Browsing by Subject "kasvu"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 171
  • Saramäki, Jussi (The Society of Forestry in Finland - The Finnish Forest Research Institute, 1992)
  • Mäkelä, A.; Hari, P.; Kellomäki, Seppo (Suomen metsätieteellinen seura, 1981)
  • Blomqvist, A. G. (Suomen metsätieteellinen seura, 1959)
  • Nikinmaa, Eero (The Society of Forestry in Finland - The Finnish Forest Research Institute, 1992)
  • Makkonen, Olli (Suomen metsätieteellinen seura, 1967)
  • Väisänen, Eero; Kellomäki, Seppo; Hari, Pertti (Suomen metsätieteellinen seura, 1977)
  • Kellomäki, Seppo; Hari, Pertti; Väisänen, Eero (Suomen metsätieteellinen seura, 1977)
  • Aalto-Setälä, Juuso (Helsingin yliopisto, 2019)
    Globalisoitumisen myötä maatalousala kohtaa uusia muutoksia. Osa näistä aiheutuu Euroopan unionin maatalouspolitiikan uudistuksesta ja siihen liittyvästä markkinaohjautuvuuden kasvusta. Muutokset tuovat haasteita maatalousyrityksille, sillä alan kilpailu kovenee. Selviytyäkseen kilpailussa yrityksen tulee tarkkailla alan muutoksia ja sen on kyettävä mukautumaan kehitykseen. Kilpailun kasvaessa yrittäjän täytyy löytää uusia keinoja yritystoiminnan ja tuottavuuden kehittämiseen. Tuottavuuden nousu parantaa pitkällä aikavälillä yrityksen kannattavuutta ja kilpailukykyä. Tuottavuutta voidaan edistää asiantuntijoiden näkemyksiä hyödyntäen. Sidosryhmien näkemykset voivat ohjata maitotilayrittäjiä oikeaan suuntaan kehityksessä. Tämä tutkimus on osa tutkimushankkeesta, jossa tutkitaan, voidaanko kokonaisvaltaisella johtamisella parantaa maitotilayrityksen kannattavuutta. Tutkimushankkeen päätavoitteena on luoda apuvälineitä maitotilayrityksen kokonaisvaltaiseen johtamiseen sekä tarjota uutta informaatiota, jota alan yritys voisi soveltaa toiminnassaan. Hanketta hallinnoi Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja sitä toteuttavat SeAMK ja Helsingin yliopisto yhdessä. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa maitotilayritysten sidosryhmien, tässä tapauksessa asiantuntijoiden, näkemyksistä tuottavuudesta ja siihen vaikuttamisesta. Tutkimus kokoaa 12 asiantuntijan näkemyksiä maitotilayritysten tuottavuuden kehityksestä. Näkemykset sisältävät keinoja, miten maitotilayritykset voivat parantaa tuottavuutta, miten se on käytännössä toteutettavissa ja miten tuottavuuden parantamisen esteitä voidaan välttää. Lisäksi myös tuottavuutta parantavien toimien ja kokonaisvaltaisen johtamisnäkemyksen yhteys selvitetään. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys nojautuu tuottavuuden näkökulmaan. Tuottavuus kytketään strategianäkökulmaan ja kokonaisvaltaiseen johtamiseen, sillä nämä kaikki liittyvät vahvasti toisiinsa. Tutkimus osoittaa, että kilpailukyvyn vahvistamiseksi maitotilayrityksen tuottavuuteen voi vaikuttaa monien erilaisten toimenpiteiden avulla. Tuotantoprosessin tehostamista ja sujuvoittamista sekä teknologian tehokasta käyttöä pitäisi tehdä enemmän tuottavuuden parantamiseksi. Tutkimus kertoo myös, että suuri tekijä, joka joko edistää tuottavuuden parantamista tai hidastaa sitä, on maitotilayrittäjä itse. Pärjätäkseen lisääntyvässä kilpailussa yrittäjän liiketoimintaosaamisen merkitys korostuu. Maitotilayrityksen kokonaisvaltainen hahmottaminen on tärkeää kuten myös ratkaisujen johdonmukaisuus. Operatiiviset toiminnot toimivat ajureina strategisten tavoitteiden saavuttamisessa. Päätöksenteon tukena käytettyjen tietolähteiden tulee soveltua omalle tilalle ja olla luotettavuudeltaan faktapohjaisia.
