Browsing by Subject "katolisuus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Währn, Mira (Helsingfors universitet, 2016)
    Yhteiskunnassa tapahtui paljon muutoksia 1960-luvulla. Merkittävin katolista kirkkoa muuttavista tapahtumista oli Vatikaanin toinen konsiili vuonna 1962-65 ja sen synnyttämä ajatus kirkon sisäisestä uudistamisesta. Yksi ajatuksesta koko ajan yhteiskunnan mukana muuttuvasta pyhiinvaeltajakirkosta innostuneista oli yhdysvaltalainen nuori moraaliteologi Charles E. Curran. Curran kirjoitti ensimmäisen uudistusmielisen katolisen moraaliteologian teoksensa Christian Morality Today: The Renewal of Moral Theology vuonna 1966 ja sai pian huomata katolisen kirkon auktoriteettien kiinnostuneen hänen katolisen kirkon perinteistä opetuksista poikkeavista näkemyksistään. Tutkielmassa selvitetään miten Curran perusteli katolisen kirkon virallisista moraaliteologian opetuksista poikkeavan toisinajattelunsa ja miten katolisen kirkon auktoriteetit suhtautuivat Curranin uudistusmieliseen teologiaan.Tutkielmassa selvitetään myös, mitä Curranin toisinajattelusta seurasi. Tutkimus käsittelee ajanjaksoa Curranin ensimmäisen moraaliteologian teoksen julkaisemisesta ja tämän professuurin aloittamisesta paavillisessa Catholic University of Americassa 1966 vuoteen 1986, jolloin Curran menetti katolisen teologian opetuslupansa paavi Johannes Paavali II:n päätöksellä Uskonopin kongregaation seitsemän vuotta kestäneen tutkinnan jälkeen. Katolisen teologian opetusluvan menettämisen myötä Curran menetti työpaikkansa Catholic University of Americassa. Tutkimus etenee pääosin kronologisesti. Tutkielma sisältää kolme päälukua, joista ensimmäinen keskittyy vuosien 1966-1967 tapahtumiin, jolloin Catholic University meni lakkoon Curranin irtisanomisen takia. Toinen pääluku keskittyy vuosien 1968-1968 tapahtumiin, jolloin Curran johti yhdysvaltalaista teologijoukkoa, jotka julkaisivat paavi Paavali VI:n julkaiseman kiertokirjeen Humanae vitaen ehkäisyopetusta vastustavan kannanoton ja, joka johti lähes vuoden kestäneeseen tutkintaan. Kolmas pääluku käsittelee lyhyesti 1970-luvun merkittävimmät tapahtumat Curranin uran osalta, jonka jälkeen se siirtyy käsittelemään Uskonopin kongregaation tutkintaa, josta ilmoitettiin Curranille vuonna 1979. Päälähteinäni tutkimuksessani käytän Curranin kirjoittamia omaelämäkertateoksia Faithful Dissent ja Loyal Dissent. Lisäksi käytän runsaasti tutkimuksessani tapahtumien aikaan yhdysvaltalaisissa sanomalehdissä The New York Timesissä ja The Washington Postissa sekä katolisten maallikkojen toimittamassa liberaalissa aikakauslehdessä Commonwealissa julkaistuja artikkeleita. Hyödynnän tutkimuksessani myös yhdysvaltalaisen isä Peter Mitchellin uutta tutkimusta The Coup at Catholic University sekä historian professori Samuel J. Thomasin artikkelia A ”final disposition. ..one way or another”: The Real End of the First Curran Affair. Curran perustelee toisinajatteluaan usealla seikalla. Hänen mukaansa toisinajattelu erehtyväisestä katolisesta moraaliopetuksesta oli mahdollista, sillä historia oli todistanut monet magisteriumin opetukset vääriksi. Magisterium oli liian hierarkkinen, eikä ottanut päätöksen teossa huomioon katolilaisten maallikoiden kokemuksia, joita monet heidän opetuksistaan koskettivat. Curranin opetusluvan poisottamisella Pyhä istuin osoitti, että kirkon opetus koskien moraaliaiheita, kuten ehkäisyä, homoseksuaalisia suhteita ja avioliiton purkamattomuutta oli katolisia sitovaa erehtymättämän opetuksen tavoin.
