Browsing by Subject "kasvuaste"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Lammi, Anja (Helsingin yliopisto, 2020)
    Ihminen on lisännyt kasvihuonekaasujen määrää ilmassa etenkin fossiilisten polttoaineiden käytön myötä esiteollisesta ajasta alkaen. Tästä seuraa voimistuneen kasvihuoneilmiön kautta ilmaston muuttuminen ja keskilämpötilan nousu. Tulevaisuudessa ilmastonmuutosta ja lämpötilan nousua on pystyttävä hillitsemään maapallon väestön kasvun aiheuttaman kulutuksen kasvaessa ja lisääntyneen ruuantuotannon tarpeen ohessa kestävillä ja ilmastoystävällisillä ratkaisuilla. Ilman keskilämpötilan nousun ennustetaan lisäävän viljelykasvinen satoisuutta Suomessa ja pidentävän termistä kasvukautta. Noussut lämpötila vaikuttaa siementen öljy- ja proteiinipitoisuuteen ja kasvien kehitysnopeuteen. Erikoiskasvina öljyhamppu tuo monipuolisuutta viljelyyn ja katkaisteen tautipainetta. Voimakaskasvuisena kasvina öljyhamppu toimiin hiilensitojana ja parantaa maan ominaisuuksia. Ravitsevat siemenet tarjoavat kasviöljyn ja -proteiinin lähteen ravintona ja rehuna lisäten kotimaista valkuaisomavaraisuutta. Bioenergianlähteen ä öljyhamppu voidaan korvata fossiilisia polttoaineita biomassana ja öljynä. Työssä tutkittiin keskilämpötilan nousun vaikutusta öljyhampun siemensatoon, öljy- ja proteiinipitoisuuteen ja seurattiin korkeamman keskilämpötilan vaikutusta öljyhampun kasvuasteiden kehittymiseen. Kasvatuskokeet toteutettiin kasvukausina 2016 ja 2017 kasvihuoneessa ja pellolla. Kokeessa verrattiin myös kahden kasvukauden eroa kasvihuoneessa ja pellolla kasvupaikkana. Öljyhamppu tuotti kasvihuoneessa korkeamman sadon, 2888 kg/ha vuonna 2016 ja 2348 kg/ha vuonna 2017, vaikka koeastelemassa keskilämpötilaeroksi peltoon saatiin vain +1 °C. Viileämmällä pellolla siementen öljypitoisuus oli suurempi ja proteiinipitoisuus matalampi kuin lämpimämmässä kasvihuoneessa. Kasvihuoneen suuremmat sadot osoittavat, että öljyhampulla on huomattava satopotentiaali tulevaisuudessa käytettävänä. Kasvuasteiden kehittymiset eivät eronneet toisistaan merkittävästi kasvihuoneen ja pellon välillä. Kasvuasteiden saavuttamiseen tarittavat tehoisat lämpösummat olivat pääsääntöisesti kasvihuoneessa korkeammat kuin pellolla. Liian matalaksi jäänyt kasvihuoneen keskilämpötilan nosto ei antanut riittävän varmaa perustetta öljyhampun siemensadon lisäykseen. Kasvihuoneen ja pellon eri maalaji selittävät enemmän sadon vaihtelua. Suomen ilmastossa öljyhampun siementen öljypitoisuus on korkea, mutta sen laskusta ilmaston lämmetessä ei saatu riittävää todistetta tutkimuksessa.
