Browsing by Subject "katsomusopetus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-11 of 11
  • Mikkonen, Julia (Helsingin yliopisto, 2019)
    The aim of this thesis was to gain data and information regarding students studying the Evangelic Lu-theran religion in high school. Other aspects of the study included examining religious and worldview education as well as visibility of religion in schools. The study was constructed due to a need to change the current model of religious education in Finnish schools and find out pupils’ view about the issue. The theoretical part of this study consists of a literature review, which provides in-depth information present-ed by previous studies on the topic. Additionally, the review examines Finnish people’s religious beliefs in general and different religious education models. The quantitative part of this study is a part of a wid-er EDEN-study in the University of Helsinki. The research problem was: how do high school students belonging to the Evangelic Lutheran church experience the current religious education model and what do they think about the visibility of religion in school? The hypothesis was, that the students from the Helsinki metropolitan area are more open to-wards the visibility of religion in school, because the diversity is higher in the region compared to other counties. An additional hypothesis was formed based on a previous study, which indicated that girls are more positive about religious education in school. The research method of this thesis included a variety of methods. The qualitative data of this research was collected to support the quantitative method. In the quantitative part of the study I used a questionnaire to examine the perspectives of the pupils and the differences in the backgrounds (e.g. sex and city of residence). 176 students took part in Pori, 224 in Helsinki and 175 in Joensuu. Out of the participants, 367 were girls and 207 boys. The data was ana-lysed using the analysis of variance (ANOVA) and the t-test. The qualitative data was collected using interviews. Eight pupils from Helsinki took part in the interviews. Content analysis was also used as a research tool. Based on the results of the quantitative part of the study, it was suggested, that place of residence does not affect students’ perspectives on religion and religious education. Girls were more interested than boys in religion as a school subject and also more open towards different religions. In the qualitative part of the study I compared the results from the interview data to the mean value of pupils from Helsinki in the quantitative questionnaire. Overall, these results were in line together. Based on the interview results, the students belonging to the Evangelic Lutheran church think that the main reason to study religious education is to learn about world religions. Generally, students wish for an integrated model where all participants from different backgrounds could study and interact together.
  • Ruohonen, Emmi (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tutkin pro gradu -tutkielmassani Suomen, Ruotsin ja Norjan uskonnonopetuksen ihmisoikeusperustaisuutta suhteessa uskonnonopetuksen merkitykseen ja tavoitteisiin. Arvioin erityisesti, kuinka ihmisoikeudet toteutuvat Ruotsin ja Norjan yhtenäistävässä sekä Suomen eriyttävässä opetusmallissa. Suomessa on keskusteltu uskonnonopetuksen luonteesta pitkään ja pohdittu mahdollisuutta siirtyä yhtenäistävään uskonnonopetukseen. Keskusteluissa ei ole kuitenkaan tuotu esiin mallin toteuttamisen haasteita, eikä niitä ole juuri tutkittu, vaikka kysymykset Norjan uskonnonopetuksesta on viety aina Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen saakka. Toisaalta tutkijat ovat painottaneet nimenomaan yhtenäistävän opetuksen edistävän ihmisoikeuksia ja opetuksen tavoitteita. Siksi tavoitteeni on selvittää kuinka ihmisoikeusperustaisuus ja uskonnonopetuksen tavoitteet toteutuvat todellisuudessa kolmen Pohjoismaan kohdalla, ja lopulta peilata johtopäätöksiäni Suomen opetusmallin tulevaisuuden näkymiin ja tuoda näin uusia näkökulmia keskusteluun. Norjan tapaus on luonut tarpeen ihmisoikeuksien tutkimiselle uskonnonopetuksessa. Aiheeseen on perehdytty, erityisesti