Browsing by Subject "kasvunopeus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-7 of 7
  • Kärkkäinen, Matti (Suomen metsätieteellinen seura, 1984)
  • Suutari, Sonja (Helsingin yliopisto, 2019)
    Propionibacterium freudenreichii is a common bacterium used in food industry. Despite of its wide use it has not been extensively studied yet. P. freudenreichii is usually considered as an anaerobe although it carries all the genes required for aerobic respiration in its genome. In my study, I examined the effect of oxygen on cell physiology and metabolism of P. freudenreichii. Cells were grown in bioreactors under anaerobic and microaerobic conditions as well as using a two-step cultivation with first an anaerobic and then a microaerobic phase. The partial pressure of oxygen was 0 kPa in anaerobic conditions and 4 kPa in microaerobic conditions. The growth rates and amount of ATP were studied, the metabolic activity of the cells was analysed, production of acetic, pyruvic, lactic and propionic acid was examined and finally I studied the expression of the atpA and recA genes. According to the results, P. freudenreichii grows with about two times shorter generation time in microaerobic conditions than in anaerobic conditions. The cells were metabolically most active in exponential phase when conditions were microaerobic. The amount of ATP was found to be rather static under the conditions used. Propionic acid was produced in anaerobic conditions but when conditions switched to microaerobic, its concentration diminished. Pyruvic acid was found to accumulate in microaerobic conditions. The atpA gene was expressed more efficiently in microaerobic conditions than in anaerobic conditions. P. freudenreichii probably utilizes reversible Wood-Werkman -fermentation route to produce ATP by oxidative phosphorylation when oxygen serves as an electron acceptor. Substrate-level phosphorylation did not increase in microaerobic conditions. The growth rate of P. freudenreichii and the final cell densities it reaches can be increased by cultivation in microaerobic conditions instead of anaerobic conditions.
  • Välikoski, Tuomas (Helsingfors universitet, 2013)
    Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millainen vaikutus kasvunopeudella on maatilan talouteen ja miten liiketoiminnan kasvuun tähtäävillä toimilla ja niiden ajoituksella voidaan vaikuttaa tilan taloudelliseen kehitykseen. Lisäksi arvioitiin tutkimusaineiston pohjalta, mikä olisi mahdollisesti se kasvunopeus, jolla maatilan vakavaraisuus ei heikentyisi. Tutkimusaineistona käytettiin MTT:n kirjanpitoaineistoa, johon kuului 416 maatilaa. Aineistoon sisältyivät vain ne tilat, jotka olivat olleet mukana aineistossa jokaisena vuonna aikavälillä 1998 – 2009. Kyseessä oli siis paneeliaineisto. Maatilat jaettiin neljään eri luokkaan niiden kasvunopeuden perusteella siten, että luokkaan 1 kuuluivat vähiten liikevaihtoaan kasvattaneet tilat ja luokkaan 4 kuuluivat eniten liikevaihtoa kasvattaneet tilat. Tutkimusaineistoa käsiteltiin nimellisien hintojen avulla, eli inflaatiota ei otettu huomioon aineiston käsittelyssä. Tutkimusaineistosta erottuivat selvästi kasvuhakuisten tilojen ryhmät kolme ja neljä, joiden liikevaihto kasvoi 250 – 465 prosenttia tutkimusjakson aikana. Liikevaihto kasvoi pääasiassa kotieläintuotannon kautta, josta merkittävimmin osuuttaan kasvatti maidontuotanto. Kotieläintilojen osuus pieneni ei kasvaneilla tiloilla, samalla kun kasvinviljelytilojen osuus kasvoi. Työn määrä oli sitä suurempi, mitä enemmän tilat olivat kasvaneet. Kasvuluokkien välillä oli tilastollisesti ja keskimääräisesti tarkasteltuna eroja työn tehokkuudessa, jota kuvattiin liikevaihdon ja työtuntien suhteella. Yrityksen kannattavuutta tarkasteltiin kannattavuuskertoimen ja kokonaispääoman tuottoprosentin avulla. Kannattavuuskertoimen perusteella ”ei kasvaneilla tiloilla” kannattavuuden kehitys on ollut pääasiassa negatiivista. Mielenkiintoisin havainto oli voimakkaasti kasvaneiden tilojen positiivinen kannattavuuskehitys vuonna 2009, kun kaikissa muissa tilaryhmissä kyseinen vuosi oli vuotta 2008 heikompi. Kannattavuutta kuvattiin myös kokonaispääoman tuottoprosentin avulla, jonka perusteella voimakkaasti kasvaneilla tiloilla kannattavuuden kehitys on ollut pelkästään positiivista vuodesta 2005 vuoteen 2009. Kasvun ja maksuvalmiuden yhteyttä tutkittiin tässä työssä kassavirtalaskelmien avulla. Kasvaneiden ja ei kasvaneiden tilojen välillä oli tilastollisesti merkitseviä eroja maksuvalmiudessa. Kasvun myötä maksuvalmius on koetuksella varsinkin voimakkaasti kasvaneilla tiloilla. Kasvun toteuttamisessa merkittävin tekijä on sitoutuvan pääoman määrä. Kannattavasti kasvaneet tilat pystyivät hallitsemaan sitoutuvan pääoman määrää esimerkiksi välttämällä viljelysmaan ostoa, sen sijaan lisämaat vuokrattiin tutkimusjakson aikana. Kannattavuudella tarkoitetaan sijoitetulle pääomalle ja riskille saatavaa korvausta. Maataloudessa tuotehinnat on ulkopuolelta annettu ja yksittäisen viljelijän on hyvin vaikea vaikuttaa tuotteesta saatavaan korvaukseen. Tällaisessa tilanteessa ainoa keino parantaa kannattavuutta on siis tehostaa tuotantoa tai vähentää sitoutuvan pääoman määrää.