  • Erjala, Pentti; Saramäki, Jussi (Suomen metsätieteellinen seura, 1972)
  • Jalo, Terhi (Helsingfors universitet, 2015)
    Tämä laadullinen tutkimus tarkastelee Kansan Raamattuseuran Samassa Veneessä -avioparityöntekijöiden mukana oloa avioparityössä. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää motivaatioita avioparityöhön lähtemiseen ja työhön sitoutumiseen. Vapaaehtoisen avioparityön syvempi ymmärtäminen ilmiönä tukee vapaaehtoistyön kehittämistä niin Kansan Raamattuseurassa kuin muissakin vapaaehtoistyön konteksteissa. Vapaaehtoisen avioparityön taustan kartoittamisessa olen esitellyt Suomessa tehtävää avioparityötä. Olen tuonut esiin teologisia perusteluja kristilliselle avioliitolle sekä avioliiton tehtävät. Yhteistoiminnallinen oppiminen ja dialogisuus sekä sosiaalisen pääoman muodot ja muodostuminen kuuluvat olennaisena osana ilmiön ymmärtämiseen. Käytän James W. Fowlerin uskon kehitysvaiheteoriaa apuna vapaaehtoisessa avioparityössä vahvasti mukana olevan hengellisen ulottuvuuden ymmärtämisessä. Tutkimuksen aineisto on kerätty teemahaastatteluna kuudeltatoista vapaaehtoiselta Samassa Veneessä -avioparityöntekijältä. Aineiston olen analysoinut Atlas.ti -ohjelmistoa ja sisällönanalyysiä apuna käyttäen. Vastaukset olen ryhmitellyt viiteen eri teemaan. Teemoittelun pohjalta olen muodostanut kasvusäiemallin, jossa kuvataan avioparityön viisi kasvusäiettä. Tulosten esittämisessä ja kokonaisuuden hahmottamisessa käytin apuna narratiivista esitystapaa. Narratiivinen esitystapa on yksi laadullisen tutkimuksen tunnuspiirteistä. Tutkimustulokset osoittavat avioparityössä mukana olemisen syiden koostuvan useista erilaisista ja moniulotteisista tekijöistä. Avioparityön kasvusäiemalli kuvaa syiden ulottuvan pinnallisista asioista syvälle ihmisen sisäiseen kokemusmaailmaan. Säikeiden keskinäiset suhteet olivat merkittäviä, mikä korostaa vapaaehtoisen avioparityön moniulotteisuutta ja sitoutumiseen vaikuttavia moninaisia tekijöitä. Keskeisimmiksi tuloksiksi voidaan nostaa toiminnallisen ja itseohjautuvan oppimisen merkitys elämänlaadun parantamisessa. Tulosten mukaan itsereflektiokyky auttoi avioparityöntekijöitä löytämään tyydyttävämmän tavan olla vuorovaikutuksessa läheisissä ihmissuhteissa. Avioparityön positiiviset vaikutukset yksilöiden identiteettiin olivat merkittäviä. Dialogisuus vuorovaikutuksessa lisäsi osapuolten keskinäistä ymmärrystä ja hyväksyntää. Yhteisössä muodostunut sosiaalinen pääoma vahvisti avioparityöntekijöiden keskinäistä yhteyttä. Yhteisön tuki auttoi yksilöitä kasvamaan omaksi itsekseen ja tuki tervettä itsenäistymistä. Tulosten hyödynnettävyys Kansan Raamattuseuran Samassa Veneessä -työssä on ilmeinen. Tutkimus auttaa avioparityön koordinaattoreita kehittämään vapaaehtoiskoulutusten sisältöä ja tukee työmuodon kestävää kehittämistä. Vaikkei laadullinen tutkimus sinänsä ole yleistettävissä, voi ilmiön syvemmästä ymmärtämisestä avautua uusia näköaloja, joita muutkin vapaaehtoistyön toimijat voivat hyödyntää. Kirkon, eri järjestöjen ja yhdistysten piirissä vapaaehtoisuuteen perustuva työ tulee jatkossa olemaan yhä tärkeämpi osa kansalaisyhteiskunnan toimintaa. Nämä näkökulmat huomioon ottaen on tärkeää löytää syitä siihen, miksi ihmiset haluavat olla mukana tekemässä vapaaehtoistyötä. Näiden teemojen tarkastelu antaisi aihetta jatkotutkimukselle, jolle aiheen ajankohtaisuuden vuoksi on tarvetta.
