Browsing by Subject "kategorisointi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Pasanen, Suvi (Helsingin yliopisto, 2018)
    The aim of this study was to find how teachers and student teachers perceive diversity in school, as well as how children relate to diversity according to the beliefs of their teachers. Diversity and multiculturality have been studied in Finland from the diversity education perspective, however, little has been explored about how children perceive these individual differences. Previous studies have indicated that teacher's personal knowledge, values and attitudes are essential when it comes to acknowledging diversity in schools. For this reason, it is important to examine how present and future teachers understand diversity. Participants of this research were three class teachers and three student teachers from the university of Helsinki, the data for this study was gathered with theme interviews. Data was analysed with qualitative content analysis, as well as dialogical analysis of multivoicedness. The results of this study indicated, that children actively acknowledge differences in individuals. Contradictions between children appeared mainly because intrinsic qualities of people were not understood and accepted. Especially gender appeared as clear categorizations for the children. Furthermore, how children reacted about diversity was influenced by multiple factors. The ability to understand the theme of diversity varied between teachers and student teachers. All in all diversity was seen as value- and attitude-centered, as well as constantly changing phenomenon. Also, teachers were seen as active agents in considering diversity in their work. Interacting with diverse people, as well as experiences about positioning to be the other were perceived to support the competences of teachers. Finally, due to the dialogical analysis, participants were perceived to be talking from the positions of experts, ethical agents and members of school communities. On the other hand teachers referred to the knowledge of other experts in education, to the ideology of homogenous Finns, as well as to the polarized conversation of the society.
  • Finell, Nina (Helsingin yliopisto, 2016)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan Suomen luonnonsuojeluliiton internet-sivuillaan julkaisemien tiedotteiden muodostamaa kuvaa liitosta itsestään sekä muista tiedotteissa esiintyvistä toimijoista. Tutkielman tarkoituksena on selvittää millaisia toimijoita teksteissä rakentuu, millaisissa semanttisissa rooleissa ne esiintyvät ja millaiseksi muodostuu toimijoiden välinen dynamiikka. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan toimijoiden asettumista myyttisiin rooleihin. Toimijuuden keskeisyyttä tutkimuskohteena tiedotteissa korostaa niiden modaalisuus. Tämä näkyy toimintavaatimuksien ja -ohjeiden runsautena. Tutkielman aineisto koostuu 38 Suomen luonnonsuojeluliiton vuosina 2013 ja 2014 julkaisemasta verkkotekstistä, joihin lukeutuu pääasiassa tiedotteita, mutta myös muutamia julkilausumia ja kannanottoja. Aineisto sisältää tekstejä neljästä eri aihealueesta: ilmastonmuutos, susi, norppa ja Talvivaara. Teoreettiselta taustaltaan tutkielma pohjautuu sosiaaliseen konstruktionismiin pohjautuvaan tekstintutkimukseen. Välineenä analyysissa käytetään erilaisia roolisemantiikan, ohjailun sekä asennoitumisen analyysimetodeja. Myyttisten roolien analyysissa hyödynnetään A.J. Greimasin kehittelemää aktanttimallia. Tutkielman aineistosta nousee esiin monia erilaisia toimijoita, joista analyysin kohteeksi ovat päätyneet Suomen luonnonsuojeluliitto, viranomaiset, ihmisviitteiset toimijat, valtiot, poliittiset toimijat, Talvivaara sekä luonto. Tiedotteissa nousee muun muassa sellaisia toimijarooleja valottavia kielen keinoja kuten modaalisuus sekä vaihtoehtoisten maailmojen hyödyntäminen. Myyttisiä rooleja analysoitaessa aineistosta nousee kuusi keskeistä kielellistä keinoa: verbit, luonnehtivat adjektiivit, teonnimet, predikatiivilauseet sekä kategorisointi ja nimeäminen. Aineisto paljastaa sen, että monet kielelliset valinnat eivät ole neutraaleja, vaan niihin liittyy useita arvottavia ja luokittelevia merkityksiä. Analyysin tuloksena muodostuu käsitys Suomen luonnonsuojeluliiton teksteille tyypillisistä toimijoista ja niiden ominaisuuksista. Toimijoita erottelevat keskeisimmät piirteet ovat dynaamisuus ja statiivisuus sekä agentiivisuus ja sen puute. Aineiston perusteella Suomen luonnonsuojeluliitto asettuu odotetusti agentiiviseksi hyväksi toimijaksi. Dynaaminen toiminta, joka liittoon tyypillisesti yhdistyy, synnyttää myös potentiaalisen sankarin roolin. Teksteillä konstruoidaan maailmaa, jossa Suomen luonnonsuojeluliitto sekä sen puolella toimivat tahot asemoituvat hyviksi toimijoiksi, kun taas vastapuolen toimijat pahoiksi. Tutkielman tulosten perusteella muiden toimijoiden kohdalla ei juurikaan synny yhtä pahaa tai yhtä hyvää toimijaa tai toimijaryhmää. Kontekstilla on osansa tiedotteissa olevien semanttisten roolien rakentumisessa ja niiden asettumisessa hyvien ja huonojen puolelle. Toimijoiden asettuminen esimerkiksi sankariksi tai roistoksi ei aina ole aivan yksiselitteistä ja tästä syystä teksteistä saattaa nousta esiin yllättäviäkin toimijarooleja. Toimijoiden määrittyminen ja niiden välinen dynamiikka kertoo kuitenkin paljon Suomen luonnonsuojeluliiton subjektiivisesta asennoitumisesta toimijoita kohtaan. Toimijoille asettuvat myyttiset roolit ja niihin liitettävät arvostukset peilaavat ainakin jossain määrin myös Suomen luonnonsuojeluliiton tekstien ulkopuolella niille rakentuvia rooleja. Jako hyviin ja pahoihin toimijoihin ei rakennu tyhjiössä, vaan siihen vaikuttavat niin tekstin ulkoiset kuin sisäisetkin tekijät.
