Browsing by Subject "kasviekologia"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-15 of 15
  • Atipanumpai, Ladawan (The Society of Forestry in Finland - The Finnish Forest Research Institute, 1989)
    Results are reported from studies on variation in growth characteristics, foliar nutrient concentration, phyllode anatomy and stomatal frequency of 16 different sources in a provenance trial in Thailand. Family variation and heritability of growth and flowering frequency were calculated for 20 open-pollinated families at the age of 28 months. In laboratory studies, transpiration rate, leaf conductance and leaf water potential were measured for different soil moisture regimes. Responses of photosynthesis, photorespiration and dark respiration, and CO2 compensation point were assessed in relation to temperature and irradiance. Recommendations are made for the selection of A. mangium provenances for planting in Thailand.
  • Sirén, Gustaf (Suomen metsätieteellinen seura, 1950)
  • Kuuluvainen, Timo; Pukkala, Timo (Suomen metsätieteellinen seura, 1989)
  • Kunnas, Heikki (2007)
    Eliölajin runsauden tai esiintymistodennäköisyyden riippuvuutta ympäristömuuttujista on kuvattu kirjallisuudessa useilla erilaisilla malleilla. Tässä työssä on tarkasteltu ja sovellettu yleistettyjä lineaarisia malleja ja HOF-malleja. Symmetrisen huipukkaan vastekäyrän tuottavan log-lineaarisen mallin eli gaussilaisen mallin optimille, eli sille selittävän muuttujan arvolle, jolla vastemuuttujan odotusarvo saa maksiminsa, esiteltiin tapa laskea luottamusväli. HOF-mallien parametrien SU-estimaatteja hakevan iteratiivisen laskenta-algoritmin alkuarvojen valinta on ongelmallinen: alkuarvoja täytyy asettaa useita, jotta parametrien oikeat SU-estimaatit löytyvät. Työssä on esitelty, kuinka parametrien alkuarvot lasketaan. Malleja on sovitettu aineistoon, jossa on 455 koealalta mitattuja kasvilajien peittävyysosuuksia ja kasvupaikan viljavuutta kuvaava maaperän hiili-typpi-suhde. Yleistettyjen lineaaristen mallien osalta suoran mallinnuksen vaihtoehtona on testattu hierarkkista mallinnusta, jossa mallinnetaan erikseen esiintymistodennäköisyys ja esiintymisellä ehdollistettu peittävyys. Mallin vastekäyrän vinouden tai huipukkuuden sopivuutta aineistoon on testattu uskottavuusosamäärän testillä, ja yleistettyjen lineaaristen mallien sopivuutta myös etsimällä systematiikkaa standardoidun devianssijäännöksen itseisarvon neliöjuuren jakautumisesta mallin lineaarisen prediktorin suhteen. Kaikkien kolmen mallinnustavan todetaan johtavan suurinpiirtein samanmuotoisiin vastekäyriin. Yleistetyistä lineaarisista malleista todetaan hierarkkisen mallinnuksen olevan hieman suoraa mallinnusta harhattomampaa. Tärkeimmät käytetyt lähteet ovat Jari Oksasen ja Peter R. Minchinin kirjoittama artikkeli HOF-mallien sovituksesta R-ohjelmointiympäristössä, Jari Oksasen kehittämä ohjelmapaketti HOF-mallien sovitukseen R:llä, sekä J. Huismanin, H. Olffin ja L. F. M. Frescon artikkeli, jossa HOF-mallit alunperin esiteltiin.
  • Borg, Arvid (Helsinki : Yksityismetsänhoitajayhdistys, 1926)
  • Hertz, Martti (Yksityismetsänhoitajayhdistys, 1930)
    Yksityismetsänhoitajayhdistyksen julkaisuja
  • Helin, Jussi-Pekka (University of Helsinki, 1996)
  • Siira, Jouko (Suomen ympäristökeskus, 2011)
    Suomen ympäristö 6/2011
    Rönsysorsimo (Puccinellia phryganodes) ja pohjansorsimo (Arctophila fulva var. pendulina) ovat niin kutsutun Ruijanesikko -ryhmän kasveja, joiden päälevinneisyysalue on pohjoisen Jäämeren rannoilla, ja joilla on erillinen esiintymisalue Perämerellä. Rönsysorsimo on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi (CR) ja pohjansorsimo erittäin uhanalaiseksi (EN) vuoden 2010 Punaisessa kirjassa. Molemmat lajit kasvavat Perämeren rantaniityillä. Matalakasvuinen rönsysorsimo kasvaa erityisesti vähäkasvisilla suolamailla. Lajeja uhkaavat rantojen rehevöityminen ja umpeenkasvu rantalaidunnuksen päättymisen jälkeen. Rehevöitymisen myötä rantakasvillisuuden päälle kertyy myös kaisla- ja ruokomassaa, jotka peittävät sorsimokasvustoja. Myös erilainen ihmistoiminta rannoilla, kuten ruoppaukset, jokien säännöstely ja rakentaminen hävittävät ja muuttavat näiden kasvien elinympäristöjä. Niin ikään luonnolliset rantavoimat, kuten vedenkorkeuden vaihtelu ja etenkin keväiset jäänlähdöt mylläävät sorsimoiden kasvupaikkoja. Tähän julkaisuun on koottu Jouko Siiran rönsy- ja pohjansorsimoa käsittelevät tutkimukset 1900-luvun alusta 2000-luvun alkuun asti. Tutkimuksissa käsitellään lajien esiintymishistoria alueella, julkaistaan yksityiskohtaiset tulokset alueen tutkimusaikaisista sääoloista ja maaperäkemiasta sekä otetaan kantaa lajien hoitotoimiin.
  • Renvall, August (Suomen metsätieteellinen seura, 1919)
  • Cajander, A. K. (Otava, 1910)
  • Cajander, A. K. (Suomen metsätieteellinen seura, 1921)
  • Paasio, Ilmari (Suomen metsätieteellinen seura, 1941)