eri ihmisoikeustahojen uskonnonopetusta käsitteleviä tapauksia arvi-oimalla, nostaen esiin keskeisiä kysymyksiä uskonnonopetuksen ihmisoikeudellisista haasteis-ta. Näiden pohjalta muodostui myös työni keskeisin näkökulma, joka keskittyy opetuksen laa-dun, tasa-arvon ja syrjimättömyyden sekä uskonnonvapauden toteutumisen arviointiin uskon-nonopetuksessa. Aineistoni koostui Suomen, Ruotsin ja Norjan uskonnonopetusta käsitteleväs-tä tutkimuskirjallisuudesta, jota analysoin arvioinnin ja teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Analyysini osoittaa, että ihmisoikeusperustaisuus ei toteudu minkään maan kohdalla ongelmat-tomasti, ja saman mallin toteuttamisessa kahdessa eri yhteiskunnassa on merkittäviä eroja. Yh-tenäistävän mallin haasteet ovat kuitenkin yksiselitteisempiä ja kiteytyvät kysymykseen oppiai-neen neutraalin ja objektiiviseen luonteen takaamisesta, kun Suomen eriyttävässä mallissa on-gelmia on laajemmalla alueella. Oppiaineen tavoitteiden puolesta Suomen mallin suurimpana heikkoutena on eri katsomuksia edustavien oppilaiden välisen dialogin puute, ja sen myötä vaikeudet edistää ymmärrystä uskonnollisesta moninaisuudesta. Yhtenäistävän mallin kriteerejä noudattaen Ruotsi onnistuu toteuttamaan ihmisoikeuksia sekä opetuksen tavoitteita monipuoli-simmin, vahvistaen näin yhtenäistävän mallin omaavan toimivimmat edellytykset niiden toteut-tamiselle. Kun uskonnonopetusta perustellaan yhä useammin muuttuvan yhteiskunnan tarpeesta käsin, on suomalaisessakin uskonnonopetuksessa tärkeää huomioida tähän tarpeeseen vastaaminen ke-hittämällä edelleen aineen ihmisoikeusperustaisuutta, sekä tarjoamalla oppilaille paremmat valmiudet ymmärtää katsomuksellista moninaisuutta.
  • Opas, Julia (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tutkielmassa tarkastellaan uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetukseen liittyvää yhteiskunnallista keskustelua Helsingin Sanomissa. Keskustelua on käyty yleisesti niin opetuksen merkityksestä, sisällöstä, tavoitteista kuin luonteestakin. Viime vuosina keskeisin kysymys on kuitenkin liittynyt siihen, miten katsomusaineiden opetus tulisi käytännössä toteuttaa suomalaisissa kouluissa. Opetus toteutetaan Suomessa niin kutsuttuna oman uskonnon opetuksena, mutta sen tilalle on ehdotettu esimerkiksi kaikille yhteistä uskontotietoa. Erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen puolesta ja niitä vastaan on esitetty monenlaisia argumentteja. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, minkälaisia näkökulmia aineistossa esitetään katsomusaineiden opetuksesta, miten niitä perustellaan ja ketkä ovat äänessä. Tavoitteena on arvioida myös median vaikutusta keskusteluun. Tutkielman aineisto koostuu Helsingin Sanomien verkkoarkistossa julkaistuista uutisartikkeleista, mielipidekirjoituksista, pääkirjoituksista ja kolumneista aikavälillä 2012–2020. Aineiston analyysimenetelmänä toimii teoriaohjaava sisällönanalyysi. Analyysin pohjalta voidaan todeta, että katsomusaineet nähdään niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta tarpeellisina oppiaineina. Tutkielman aineistossa niiden keskeisimpinä tavoitteina pidettiin katsomuksellista yleissivistystä, monikulttuurisuuteen liittyvää tietotaitoa, suvaitsevaisuuden ja yhteisöllisyyden edistämistä, arvokasvatusta sekä katsomuksellisen identiteetin rakentumista. Opetuksen luonteeseen liittyen korostettiin objektiivisuutta ja rakentavaa dialogia. Aineistossa kannatusta saivat erityisesti kolme erilaista opetuksen toteuttamistapaan liittyvää ehdotusta. Ensimmäisen mukaan suomalaisissa kouluissa tulisi siirtyä kaikille oppilaille yhteiseen katsomusaineeseen, mitä perusteltiin etenkin monikulttuurisuuteen liittyvillä teemoilla. Toisen ehdotuksen mukaan kouluissa tulisi pitäytyä nykyisessä oman uskonnon opetusmallissa, mitä perusteltiin erityisesti vähemmistöjen oikeuksilla. Kolmannen mukaan kouluissa olisi järkevintä siirtyä näiden välimalliin eli osittain yhteiseen opetukseen, joka on ollut jo useamman vuoden ajan käytössä esimerkiksi Kulosaaren yhteiskoulussa Helsingissä. Lisäksi aineistossa ehdotettiin elämänkatsomustiedon avaamista kaikille oppilaille valinnaiseksi aineeksi sekä uskonnon opetuksen lakkauttamista tai integroimista muihin oppiaineisiin.