  • Aarni, Olli (Helsingfors universitet, 2016)
    Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan ihmistä kuvaavia lintumetaforia kalevalamittaisessa suullisessa kansanrunoudessa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu kognitiiviseen kielentutkimukseen – erityisesti kognitiiviseen metaforateoriaan – minkä lisäksi työssä hyödynnetään folkloristiikan käsitteitä, kuten parallelismia, formulaa ja teemaa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten runoissa esiintyvät ihmisen ja linnun väliset metaforat toimivat, millaisissa yhteyksissä niitä käytetään ja millaisia merkityksiä niiden avulla tuotetaan. Tutkimuksen aineisto on peräisin Suomen kansan vanhat runot -verkkokorpuksesta. Aineisto on rajattu ajallisesti siten, että se käsittää mahdollisimman pitkälti suullisesti elänyttä kansanperinnettä ja minimoi kirjallistumisen vaikutusta tutkittavissa ilmiöissä. Tutkimuksessa tarkastellaan suullista kirjallisuutta ja sen erityispiirteitä, kuten muistiteknisiä keinoja ja variaatiota, sekä sitä, kuinka metaforia käytetään tämänkaltaisessa kielellisesti erityislaatuisessa kontekstissa. Aineisto on kerätty verkkokorpuksen sanahakua hyödyntäen. Kerätystä aineistosta on valikoitu analysoitavaksi mahdollisimman laajasti erilaista metaforisuutta sisältäviä runoja sekä joissakin tapauksissa useampia toisintoja samoista runoista, mikäli ne täydentävät toisiaan ihmisten ja lintujen välisten metaforien osalta. Joidenkin kiteytyneiden säkeiden ja jaksojen levinneisyyttä erilaisiin konteksteihin ja käyttötarkoituksiin tarkastellaan myös useampien eri runojen kautta. Teoreettiselta viitekehykseltään tutkimus perustuu pitkälti George Lakoffin, Mark Johnsonin, Mark Turnerin ja Zoltán Kövecsesin ajatuksiin kognitiivisesta metaforasta sekä Lakoffin ja John R. Taylorin ajatuksiin kategorisoinnista. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään folkloristiikan käsitteitä kuten parallelismia ja formulaa Lauri Harvilahden esittämien ajatusten mukaisesti. Kalevalamittaisen kansanlyriikan erityispiirteiden kuvaus nojaa pitkälti folkloristi Senni Timosen ajatuksiin. Analyysiosion ensimmäinen puolisko käsittelee runon puhujan itseensä viittaavia metaforia sisältäviä runoja. Tässä luvussa sivutaan myös runon minästä erillisiin henkilöihin viittaavia metaforia, sillä molempia esiintyy toisinaan samoissa runoissa. Analyysiosion toinen puolisko käsittelee sellaisia runoja, joissa linnun ja ihmisen välistä metaforaa käytetään vain viitattaessa johonkuhun itsestä erilliseen henkilöön. Tämä osio on edelliseen verrattuna suppeampi, sillä tällaisia runoja aineistossa on selvästi vähemmän. Tutkielmassa analysoidaan yhteensä 36:ta eri runoa, joista on joissakin tapauksissa poimittu analysoitavaksi ainoastaan tarkasteltavien metaforien kannalta oleelliset kohdat. Tämä tutkimus osoittaa, että ihmisen ja linnun välisiä metaforia voidaan käyttää lukuisilla erilaisilla tavoilla, jotka eivät ole välttämättä keskenään johdonmukaisia. Metaforan avulla voidaan ilmaista esimerkiksi etäisyyttä muihin ihmisiin, deminutiivisuutta ja hellittelevyyttä. Ihmistä kuvaavat lintumetaforat voivat toistua runosta toiseen varsin kiteytyneissä muodoissa, mutta toisaalta niitä käytetään myös luovasti varioiden.
