Browsing by Subject "kauppakeskukset"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-6 of 6
  • Koistinen, Katri; Peura-Kapanen, Liisa (Kuluttajatutkimuskeskus, 2009)
    Kuluttajatutkimuskeskus. Julkaisuja 5/2009
  • Koistinen, Katri; Lammi, Minna; Raijas, Anu (Kuluttajatutkimuskeskus, 2009)
    Kuluttajatutkimuskeskuksen kirjoja 6
  • Mäkinen, Esa (2007)
    Kauppakeskukset eivät ole selkeästi joko yksityistä tai julkista tilaa, vaan välimaastoon sijoittuvaa puolijulkista tilaa. Kauppakeskusten suosio ja määrä lisääntyvät jatkuvasti, ja samalla lisääntyy myös puolijulkinen tila. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, minkälaista on kauppakeskusten järjestyksenvalvojien harjoittama puolijulkisten tilojen kontrolli ja minkälaista tilaa kontrolli luo. Erityisenä kiinnostuksen kohteena on se, miten järjestyksenvalvojien noudattamat normit muodostuvat ja keneen kontrolli kauppakeskuksissa kohdistuu. Aineistona käytetään tekstejä vartijoiden ja teinien keskustelufoorumeilta, havainnointia kauppakeskuksessa ja järjestyksenvalvojien haastatteluita. Tutkimus keskittyy yhteen kauppakeskukseen ja on luonteeltaan tapaustutkimus. Teoreettisena lähtökohtana on Foucaultin Tarkkailla ja rangaista -teoksen käsitys kurin ja valvonnan normaalistavasta vaikutuksesta. Pyrkimyksenä on osaltaan myös sen kriittinen tarkastelu. Tutkimuksen keskeisin tulos on, että tärkein normien lähde kauppakeskuksen puolijulkisen tilan kontrollille on vartijoiden oma yhteisö. Sen lisäksi normeja säätelevät kuitenkin myös kauppakeskuksen johto, kauppakeskuksen henkilökunta ja osittain myös asiakkaat. Kun järjestyksenvalvojat ilmoittavat, että "normaali" on toivottavaa käytöstä ja "häiriö" epätoivottavaa, näiden termien sisältö määrittyy koko siinä sosiaalisessa yhteisössä, jonka kauppakeskus muodostaa. Kauppakeskusten järjestyksenvalvojat muodostavat alakulttuurin, jonka puitteissa käydään jatkuvaa neuvottelua kauppakeskuksessa hyväksyttävän toiminnan rajoista. Kauppakeskukseen muodostunutta järjestyksenvalvonnan kulttuuria uusinnetaan aina uuden järjestyksenvalvojan aloittaessa työnsä. Tämä tarkoittaa sitä, että kauppakeskuksen järjestyksenvalvojien normeilla on historiallinen luonne. Ne kehittyvät yhteydessä ympäröivään yhteisöön ja yhteiskuntaan, mutta ovat myös erillisiä siitä. Teinit ja alkoholistit ovat järjestyksenvalvojien vartioinnin erityisenä kohteena. Järjestyksenvalvojat kontrolloivat kuitenkin käytöstä, eivät ryhmiä. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että teinien, alkoholistien tai romanien huono käytös joutuu muita helpommin kontrollin kohteeksi. Järjestyksenvalvojat ovat kiinnostuneita omaan alaansa liittyvästä lainsäädännöstä ja lainkuuliaisia. Jotkut heistä ajattelevat kuitenkin, etteivät voi tehdä työtään rikkomatta lakia. Käytännössä tämä tarkoittaa useimmiten, että kauppakeskuksesta poistetaan sellaisia ihmisiä, joiden poistamiseen ei ole laillista oikeutta. Järjestyksenvalvojat ovat omassa työssään mahdottoman valintatilanteen edessä. Oikeudet työhön tulevat julkiselta vallalta, mutta vaatimukset ja palkka yksityiseltä puolelta. Näyttäisi myös siltä, että foucaultlainen normaalistava kuri ja panoptinen valta-asetelma ovat liian yksiulotteisia kauppakeskuksen valtasuhteiden kuvaamiseen. Pelin ja leikin käsitteet voisivat sopia paremmin järjestyksenvalvojien työn ja kauppakeskuksen ryhmien välisten suhteiden kuvaamiseen.