  • Pietarinen, Olli (Helsingin yliopisto, 2018)
    Objectives. This study is part of a larger discussion in the Finnish society on religious education (RE). The central topics in this discussion are whether religion should be taught in Finnish state schools and how RE should be organised in schools. Earlier research has studied the views of both ordinary citizens and teachers regarding RE. The interest of this study is on the views of class teachers in this matter. As experts on education working in primary schools, class teacher could be seen as having a unique view on the subject of RE. The objectives of this study are to discover which kind of religious education models class teachers regard as best, and what sort of positive or negative aspects do they see in their model of choice. It is also of interest to find out how the views of class teachers differ from the general discussion on the subject. Methods. For this purpose, an e-survey was sent to about a thousand Finnish elementary school teachers. In the survey the teachers were asked to write an essay, in which they would present what they regarded as the best religious education model along with arguments on its behalf and also against it. 78 teachers answered the survey. This study is partial to the qualitative research tradition and the data was analysed using theory related content analysis. The survey answers were categorised based on which model of religious education it represented. Within these main categories the arguments for and against the model and variations within the model were categorised. These categories were the premises for the results. The theory presented in this study was used in the categorisation process whenever it was deemed applicable. The results of the categorisation was also reflected on the theory. Results and conclusions. Three main categories were formed from the data: current model, common subject and combined model. The last was a combination of the two first models. The arguments for the current model were related to the understanding of Finnish cultural history and to furthering the pupil's sense of self. The arguments against this model were practical in nature. The arguments for the common subject were related to the removal of confessional RE from schools, the increased dialogue between students and the low cost of the model. The arguments against were related to freedom of religion and the qualifications of the teacher. The combined model produced arguments similar to the other two models.
  • Priklopil, Lukas (Helsingin yliopisto, 2017)
    This master's thesis deals with worldview education (WE) in Finland. Here, WE refers to religious education and secular ethics education. The aim of the study was to investigate how WE subject teachers would organize WE in Finnish public schools. Previous studies have indicated that the current separative WE model is supported by the minority religious education teachers (e.g. Zilliacus 2014, 90–97), however, extensive statistical analysis of WE teacher's perspectives is yet to be presented. This is a quantitative study that explores WE teachers' perspectives on WE, focusing primarily on those perspectives concerning WE delivery models. The research data is based on an online survey, which was carried out in spring 2017. A total number of 196 comprehensive and upper secondary school WE teachers, from all parts of Finland, participated to the survey. Of the participants, 141 were teaching Evangelical Lutheran religion, 99 were teaching ethics and 41 were teaching minority religion (Orthodox, Islam etc.). In data analysis, the sample was divided into groups based on taught WE subject. The differences between groups' perspectives and the interrelations between the perspectives and 11 background variables were then statistically tested. According to the research results, WE teachers predominantly agreed that all school levels should continue to deliver the current separative WE model. The current model received greatest support from teachers who were teaching minority religion(s), were above 50 years old and were religious. However, practically all teacher groups, at least partially, favored the current WE model. The integrative WE models, on the other hand, received mixed responses, as large proportion of teachers disapproved them. In general, integrative model was considered as an appropriate model by those teachers who were not religious, and – apart from those teachers of Orthodox religion – were no more than 50 years old. Despite of the current model's widespread approval among WE teachers, the findings suggest that the integrative approach will gain popularity in the forthcoming years. The findings moreover indicate that in case Finland does switch to integrative WE model, it will be opposed especially by those minority religion teachers who a) teach only one minority religion that corresponds to their own faith and b) have no prior experience in teaching WE with an integrative approach.