  • Nykänen, Hanne-Maaria (Helsingin yliopisto, 2018)
    The goal of the thesis was to examine 1) whether the special education teachers' and other teachers' educational stances show mutual differences in the areas of classification or categorization, and 2) which kind of imaginal characteristics is it possible to build by using teachers' stances. In the theoretical framework classification or categorization was spread into more specific themes which were automatic thinking, medicalization, separate special education, labeling, social disability studies and social constructionist language. The sense of the thesis was explorative, considering that the concepts of classification or categorization haven't been exactly framed in special educational studies. According to previous research it seems that there exist mutual differences when comparing special educators' and other educators' attitudes concerning the educational system overall. The data was collected in the areas of Helsinki and Turku cities by using an E-questionnaire. Along with the background information the questionnaire included 48 educational claims which were estimated by a Likert scale from 0 to 5. There were altogether N=119 answers gathered from class teachers, special education teachers, kindergarten teachers and special kindergarten teachers. Summaries were counted and explored through frequency analysis in the four occupational groups. Mann-Whitney's U-test was proceeded to answer to the first task of the research. The test's purpose was to examine the differences of summary medians formed by special education teachers' and other teachers' answers. Explorative factor analysis was completed to answer to the second task, to find out which kind of characteristics the correlations between the teachers' answers would reveal. According to the Mann-Whitney's U-test there was discovered that the educational attitudes of special education teachers were more categorizational around theme of medicalization, both in the direct claims (p=.049, r=.19) and the opposite claims (p=.005, r=.30). Also it appeared that the special education teachers' educational attitudes were more categorizational (p=.057, r=.18) than the other teachers' attitudes when supporting the separate special education system. Nevertheless the latest mentioned result wasn't found to be statistically significant. The explorative factor analysis revealed four characteristics, 1) the one being aware of language and against labeling, 2) the one being an aware thinker who demands social equality, 3) the one supporting medicalization and seeing speciality being absolute, and 4) the character positioning against medical culture and individualism.
  • Kronstedt, Johanna (Helsingfors universitet, 2013)
    Tidigare forskning utförd av feministiska våldsforskare har påstått att media kategoriserar kriminella kvinnor som antingen 'galna' eller 'onda'. Hur media kategoriserar dessa kvinnor anses bero på hur traditionellt kvinnligt hon beter sig. För att forska om detta fenomen användes könsroller och stereotypier som förklaringsmodeller. Därtill granskades kvinnors våld och brott i Finland. Socialpsykologiska teorier om ambivalent sexism och direkt och indirekt aggression samt teorin om den misshandlade kvinnans syndrom tillämpades för att utreda orsakerna bakom den påstådda tudelningen. För att undersöka om samma dikotoma indelning skedde i finländsk media användes kvalitativ innehållsanalys som metod för att analysera fyra fall av finländska, kvinnliga mördare och dråpare. Det undersöktes även om kvinnornas femininitet hade påverkat indelningen. Kvinnorna vars fall analyserades var Sanna Sillanpää, Virpi Butt, Katariina Pantila och Aino Nykopp- Koski. Fallen begränsades till kvinnor vars offer varit i huvudsak för dem obekanta. Materialet bestod av alla artiklar om dessa fyra kvinnor från två rikstidningar: Helsingin Sanomat och Hufvudstadsbladet. 188 artiklar analyserades och kodades. Det var även av intresse att se om presentationerna av de fyra kvinnorna var annorlunda i de två tidningarna. Kodningens resultat visar att det gick att finna en finkänslig indelning av kvinnorna som antingen 'galna' eller 'onda'. Det gick inte att finna att denna indelning skulle ha något samband med hur feminint eller maskulint kvinnorna beskrevs. Detta kan bero på Finlands långa historia av jämställdhet mellan könen. Tidningarnas presentationer av kvinnorna skilde sig från varandra i det avseendet att Hufvudstadsbladets beskrivning av fallen var mer personinriktad och sensationssökande medan Helsingin Sanomat skrev mer objektivt om fallen. Indelningen av kriminella kvinnor i media som antingen 'galna' eller 'onda' visade sig vara alltför simpel för att kunna tillämpas i finländska rikstidningar. Tidigare forsknings kritik av medias orättvisa behandling av kvinnor tog inte i beaktande sannolikheten att även kriminella män kategoriseras i media. Resultaten av denna forskning pekar på att indelningen inte är könsrelaterad. Även finländska kvinnors androgyna drag kan vara en orsak till att beskrivningarna av fallen och förövarna var könsneutrala.