  • Yrjölä, Anna (Ympäristöministeriö, 2009)
    Ympäristöministeriön raportteja 2/2009
    Kaupan sijoittumisella vaikutetaan merkittävästi yhdyskuntarakenteen eheytymiseen ja ilmastonmuutoksen hillintään. Kehityksen suunnan arvioimiseksi tarvitaan tietoa kaupan hankkeiden ajankohtaisesta suunnittelutilanteesta. Tähän selvitykseen on koottu kokonaiskuva kesä–syyskuussa 2008 vireillä olleista, seudullisesti merkittävistä kaupan hankkeista. Siinä on esitetty tiedot näiden kaupan suurhankkeiden määrästä, koosta ja tyypistä. Lisäksi on selvitetty hankkeiden suhdetta maakuntakaavoihin ja seutukaavoihin sekä hankkeiden sijaintia yhdyskuntarakenteessa.
  • Kontio, Jenni (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tämä tutkielma keskittyy englannin kielen rooliin kahden suomalaisen kauppakeskuksen kielimaisemissa esimerkiksi kauppojen ikkunoissa, mainoksissa ja muissa kylteissä. Tutkimuskohteina ovat Mall of Tripla Helsingissä ja Kauppakeskus Valkea Oulussa. Vaikka englannin on toistuvasti osoitettu olevan tärkein vieras kieli suomalaisille, erityisesti Tripla on saanut osakseen kritiikkiä englannin kielen käytöstään. Tutkimuskohteita vertailemalla pyritään selvittämään erityisesti, miten englannin kieltä käytetään ja mikä funktio sillä on näissä kielimaisemissa. Tutkielma nojaa vahvasti kielimaisemien (linguistic landscapes) teoriaan, joka tutkimussuuntana yhdistää kielitiedettä eri tieteenaloihin, kuten politiikkaan, maantieteeseen ja sosiologiaan. Kielimaisemien tutkimukset keskittyvät perinteisesti kirjoitettuun kieleen kaupungeissa esiintyvissä erilaisissa kylteissä. Kun otetaan huomioon tämän tutkimuksen kaupalliset tutkimuskohteet, on tärkeää tarkastella myös englannin kielen käyttöä mainonnassa. Lisäksi kielen asema sekä Suomessa että maailmalla on tärkeä pohja analyysille ja auttaa selittämään sen roolia paremmin. Tutkimusaineisto kerättiin valokuvaamalla kauppakeskuksista kaikki kyltit, joissa esiintyi englannin kieltä. Lopullinen aineisto muodostui 349 kuvan kokoelmaksi. Analyysissä sovellettiin aiempien kielimaisematutkimusten käyttämää kategorisointimenetelmää, joka tässä tutkimuksessa keskittyi kylteissä esiintyviin kieliin, kielten funktioihin ja kylttien multimodaalisiin ominaisuuksiin. Tutkimuksen perusteella voidaan tunnistaa englannin kielen vahva läsnäolo molemmissa kohteissa. Suurimmassa osassa aineistoa kylteillä esiintyi ainoastaan englannin kieltä, mutta monikielisissä kylteissä näkyi suomen ja englannin lisäksi myös ruotsia, venäjää, italiaa, espanjaa ja thaita. Monikielisissä kylteissä hyödynnettiin sekä käännöksiä että kielten sekoittamista. Kielen valinnan, kylttien asettelun sekä materiaalien havaittiin olevan yhteydessä joko symboliseen tai viittaavaan funktioon, joka nousi suurimmaksi eroksi kohteiden välillä. Viittaava englannin käyttö oli hieman yleisempää Triplassa kuin Oulussa, jossa taas englannin symbolinen rooli korostui. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että kohdeyleisöjen oletetuissa kielitaidoissa on eroja Helsingin ja Oulun välillä. Symbolinen kielenkäyttö nojautuu erilaisiin arvoihin ja stereotypioihin, joita englannin kieleen ja englanninkielisiin paikkoihin usein liitetään. Nämä arvot välittyvät yleisölle, vaikka kielitaito olisi heikompaa. Viittaava kielenkäyttö taas näkyy kylteissä, joiden tehtävänä on informoida asiakkaita. Viittaavat kyltit vaativat lukijaltaan edistyneempää kielitaitoa, koska viestin ymmärtäminen on tärkeämpää kuin sen herättämät mielikuvat. Tulokset osoittavat, että kohdeyleisön oletetaan osaavan englantia paremmin Helsingissä kuin Oulussa.
  • Koskinen, Ilpo (Kuluttajatutkimuskeskus, 2003)