  • Ruostekoski, Heidi (Helsingin yliopisto, 2017)
    Goals. In recent years discussion on religious education and its implementation in Finnish schools has increased. One of the reasons is Finland becoming more diverse and multicultural. Current separated model of religious education organised according to pupils' own religion hasn't seen respond to changed needs of the society. There have seen need for encountering and dialogue between different worldviews. Few Finnish schools have recently begun to develop integrative worldview education. The aim of this thesis is to investigate teacher's opinions in one of the comprehensive school which has initiated the partly integrative worldview education. Partly integrative worldview education consists both separate and common studying groups. Teacher's views about the partly integrative model examines with the strengths and challenges teachers named about it. Methods. The data of this study consist of semi-structured interviews of ten teachers. These teachers taught in one of the comprehensive schools in Helsinki metropolitan area. The data was analysed by data-based content analysis. Results and conclusions. Based on this study the teachers were mainly positive towards partly integrative worldview education. The strengths teachers name were the possibility to enhance students equal treatment and diversify knowledge of different worldviews. In addition to learn more about different worldviews it was significant to get opportunity learn them more deeply students meeting different worldviews concrete in classroom compared the current separated worldview education model. Teachers also named the opportunities to dialogue and increasing understanding as the strengths of new teaching model. Part of the teachers emphasized the role of student's own religion and opportunity to study also about own religion. In teacher's opinions the challenges about a new teaching model were a concern about the state of minority religions, possible of negative feedback and teacher's increasing amount of work.
  • Malama, Mia; Kallioniemi, Arto (2017)
    This study focuses on Finnish student teachers’ viewpoints of the current RE model and their views on how RE should be profiled in the future. The idea of this article is to formulate possible models to organize RE in Finland based on the data gathered by student teachers. The topic is very timely and urgent as Religious Education (hence RE) has been fiercely debated in different European countries. There have also been debates about the function and profile of, and the most suitable model for, RE in Finland. The data of this study consist of 149 essays written by 35 student teachers studying in a class-teacher program and 114 teacher students studying in a subject-teacher program. The data were analyzed by qualitative content analysis. The main research questions are: 1. What kinds of strengths and challenges do student teachers see in the current RE solution? 2. What kinds of RE-models would they prefer in the future? 3. According to them, what kinds of model scenarios could be formulated? Many student teachers prefer a model where RE is taught both according to an individual’s faith as well as collectively, irrespective of the individual students’ faiths. Could this kind of combination model take into account the strengths of both models (the current and joint models) and at the same time correct the problems associated with these models?
  • Kyllästinen, Samuli (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tutkielmassa käsitellään pääkaupunkiseudun lukiolaisten ajatuksia uskonnonopetuksesta ja oppiaineen tulevaisuudesta. Tutkielman tarkoitus on selvittää, miten pääkaupunkiseudun lukiolaiset suhtautuvat uskonnon ja katsomusaineiden opetukseen. Tutkielma sijoittuu uskonnondidaktiikan ja uskontososiologian kentille. Uskonnon ja katsomusaineiden opetuksen laaja-alaiseksi hahmottamiseksi luodaan tutkielmassa katsaus myös uskonnonopetuksen historiaan, tilanteeseen muulla Euroopassa sekä nykytilaan ja tulevaisuuden näkyviin Suomessa. Ensisijaisena aineistona toimii seitsemän teemahaastattelua sekä kolmekymmentä Helsingin normaalikoulun lukion opiskelijan täyttämää kyselylomaketta. Haastattelu- ja lomaketutkimuksessa on käytetty niin avoimia kysymyksiä kuin monivalintaväittämiä. Tutkimuksessa on kartoitettu uskonnon asemaa ja roolia lukiolaisten elämässä, heidän uskonnollista kasvuympäristöään