  • Sundberg, Veli-Matti (Helsingfors universitet, 2016)
    Tutkielman tekemisessä oli kolme tavoitetta: 1) selventää cleantechin määritelmää ja tilastointia, 2) hahmottaa Suomen cleantech-toimialan rakennetta ja nykytilaa ja 3) määritellä kasvun esteitä ja parannuskeinoja. Tutkielma tehtiin osana Suomen ilmastopaneelin cleantech-hanketta, jossa selvitetään Suomen cleantech-alan kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Osana tutkielmaa haastateltiin kymmentä cleantech-alan asiantuntijaa eri organisaatioista. Cleantechin määritelmä on sen syntyajoista asti ollut hyvin epäselvä. Hieman erilaisia määritelmiä on valtavasti eikä asiasta ole syntynyt tarkkaa konsensusta. Tiettyjä yhtäläisyyksiä on kuitenkin havaittavissa. Cleantech on vaihtoehtojaan tehokkaampaa ja siten säästää luonnonvaroja ja aiheuttaa vähemmän päästöjä. Cleantech ei itsessään ole oma sektori vaan se levittäytyy perinteisten sektorien läpi. Cleantech-termi tunnistetaan maailmalla hyvin, mutta sen epäselvyys vähentää termin käyttöä. Suomen cleantech-ala on jatkanut vahvaa kasvuaan taantumasta huolimatta. Metalliteollisuus on pysynyt selvästi tärkeimpänä alana ja varsinkin viennissä sen osuus on erittäin merkittävä. Teollisuustoimialat ovat kuitenkin kärsineet heikosta kilpailukyvystä ja globaalin kysynnän heikkenemisestä. Teollisuuden notkahdusta ovat kuitenkin paikanneet palvelut ja rakentaminen. Suomen cleantech-alan yrityskenttä poikkeaa selvästi muista yrityksistä. Cleantech-yritykset ovat keskimäärin isompia ja selvästi suurempi osa yrityksistä toimii teollisuudessa. Huolestuttavaa on, että kasvun kannalta tärkeällä pk-sektorilla on ollut ongelmia kannattavuudessa. Uusimmat barometrit tosin luovat kuvan käänteestä parempaan. Cleantechin kasvua ylläpitää taustalla vaikuttavat megatrendit kuten ilmastonmuutos, väestönkasvu ja ympäristötietoisuuden nousu. Tärkeimpänä ajurina on kuitenkin yhä regulaatio, joka luo markkinat ja kysyntää cleantech-tuotteille. Tulevaisuudessa tärkeitä aloja ovat esimerkiksi veden- ja ilmanlaadun ongelmiin keskittyvät teknologiat, datan käsittely ja hallinta sekä energiatehokkuus. Heikot kotimarkkinat ovat merkittävä este cleantech-toiminnalle. Tärkeitä kotimaan referenssejä hankaloittaa kotimarkkinoiden pienuus ja tämänhetkinen heikko taloustilanne. Rahoitus on esteenä lähinnä pienillä yrityksillä ja varsinkin viennin edistämiseen tarvitaan lisäresursseja. Julkisilla hankinnoilla on merkittävää potentiaalia cleantech-toimijoille, mutta tähän asti kokemuksia on vähän. Hankinnoissa on keskitytty hinnan tarkasteluun muiden osatekijöiden kustannuksella.
  • Pukkala, Timo; Kolström, Taneli (Suomen metsätieteellinen seura, 1987)
  • Pulkkinen, Pertti (Suomen metsätieteellinen seura, 1991)