  • Burman, Anni (Helsingin yliopisto, 2021)
    Vuonna 2011 Yhdysvaltain republikaaninen puolue alkoi etsiä presidenttiehdokasta valtaa pitänyttä presidentti Barack Obamaa haastamaan. Neljä vuotta aiemmin republikaanisen puolueen ehdokkaaksi pyrkinyt Mitt Romney ilmoittautui jälleen mukaan kilpailuun, tällä kertaa voittaen ehdokkuuden itselleen. Romney oli uskonnolliselta taustaltaan mormoni, mikä aiheutti niin puolueessa kuin puolueen ulkopuolella erilaisia reaktioita. Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko, lyhemmin MAP-kirkko tai mormonikirkko, on Yhdysvalloissa syntynyt uskonnollinen liike. Mormoneita oli vaalien aikaan Yhdysvalloissa alle kaksi prosenttia väestöstä, eli yhteensä noin kuusi miljoonaa. Mormonien ja protestanttikristittyjen historia 1800-luvun Yhdysvalloissa oli ollut sotaisa. Vaikka 1900-luvun loppupuolelta alkaen molemmilla uskonnollisilla ryhmillä on ollut yhteisiä poliittisia päämääriä, Romneyn ehdokkuus aiheutti jännitteitä henkilökohtaista uskonratkaisua painottavissa protestanttikristityissä eli evankelikaaleissa. Evankelikaalit olivat suurin protestanttikristillinen ryhmä, joten heidän äänestysvalinnoillaan oli merkitystä vaaleissa. Romneyn ehdokkuudessa oli joitakin samankaltaisuuksia kuin vuoden 1960 presidentinvaalissa, jolloin ehdolla oli katolilainen John F. Kennedy. Yhdysvalloissa oli ollut Kennedyn ehdokkuuden aikaan voimakasta katolisuuden vastaista liikehdintää, mikä aiheutti hänen vaalikampanjalleen vaikeuksia. Tutkin pro gradu -työssäni sitä, miten Romneyn uskonnollisuutta käsiteltiin kristillisessä lehdistössä hänen presidentinvaalikampanjansa aikana. Tärkeimmät lähteeni olivat evankelikaalinen aikakauslehti Christianity Today sekä katolinen sanomalehti National Catholic Reporter. Työssäni analysoin sitä, millaisia sanavalintoja lehtien artikkeleissa käytettiin, millaisia näkökulmia mormonismista nostettiin esiin, ja millaisia mielikuvia ne loivat mormoniuskonnosta ja Romneysta. Tutkielmani osoittaa, että Romneyn uskonnollisuudesta uutisoitiin eri tavoin, ja että keskustelu mormonismista lisääntyi vaalikampanjan aikana. Romneyn uskonnolla oli vaikutusta republikaanisen puolueen esivaaleissa, joissa valittiin puolueen presidenttiehdokas. Romneyn valinta ehdokkaaksi ei ollut itsestään selvää, ja hän hävisikin monissa osavaltioissa kilpakumppaneilleen. Romneylla oli kuitenkin tasainen kannatusprosentti, joka riitti republikaanisen puolueen ehdokkuuden voittamiseen. Siinä missä katolinen National Catholic Reporter puolusti Romneyn uskonnollista vakaumusta, lehti ei missään vaiheessa osoittanut tukea Romneyn vaalikampanjalle. Evankelikaalisessa Christianity Todayssa puolestaan uutisointi Romneysta ja mormonismista muuttui myönteisemmäksi vaalien lähestyessä.
  • Rodriguez, Amanda (Helsingfors universitet, 2013)
    The purpose of this thesis is to determine how values, specifically Conservation, relate to religion, between Catholics and Protestants in particular, and with spirituality. It explores previous research and literature, and seeks to understand how human values are related to religiosity in Europe today by focusing on socioeconomic variables and the participants’ self-reported measurements of values and religiosity. It also considers the history and significance of current values, as well as the social dynamics that inspire and shape, support and challenge them. Values, religion, and society dynamically interact, and this study attends to this relationship. Survey data regarding values and religiosity were taken from the European Social Survey 2010 and were analyzed using paired independent sample t-tests. All genders, ages, education levels, and income levels were considered. Regarding Conservation, there was a very significant difference between those affiliating with a religion and those not affiliating with a religion, and also between Catholics and Protestants. These results may indicate that while Europe is a post-industrial, post-modern region of the world, religion remains an important influence among many.