ja kodin arvomaailmaa. Lisäksi tutkimuksessa on kartoitettu lukiolaisten käsityksiä ja asenteita uskontoa kohtaan ja uskonnon asemasta koulussa. Tutkimuksessa on myös selvitetty, mitä lukiolaiset ajattelevat nykyisestä uskonnon ja katsomusaineiden opetuksesta ja miten he haluaisivat kehittää oppiainetta. Aineiston analyysimenetelmänä toimii sisällönanalyysi. Analyysin ensimmäisessä osiossa käsitellään uskonnon asemaa lukiolaisten elämässä ja arjessa, toisessa osiossa väittämiä ja kolmannessa osiossa uskonnonopetusta, opetuksen hyviä ja huonoja puolia sekä opetuksen kehittämistä. Väittämien analysoimiseksi on yhdistetty niin laadullisia kuin määrällisiä näkökulmia. Analyysin pohjalta on mahdollista sanoa, että suurimmalla osalla lukiolaisista uskonnolla ei ole jokapäiväisessä elämässä merkittävää roolia. Uskonnon ja katsomusaineiden opetukselta lukiolaiset edellyttävät objektiivista ja monipuolista opetusta. Kristinuskopainotteiseen opetukseen lukiolaiset suhtautuvat kriittisesti. Opetuksen osalta lukiolaiset toivovat kaikkien uskontojen tasapuolista käsittelyä ja maailman uskontojen opetuksen lisäämistä. Uskonnonopetus koetaan myös tarpeelliseksi, sillä lukiolaiset eivät koe oppivansa uskonnoista tarpeeksi muiden oppiaineiden kautta. Lukiolaiset eivät myöskään pidä tarpeellisena erottelua eri opetusryhmiin uskonnon ja katsomuksen perusteella, vaan heidän mielestään opetusta tulisi tarjota yhteisesti.
  • Mäkinen, Lauri (Helsingin yliopisto, 2015)
    Goals. The aim of this study is to describe, analyze and interpret circulation of a proposal for comment for general national objectives and distribution of lesson hours in basic education in Finland. Main focus is in comments dealing with Religious Education (RE). There were in all 230 comments, of whom 35 cover RE. Comments took place in 23.8.2011 – 31.5.2012. Approach. In this Master's Thesis content analysis is used as a research method. It was used twice. Firstly, content analysis was needed to categorize different models of organizing religious education in research data. Secondly, different arguments behind different models were categorized and analyzed. In both cases analysis was a mix of theory-based and data-based approach. Categories representing different models of organizing RE were created mixing Pyysiäinen's visions of future RE in Finland and opinions that stood out in the research data. Arguments relating to RE models were as well analyzed and categorized mixing theories and research data. Conclusion. A vast majority of comments suggested religious education reform. Only four statements wished that current model should remain while 20 statements suggested that RE should be mutual and compulsory subject to all pupils were they members of any religious community or not. Arguments used in debate were not surprising. Current organizing model was defended using sociological, all-round educational and multicultural arguments. Increasing equality and promoting dialogue in schools were the most important arguments that called for religious education reform.
  • Nuutinen, Elina (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tämän tutkielman aihe on yhteinen katsomusopetuskeskustelu. Tässä tutkielmassa tarkastelen sitä, millaisen kuvan suomalainen lehdistö antaa yhteisestä katsomusopetuksesta. Aihe on ajankohtainen ja nousee julkiseen keskusteluun aika ajoin. Tutkielmassa kysyn, miten yhteistä katsomusainetta puolustetaan ja vastustetaan sekä millainen kuva katsomusaineista rakentuu lehdissä käydyn keskustelun myötä. Aineisto koostuu 28:sta uutisesta, jotka on valittu laajalevikkisimmistä näköislehdistä. Tarkastelen yhteistä katsomusainekeskustelua diskurssianalyysin avulla. Diskurssianalyysi auttaa tulkitsemaan lehdistöstä rakentuvaa kuvaa katsomusainekeskustelusta. Aineistosta löytyi kuusi diskurssia: uskontodialogi, pelko ja viha, yhteistä opetusta vastaan, laki ja opetussuunnitelmat, koulun tehtävä ja arvomaailma sekä resurssit. Yhteistä katsomusainetta puolustetaan eri katsomusten välisellä vuorovaikutuksella. Niin ikään yhteistä mallia vastaan ovat pienryhmäisten uskontojen sekä elämänkatsomustiedon edustajat. Keskustelussa nousee esille muuttuvan yhteiskunnan mukanaan tuovat haasteet katsomusopetukselle. Viime aikaisissa keskusteluissa nousee esille valinnanvapauden puute. Keskustelu tuo esille oppilaiden eriarvoisuuden nykymallissa kun opetus määräytyy uskonnollisen jäsenyyden mukaan.
