Browsing by Subject "kasvomaskit"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Dara, Dahat (Helsingin yliopisto, 2021)
    COVID-19-pandemian myötä vuotta 2020 on varjostanut epävarmuus ja pelko, mikä on havaittavissa sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa käytävässä keskustelussa. Sosiaalisen median käytössä korostuu eri kanavien rooli sekä tiedon lähteenä että käyttäjien omien näkemysten ilmaisemisen välineenä. Lisäksi sosiaalisessa mediassa korostuu käyttäjien välinen vuorovaikutus. Sosiaalisen median käyttäminen terveyteen liittyvän tiedon lähteenä voi kuitenkin olla ongelmallista, erityisesti jos tieto erkaantuu tieteellisesti todistetusta faktasta. Sosiaalisessa mediassa esiintyvän diskurssin tarkasteleminen voi kuitenkin laajentaa ymmärrystämme käyttäjien suhtautumisesta ja asenteista uhkaavien infektiosairauksien vaaroihin sekä leviämisen estämiseen liittyviin toimenpiteisiin. Tämän tutkimuksen osalta COVID-19-pandemiaa lähestytään kasvomaskien käyttöön liittyvän diskurssin tarkastelulla suhtautumisen näkökulmasta. Analyysissa sovelletaan Martinin ja Whiten suhtautumisen teoriaa (Appraisal theory), jonka avulla voidaan havainnoida puhujien asennoitumista kasvomaskien käyttöön tarkastelemalla kielessä ilmenevää evaluaatiota. Teorian viitekehys koostuu kolmesta järjestelmästä: asennoituminen (attitude), sitoutuminen (engagement) ja asteittaisuus (graduation). Tämä tutkimus on rajattu asennoitumisen järjestelmään, joka jakautuu edelleen kolmeen alajärjestelmään: tunteiden ilmaisuun (affect), toiminnan arvosteluun (judgement) sekä esineiden ja asioiden arvottamiseen (appreciation). Suhtautumisen teoriassa kieli mielletään systeemis-funktionaalisesta kieliteoriasta lainaten merkitysten viestittämisen järjestelmänä, jossa evaluaatio toteutuu puhujan valitessa lukuisien mahdollisten merkitysten välillä. Tutkimuksen aineistona käytetään yhdysvaltalaisessa Washington Post -lehdessä julkaistua kasvomaskien oikeaoppiseen käyttöön ohjeistavan uutisartikkelin kommenttiosiota. Kommenttiosio koostuu yhteensä 137 kommentista, joista 114 sisältää kasvomaskien käyttöön liittyvää asennoitumista. Näissä 114 kommentissa ilmenee asennoitumista yhteensä 147 kertaa. Kommenttien analysoinnissa sovelletaan kvalitatiivista analyysia, jonka avulla kommenteista ensin täsmennetään asennoitumisen esiintymät. Tämän jälkeen analyysissa määritellään tarkemmin mitä kasvomaskeihin liittyvää aspektia arvioidaan, mikä on asennoitumisen polariteetti ja mihin arviointi sijoittuu asennoitumisen alajärjestelmissä. Tulokset osoittavat, että kasvomaskeihin liittyvässä diskurssissa korostuu ihmistoiminnan arvostelu, mikä ilmenee kasvomaskien käyttämättä jättämisen kielteisenä arvosteluna. Myös kasvomaskien sääntöihin sekä sääntöjen toteutumiseen ja valvontaan liittyvät epäjohdonmukaisuudet saavat osakseen kielteistä arvottamista. Tuloksissa ilmenee myös negatiivista asennoitumista poliittisia johtajia ja instituutioita kohtaan sekä näkyvää poliittista vastakkainasettelua, jossa kasvomaskien käyttämättömyys mielletään oikeistolaisen ideologian seuraukseksi. Tulokset viittaavat siihen, että kasvomaskeihin suhtaudutaan myönteisesti ja niiden tärkeys sairauden leviämisen estämiseksi tiedostetaan.
  • Pasanen, Riikka Elina (Helsingin yliopisto, 2022)
    Tutkielma tarkastelee kasvomaskikeskustelua Helsingin Sanomissa julkaistuissa mielipidekirjoituksissa vuonna 2020. Sen tavoitteena on selvittää, miten kansalaiset argumentoivat kasvomaskien ja niihin liittyvien politiikkatoimivaihtoehtojen puolesta ja niitä vastaan. Covid-19-pandemia on ajankohtainen ja tärkeä tutkimuskohde. Suun ja nenän alueen peittävät henkilökohtaiset suojaimet eli maskit ovat pandemian keskeisiä symboleja. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on Luc Boltanskin ja Laurent Thévenot’n kehittämä julkisen oikeuttamisen teoria ja siihen kuuluvat seitsemän oikeuttamisen maailmaa. Tutkimuksen aineisto koostuu 66 mielipidekirjoituksesta, joita on analysoitu laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Analyysissa on selvitetty, mitä oikeuttamisen maailmoja ja argumentteja kansalaiset käyttävät esittäessään kannatusta ja kritiikkiä kasvomaskin käyttöä kohtaan sekä sitä, miten kirjoittajat tuovat esille Suomen maskisuosituksen ja mahdollisen maskipakon etuja ja haasteita oikeuttamisen maailmojen valossa. Helsingin Sanomien mielipidekirjoitukset ovat olleet pääosin maskien käytön kannalla jo ennen virallista maskisuositusta. Helsingin Sanomiin kirjoittaville mielipidekirjoitus on yhteiskunnallisen vaikuttamisen kanava, jonka kautta kirjoittajat yrittävät vaikuttaa päättäjiin. Päättäjille viestivät lehdessä aktiivisesti niin asiantuntijat, edustajat kuin yksilötkin. Analyysin perusteella asiantuntijat kirjoittivat aktiivisemmin kasvomaskeista päättäjille kuin yksityishenkilöt. Kansalaisille osoitetut kirjoitukset tulivat useimmiten toisilta kansalaisilta. Asiantuntijoiden ja yksityishenkilöiden repertuaareissa ovat osin eri oikeutusmaailmat. Aineiston perusteella moni kirjoittaja on kokenut elokuun puolessa välissä voimaan tulleen virallisen maskisuosituksen riittämättömäksi. Solidaarisuuden puutteen tai maskittomien itsekkyyden narratiivi johtaa kansalaisuuden maailman perusteluihin nojaavat kirjoittajat kritisoimaan suosituksia ja kannattamaan kansalaiset tasa-arvoistavaa maskipakkoa. Viranomaisten ristiriitainen viestintä ja muuttuvat linjaukset kasvomaskeista ovat luoneet poikkeustilanteessa otollisen areenan kansalaiskeskustelulle, johon myös asiantuntijat osallistuvat. Tämä poliittisen sosiologian alalle sijoittuva tapaustutkimus on siis myös demokratian toteutumisen tutkimusta ja maskin käyttöön liittyneiden politiikkatoimien vaikutusten arviointia. Kasvomaskeja yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta käsitteleviä tutkimuksia on julkaistu toistaiseksi hyvin vähän Suomessa ja maailmalla. Tämä tutkimus valottaa toistaiseksi erittäin vähän tutkittua aihetta ja lisää tietoa Covid-19-pandemian yhteiskunnallisista vaikutuksista tarjoten kiinnostavia lähtökohtia jatkotutkimukselle.