Saarinen, Paavo
(Kuluttajatutkimuskeskus, 2007)
Kuluttajatutkimuskeskus. Työselosteita ja esitelmiä 103
Pääkaupunkiseutua sanotaan usein Suomen ainoaksi metropoliksi ja se on monikeskuksinen lähes miljoonan asukkaan koti Suomen oloissa suhteellisen pienellä alueella. Tutkimuksessa tarkastellaan pääkaupunkiseudun päivittäistavarakaupan keskusten hierarkista rakennetta ja päivittäistavaroiden alueellista saatavuutta myynnin ja ostovoiman suhteessa vuosina 1997-2003. Merkittävimmät päivittäistavarakaupan aluekeskukset vuonna 2003 postialueittain pääkaupunkiseudulla olivat: Helsingin keskusta, Pakkala-Veromies, Itäkeskus-Marjaniemi, Matinkylä, Myyrmäki, Tikkurila, Etelä-Leppävaara, Tapiola, Kivenlahti ja Malmi. Sellaisia alueita, joissa päivittäistavaramyynnin ja vastaavan ostovoiman suhde oli tasapainossa, olivat postialueittain: Kallio, Vallila, Alppiharju, Vattuniemi, Tapaninvainio, Mellunkylä, Etelä-Vuosaari, Kontula, Suomenoja, Espoon keskus läntinen ja Koivukylä-Havukoski. Tasapainoisten alueiden pt-myynti oli 14 prosenttia koko pääkaupunkiseudun pt-myynnistä. Päivittäistavarakaupan myynnin jakautumisessa vetovoimaisille alueille ja toisaalta ostovoimaa menettäville alueille vuosien 1997 ja 2003 välillä ei ollut tapahtunut muutoksia. Pääkaupunkiseudun päivittäistavaramyynnistä 36,5 prosenttia keskittyi ostovoimaa menettäville alueille ja vetovoimaisilla alueilla päivittäistavaroista myytiin 63,5 prosenttia. Vuonna 2003 pääkaupunkiseudun talouksien ostovoimasta jakautui 70,3 prosenttia päivittäistavarakaupassa ostovoimaa menettäville alueille ja 29,7 prosenttia talouksien ostovoimasta kaupan keskusten alueille. Talouksien ostovoima ja päivittäistavaroiden myynti keskittyvät siten alueellisesti päinvastoin. Tutkimuksen aluejaossa ostovoiman siirtymä vetovoimaisille alueille oli kolmannes pääkaupunkiseudun koko päivittäistavarakaupasta. Ostovoiman siirtymä päivittäistavarakaupassa ostovoimaa menettäviltä alueilta kaupan keskusten alueille ei ole kasvanut tarkasteluajanjaksona 1997-2003. Valintamyymälöiden lukumäärä ja osuus pääkaupunkiseudun päivittäistavarakaupasta on hienoisesti kasvanut ja myyntitehokkuus parantunut. Myös keskisuurten myymälöiden (400-1 000 m2) poistuma näyttäisi olevan saavuttamassa lakipistettä. Alle tuhannen neliömetrin pt-kauppojen osuus myynnistä oli Helsingissä 51 prosenttia vuonna 2003. Vastaava luku Espoossa oli 32 ja Vantaalla 30. Valintamyymälöiden (alle 400 m2) suhteellinen osuus päivittäistavaroiden myynnistä oli Helsingissä 34 prosenttia ja vastaavasti Espoossa 17 ja Vantaalla 19. Lähikauppaketjujen kilpailu, fuusiot ja toiminnan kehittäminen ovat uudistaneet ketjuja ja pitäneet niitä kilpailukykyisinä. Liikeaikalain muutoksella ja sunnuntaiaukiolon sallimisella 400-neliöisille myymälöille on myös ollut oma osuutensa lähikaupan tukemisessa ja kilpailukyvyn säilyttämisessä. Sunnuntaiaukiolon salliminen 400-neliöisille myymälöille oli perusteltua. Kauppa on kehittämässä uusia keskuksia ja uudistamassa vanhoja yhdistämällä ostostenteon, vapaa-ajan ja viihteen. Päivittäistavarakaupalla on merkittävä rooli kauppakeskusten ankkuriyrityksenä. Kauppakeskuksista on tullut merkittäviä sijoituskohteita. Kuluttajalle elämäntilanne ja asumismuoto yhdessä ratkaisevat kauppapalvelujen käytettävyyden. Kaupan palvelujen saavutettavuus on kasvava huolenaihe. Kaupalle kuuluneiden jakelukulujen ulkoistuminen asiakkaille on ongelma kuluttajalle ja samalla myös yhteiskunnalle ja ympäristölle. Vanhusväestölle palvelujen saatavuus heikkenee kaupan keskittyessä, mikä tulee aiheuttamaan kunnille lisäkustannuksia.