  • Aalto, Veera (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkielma tarkastelee erään helsinkiläisen yläkoulun 9.-luokkalaisten oppilaiden ja opettajan kokemuksia koulussa toteutettavasta osittain integroidusta katsomusopetuksesta. Tutkielman tavoitteena on selvittää oppilaiden ja opettajan näkemyksiä osittain integroidun mallin toimivuudesta ja tarkastella sitä, mitä asioita he nimeävät mallin vahvuuksiksi ja toisaalta millaisia kriittisiä huomioita ja kehityskohteita aineiston pohjalta nousee. Lähestymistapa on osa monikulttuurisuuskasvatuksen ja dialogisuuden kontekstia. Työn taustoituksena toimii katsaus moniarvoistuvan yhteiskunnan nykykehitykseen ja erityisesti katsomusopetuksen suuntaviivoihin Suomessa. Keskeisiä käsitteitä ovat katsomusdialogi ja katsomuksellinen kompetenssi. Tutkimustyyppi on laadullinen tapaustutkimus ja survey-tutkimus. Työn aineisto koostuu kahdesta opettajan haastattelusta, puolistrukturoidusta teemahaastattelusta ja avoimesta teemahaastattelusta, sekä 90:lle oppilaalle toteutetusta palautekyselystä. Aineiston analyysimenetelmänä toimii aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Aineiston perusteella on mahdollista havaita, että suuri osa oppilaista kokee yhdessä opiskelun mielekkäänä. Niin opettaja kuin oppilaat pitävät opetusta katsomusdialogiin rohkaisevana sekä katsomuksellista kompetenssia vahvistavana. Yhteisopetuksen etuna pidetään lisäksi monipuolista ja tasavertaista tiedonsaantia. Mieluisimpana asiana oppitunneissa nostettiin esiin keskustelevuus ja niin omien kuin muiden mielipiteiden esiintuominen. Nämä koettiin sekä mielenkiintoisena että opettavaisena, ja niiden todettiin lisäävän ymmärrystä eri katsomuksista sekä kehittävän vuorovaikutustaitoja. Opetuksen integrointi on edistänyt uusien toteutustapojen keksimistä opetuksessa sekä yhteistyötä ja reflektointia kollegoiden kanssa. Opettajan kokemus jatkuvasta itsensä kehittämisestä ja eteenpäin menemisestä ilmeni esimerkiksi opetuksen materiaalin luomisessa ja suunnittelutyössä. Osittain integroidun mallin haasteena koettiin paikoin opetuksen sisällön laajuus, ajan rajallisuus, opettajan työmäärän kasvu sekä oppimateriaalin ja opettajan asiantuntijuuden kehittämiseen liittyvät tekijät. Opiskeltavien aiheiden moninaisuus aiheutti joissakin oppilaissa opetuksen sekavuuden tai monimutkaisuuden kokemusta. Yhdistetyn opetuksen rinnalle opettaja näki tarvetta eriytetyn opetuksen kehittämiselle. Tutkimuksen pohjalta voidaan sanoa, että osittain integroitu katsomusopetus on varteenotettava malli punnittaessa oppiaineiden vaihtoehtoisia tulevaisuudennäkymiä. Integrointi näyttää edistävän sekä katsomusdialogin että katsomuksellisen kompetenssin rakentumista.