaa kritisoida valtiota ja sen tulisi käyttää vastustuksen hermeneutiikkaa. Hermeneutiikan avulla löydetään väkivaltaa ylläpitävät tahot sekä väkivallattomuutta tukevat narratiivit, joilla kumotaan väkivaltaan oikeuttava myytti. Vastustuksen lopullinen tarkoitus on sekä sorrettujen että sortajien vapautuminen. Dalit-teologian tulisi siis olla kaikkia varten. Hebdenin koostamaa toimintamallia “Gandhi ja Jeesuksen vastustuksen taktiikka” analysoimalla selviää, että dalit-toimijalle asetetut oletukset liittyvät erityisesti luottamukseen. Toimijan on luotettava itseensä, toiminnan kohteeseen eli viholliseen sekä väkivallattoman taktiikan toimimiseen. Tutkielma osoittaa, että Gandhin filosofia ja esimerkki tukee huonosti dalitien toimijuutta, mutta sillä on kuitenkin mahdollisuus lisätä solidaarisuutta eri kastiryhmien välillä kastisorron vastaisessa toiminnassa sekä motivoida väkivallattomaan vastustukseen.
  • Hietanen, Veera (Helsingfors universitet, 2012)
    Tutkielma käsittelee yksilön, yhteisön, yhteiskunnan ja sosiokulttuuristen rakenteiden välistä vuorovaikutusta tapaustutkimuksen kautta. Tarkastelun keskiössä on Intian Keralassa sijaitseva koulutuskeskeinen yhteisö nimeltä Mitraniketan. Yhteisö on perustettu vuonna 1956 ja sen jatkaa toiminnassaan Gandhin ja Tagoren perintöä nuorten kouluttamisesta ja yhteisökeskeisyydestä. Mitraniketan-projekti sai alkunsa kastijärjestelmän aiheuttaman syrjinnän vastustamisesta ja yhteiskunnan syrjäytyneiden auttamisesta. Tutkimuksessa analysoin yksilön ja yhteisön mahdollisuuksia vaikuttaa ympärillään oleviin sosiokulttuurisiin rakenteisiin. Teoreettinen viitekehys käsittää kaksi suuntausta. Toimijuusteorian, jota ovat kehittäneet Bourdieu (1977), Giddens (1979), Sahlins (1981) sekä Ortner (1989) ja Goffmannin (1969) teorian totaalisista laitoksista. Toimijuusteoriassa painottuu historiallis-sosiaalinen näkökulma, joka johdattaa Ortnerin mallin mukaan kysymään, miksi Mitraniketanista tuli Mitraniketan. Tämän kysymyksen avulla sijoitan tutkimuskohteeni historialliseen kontekstiinsa ja analysoin, kuinka Mitraniketan sosiokulttuurisena mikrokosmoksena on vuorovaikutuksessa sitä ympäröivän sosiokulttuurisen makrokosmoksen, Keralan, kanssa. Samalla, kun Mitraniketanin toiminta on kasvanut, se on saanut myös totaalisen laitoksen muotoja. Valtaosa oppilaista pysyy lukukauden ajan Mitraniketanissa, joka johtaa siihen, että he elävät, opiskelevat, syövät ja nukkuvat samassa tilassa ja saman auktoriteetin valvonnassa. Tämä aiheuttaa Goffmannin (1969) mukaan saartotaipumuksia yhteisön taholta. Tarkastelen Goffmannin teorian valossa Mitraniketania yhteisönä. Aineistona tutkielmassa on käytetty kahden kuukauden mittaisessa kenttätyössä Mitraniketanissa syksyllä 2010 kerättyä materiaalia, joka sisältää kenttätyöpäiväkirjan, viisi haastattelua ja kaksi kyselytutkimusta. Aineiston kautta tarkastelen yhteisön perustamiseen liittyneitä seikkoja sekä sen historiaa ja nykyisyyttä. Yhteisön rinnalla tarkastelen myös Keralan historiaa ja nykyisyyttä. Sosiokulttuuriset rakenteet ovat sisäänkirjoitettuina yksilöihin, yhteisöihin ja yhteiskuntiin, joten niitä on vaikea tiedostaa saati kyseenalaistaa. Mitraniketanin strategiaa leimaa voimakkaasti toiminnan korostaminen. Oikean suunnan on uskottu löytyvän toiminnan kautta. Tutkielmani johtopäätös on, että niin yksilöllä kuin yhteisölläkin on mahdollisuus vaikuttaa ympärillä oleviin rakenteisiin, mutta muutos on hidas. Vaikuttaminen voi olla joko tietoista tai tiedostamatonta.