  • Riihijärvi, Antti (Helsingfors universitet, 2017)
    Raakamaidon kulutus on vuosikymmenen alussa kasvanut kaupunkiseuduilla ja sitä kuluttavat myös riskiryhmiin kuuluvat henkilöt. Suomalaisten lypsykarjatilojen tankkimaidossa esiintyy satunnaisesti pieniä pitoisuuksia Listeria monocytogenesta, joka voi aiheuttaa listerioosia. Sellaisenaan nautittavissa vähittäismyytävissä elintarvikkeissa korkein sallittu L. monocytogenes -pitoisuus myyntiaikana on 100 pmy/ml. On viitteitä siitä, että jo tällainen bakteerimäärä saattaa olla infektiivinen riskiryhmille. L. monocytogeneksen kylmänsietokyvyn vuoksi raakamaidon säilytysolosuhteet kuluttajan jääkaapissa vaikuttavat keskeisesti raakamaidon käyttöön liittyvään listerioosiriskiin. Raakamaito tulee säilyttää enintään 6 °C lämpötilassa kuluttajalle luovuttamiseen saakka, mutta kuluttajat saattavat säilyttää raakamaitoa jopa 10 – 12 °C lämpötiloissa. Näin korkeissa säilytyslämpötiloissa L. monocytogenes saattaa lisääntyä infektiiviseksi pitoisuudeksi kuluttajasäilytyksen aikana. Työn tarkoitus oli tutkia maidosta ja maidontuotantoympäristöstä, sekä vertailun vuoksi muista ympäristöistä eristettyjen L. monocytogenes -kantojen minimikasvulämpötiloja, ja lisäksi tutkia L. monocytogenes -kantojen kasvua kylmäsäilytetyssä lehmän raakamaidossa. Kymmenen L. monocytogenes -kannan minimikasvulämpötilat tutkittiin gradiplate-inkubaattorilla. Minimikasvulämpötilat 14 vrk inkubaatioaikana olivat -0,3 ja 1,4 °C välillä. Kantojen eristysympäristö ei vaikuttanut minimikasvulämpötiloihin. L. monocytogeneksen kasvua 6, 8 tai 10 °C:ssa säilytetyssä raakamaidossa tutkittiin 5, 7 ja 14 vuorokauden säilytyksen jälkeen. Maitoon lisätyt listeriapitoisuudet olivat 0,1; 1; 10 ja 100 pmy/ml. Raakamaitoerät todettiin puhtaiksi L. monocytogeneksesta ennen kokeen aloittamista ja 14 vuorokauden säilytyksen jälkeen. Kasvu määritettiin kvantitatiivisesti ALOA-selektiiviagareilla. Kasvua havaittiin 6 – 10 °C:ssa säilytetyssä raakamaidossa kaikilla tutkituilla L. monocytogenes -tasoilla. Kasvu oli nopeinta 10 °C:ssa ja alkupitoisuudella 100 pmy/ml, ja hitainta 6 °C:ssa ja alkupitoisuudella 0,1 pmy/ml. Laissa säädetty raja-arvo 100 pmy/ml ylittyi 5 vuorokaudessa 8 °C:ssa, kun alkupitoisuus oli 10 pmy/ml, ja 10 °C:ssa kun alkupitoisuus oli 1 pmy/ml. Alkupitoisuudella 1 pmy/ml saavutettiin 100 pmy/ml raja-arvo 8 °C:ssa 7 vuorokaudessa ja 6 °C:ssa 14 vuorokaudessa. Alkupitoisuudella 0,1 pmy/ml raja-arvo saavutettiin 8 ja 10 °C läpötiloissa 14 vuorokaudessa. Alkupitoisuudet 0,1 ja 1 pmy/ml vastaavat yleisimpiä luonnollisia L. monocytogeneksen kontaminaatiotasoja suomalaisessa tankkimaidossa. Tulokset osoittavat, että maidossa esiintyvät L. monocytogenes -kannat kasvavat hyvin matalissa lämpötiloissa ja saattavat raakamaidon kuluttajasäilytyksen aikana lisääntyä 5 vuorokaudessa yli lain asettaman raja-arvon. Noin 10 – 100 -kertaiset erot bakteerikasvussa kahden perättäisen säilytyslämpötilan välillä osoittavat, että säilytyslämpötila on keskeinen raakamaidon turvallisuuteen vaikuttava tekijä. Riittävän lyhyt säilytysaika vaikuttaa myös rakamaidon turvallisuuteen oleellisesti, sillä alkupitoisuudesta ja lämpötilasta riippuen 100 pmy/ml raja voi ylittyä jo 5 vrk sisällä.
  • Kellomäki, Seppo; Hänninen, Heikki; Kolström, Taneli (Suomen metsätieteellinen seura, 1988)
  • Halinen, Markku (Suomen metsätieteellinen seura, 1985)