  • Honkanen, Henrik (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkimuksessani käsittelen venäläisen tutkijan ja kirjailijan Jakov Grotin uskonnollista Suomi-kuvaa. Keskeisenä tutkimusaineistona on Grotin venäjänkielinen teos ”Matkoja Suomessa Laatokan rannalta Tornio-joen rannalle. Jakov Grotin matkamuistiinpanot” (1847) eli ”Pereezdy po Finljandii ot Ladožskago ozera do reki Torneo. Putevyja zapiski Jakova Grota” (1847). Kirja on ilmestynyt myös suomennettuna nimellä ”Matka Suomessa 1846” (1983). Lähestymistapana käytän postkolonialistista tutkimustapaa. Tarkastelen sitä millä tiedostetuilla ja tiedostamattomilla tavoilla Grot matkallaan kuvaa suomalaisia talonpoikia, luterilaista papistoa ja muita kohtaamiaan ihmisiä ja ilmiöitä omasta valta-asemastaan käsin. Millä tavalla venäläinen keisarivallan ja yliopistotutkimuksen edustaja Jakov Grot näkee ja kokee matkallaan toiset ihmiset ja ilmiöt? Kohtaako hän tapaamansa henkilöt valtapositiostaan käsin vai pyrkiikö hän, ja missä määrin, yhdenvertaisuuteen? Tutkin lisäksi, kuinka Suomen suuriruhtinaskunnan luterilainen kirkko toimi Grotin kuvaamana yhteiskuntarauhan edistäjänä ja kansan moraalisena opettajana. Pyrin selvittämään tutkimuksessa, kuinka Grot kuvaa kirkon ja valtaistuimen välistä liittoa, jossa luterilaiselle kirkolle taattiin Porvoon valtiopäivillä vuonna 1809 toimintavapaus edellyttäen kirkolta kuitenkin samalla sitä, että se toimii julistuksessaan ja opetuksessaan esivallan ja keisarin aseman puolestapuhujana. Luon katsauksen myös siihen, kuinka 1800-luvun poliittiset ja uskonnolliset liikkeet vaikuttavat Grotin havainnoimaan uskonnolliseen ja kirkolliseen elämään Suomessa. Erityisesti tarkastelen pietismin, orastavan suomalaisen kansallisuusaatteen sekä suomen, ruotsin ja venäjän kielten aseman kehittymistä ja näiden keskinäistä vaikutusta toisiinsa 1800-luvun alkuvuosikymmenien Suomessa. Grotin teos oli tärkeä luotaessa Suomi-kuvaa 1800-luvun Venäjällä. Kirjassaan Grot luo myönteistä kuvaa Suomesta ja suomalaisista, joiden henkisenä ja uskonnollisena tukena erityisesti kirkko ja sen papisto Grotin mukaan toimivat.
  • Helanne, Esa-Pekka (Helsingfors universitet, 2017)
    Tämä pro gradu -tutkimus kuvaa Perussuomalaisten pitkäaikaisen puheenjohtaja Timo Soinin uskonnollista julkisuuskuvaa. Se vastaa kysymyksiin, millaista oli Soinin saama uskonnollinen julkisuus, kuinka Soinin katolinen tausta näyttäytyi julkisuudessa, millä tavalla uskonnollisuus vaikutti populistisessa retoriikassa ja muuttuiko Soinin uskonnollinen julkisuuskuva vaalikampanjoiden yhteydessä. Tutkimuksessa Soinin uskonnollisen julkisuuskuvan tarkastelu tapahtuu kahdesta näkökulmasta: ensinnäkin julkisuudesta, joka muodostuu Soinin omien puheenvuorojen pohjalta ja toiseksi hänen uskonnollisuutensa saamasta julkisuudesta mediassa. Tutkimuksen lähdeaineistona ovat toimineet Soinin blogikirjoitukset hänen Ploki-nimisessä blogissaan ja hänen julkaisemansa kaksi elämäkerrallista kirjaa Maisterisjätkä ja Peruspomo. Lisäksi medianäkyvyyttä on arvioitu Ylen, MTV3:n, Helsingin Sanomien, Iltalehden ja Iltasanomien ja Kotimaa24:n uutisten, artikkeleiden ja haastattelujen kautta. Lähdenaineisto paljastaa Soinin uskonnollisuuden mediassa saaman julkisuuden liittyneen tutkittavana ajankohtana useimmiten taustaan katolisessa kirkossa, elämän ja kuoleman kysymyksiin sekä sukupuolineutraaliin avioliittolakiin. Lähdeaineistosta ilmenee Soinin uskonnollisen taustan näyttäytyvän positiivisemmassa valossa hänen omissa puheenvuoroissaan kuin median käsittelyssä. Soini toi itse ilmi hengellisen taustansa positiivisena ominaisuutena kun taas konservatiivinen kristillisyys ei näyttäytynyt lehdistössä yleensä positiivisessa valossa. Lisäksi lähdeaineistosta selviää Soinin käyttäneen toistuvasti kristillisestä taustasta nousevaa sanastoa osana ilmaisutyyliään. Uskonnollinen kielenkäyttö ja viittaukset Raamattuun olivat oleellinen osa Soinin populistista retoriikkaa, mutta hän ei yleensä käyttänyt uskontoa argumentaationsa välineenä kantoja perustellessaan. Vaikka Soini ei perustellutkaan poliittisia kantojaan uskonnolla, lähdeaineistosta kävi ilmi kristillisten arvojen kuitenkin vaikuttavan taustalla hänen poliittisissa päätöksissään.