  • Koivunen, Erja (Helsingfors universitet, 2010)
    Monityydyttymättömien rasvahappojen pitoisuutta maidossa pyritään lisäämään, koska ihmiset saavat suurimman osan epäterveellisinä pidetyistä tyydyttyneistä rasvahapoista maitorasvasta. Tutkimuksissa on todettu, että maidossa on vähemmän tyydyttyneitä rasvahappoja ja enemmän monityydyttymättömiä rasvahappoja, kun lehmät syövät puna-apilarehua heinänurmirehun sijaan. Tämän on arvioitu johtuvan puna-apilan polyfenolioksidaasista (PPO). Polyfenolioksidaasi vähentää lipolyysiä pötsissä, mutta sen on arvioitu vähentävän lipolyysiä myös säilönnän aikana. Lipolyysi on edellytys pötsin biohydrogenaatiolle, jossa rehun monityydyttymättömät rasvahapot muuttuvat tyydyttyneiksi. Tutkimus kuului Omega maitoa puna-apilasta ja camelinasta -projektiin. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää puna-apilan ja timotei-nurminatanurmen kolmen kasvuasteen vaikutusta tuoreen ruohon rasvahappopitoisuuteen ja -koostumukseen. Tavoitteena oli myös selvittää säilöntäaineen annostason vaikutusta näissä kasvuasteissa korjattujen rehujen rasvahappopitoisuuteen ja -koostumukseen sekä säilönnälliseen laatuun. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, miten kasvuaste vaikuttaa puna-apilan PPO:n pitoisuuteen ja miten se mahdollisesti vaikuttaa apilarehun rasvahappopitoisuuteen ja -koostumukseen sekä lipolyysiin säilönnän aikana. Koe toteutettiin 2 × 3 × 4 faktorikokeena, jossa tekijöinä olivat kasvilaji, kasvuaste ja muurahaishapon annostaso. Kasvilajit olivat timotei-nurminataseos ja puna-apila. Kasvustot korjattiin 7 – 12 vuorokauden välein niin, että molemmat kasvustot korjattiin ensimmäisen kerran lehtiasteisena. Muurahaishapon annostasot olivat 2, 4 ja 6 l/t (100 %). Muurahaishapolla säilöttyjä rehuja verrattiin painorehuun. Rehuista määritettiin säilönnällinen laatu ja sitoutuneiden fenoleiden pitoisuus, mikä kuvaa PPO:n aktiivisuutta rehussa. Raaka-ainenäytteiden ja rehujen lipidit fraktoitiin ohutlevykromotografialla ja rasvahapot analysoitiin kaasukromatografialla. Potentiaalisen PPO:n ja aktiivisen PPO:n aktiivisuus määritettiin kasvien lehdistä. Apilanurmessa kokonaisrasvahappopitoisuus ja tärkeimpien rasvahappojen pitoisuudet olivat suuremmat kuin heinänurmessa. Sekä heinä-että apilanurmen kokonaisrasvahappopitoisuus ja tärkeimpien rasvahappojen pitoisuudet vähenivät kasvuston vanhetessa. Kasvien rasva muuttui samalla tyydyttyneemmäksi. Apilarehussa rasvahappoja oli vähemmän kuin heinänurmirehussa. Sekä apilarehujen että heinänurmirehujen kokonaisrasvahappopitoisuus ja tärkeän ?-linoleenihapon pitoisuus oli suurempi kuin raaka-aineessa. Apilarehun kokonaisrasvahappopitoisuus väheni painorehuun verrattuna muurahaishappoa käytettäessä. Muurahaishappo vähensi tai lisäsi heinänurmirehun kokonaisrasvahappopitoisuutta kasvuasteesta riippuen painorehuun verrattuna. Muurahaishappo vähensi ?-linoleenihapon pitoisuutta heinänurmirehussa, mutta lisäsi sitä apilassa. Muurahaishappo vaikutti kuitenkin hyvin vähän yksittäisten rasvahappojen pitoisuuksiin rehussa. Tärkein muutos säilönnän aikana oli lipidien vapautuminen esterisidoksistaan, jolloin suurin osa rehun rasvahapoista oli vapaana. Apilassa oli PPO:ta, mutta se ei vähentänyt apilarehun lipolyysiä säilönnän aikana heinänurmirehuun verrattuna. Apilarehun rasvahappojen jakautuminen lipidifraktioihin erosi heinänurmirehun rasvahappojen jakautumisesta. Merkittävin ero oli, että muurahaishapolla säilötyssä apilarehussa oli enemmän diasyyliglyseroleja kuin muurahaishapolla säilötyssä heinänurmirehussa. Tämän tutkimuksen perusteella PPO ei vähennä lipolyysiä säilönnän aikana. Polyfenolioksidaasi inhiboi todennäköisesti paremmin pötsissä kuin rehussa tapahtuvaa lipolyysiä. Pötsin pH on lähempänä PPO:n pH optimia kuin säilörehun pH.