Browsing by Subject "kauppasopimukset"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Zhang, Liangying (1999)
    The recently continuing proliferation of regional Preferential Trade Agreements (PTAs) and the glowing trend of emerging tri-bloc (Europe, America, Asia) raise the concern that the regional trade arrangements may challenge the world trading system embodied in the General Agreement on Tariff and Trade (GATT) and World Trade Organisation (WTO). In response to this background, this thesis reviews both the old and new key theoretical contributions on PTAs. The emphasis is put on the new one, which addresses the direct effect of regional arrangement on multilateral process. Basic international trade theory and policy, terminology and background are provided at the beginning to facilitate reading. While the paper does not attempt to put normative judgement on PTAs, it does call for more effort on multilateral process in the conclusion. Among the old literature, this paper reviews the classical work of Viner. Viner had a doubt on the welfare improvement Customs Union by raising the concept of trade diversion and trade creation. His model implies that unambiguous gain can only be obtained when the partner countries are the sole source of import even in the initial equilibrium. Among the recent literature, this paper reviews the analyses from the viewpoint of 'new political economy' which view trade policy as being determined by lobbying of the concentrated interest groups. Two models, Grossman-Helpman's and Krishna's, are introduced. Grossman-Helpman's small union model, which takes a specific factor model with n+1 goods in a political economy framework, addresses the incentive for the government to conclude a Free Trade Area, and reaches conclusion that free trade agreement could more likely be reached when it affords enhanced protection. Krishna's Cournot oligopoly model uses a similar framework of Grossman and Helpman's, however examines further the direction relation between the regional arrangement and multilateral process besides the incentive, and concludes the trade-diversion incentive and harmful effect of regional trade agreement on multilateral trade liberalisation.
  • Lähteenmäki-Uutela, Anu; Rahikainen, Moona; Camarena-Gómez, María Teresa; Piiparinen, Jonna; Spilling, Kristian; Yang, Baoru (Springer Nature, 2021)
    Aquaculture International 29 (2021), 487–509
    Macroalgae-based products are increasing in demand also in Europe. In the European Union, each category of macroalgae-based products is regulated separately. We discuss EU legislation, including the law on medicinal products, foods including food supplements and food additives, feed and feed additives, cosmetics, packaging materials, fertilizers and biostimulants, as well as biofuels. Product safety and consumer protection are the priorities with any new products. Macroalgae products can be sold as traditional herbal medicines. The novel food regulation applies to macroalgae foods that have not previously been used as food, and organic macroalgae are a specific regulatory category. The maximum levels of heavy metals may be a barrier for macroalgae foods, feeds, and fertilizers. Getting health claims approved for foods based on macroalgae is demanding. In addition to the rules on products, the macroalgae business is strongly impacted by the elements of the general regulatory environment such as agricultural/aquacultural subsidies, maritime spatial planning and aquaculture licensing, public procurement criteria, tax schemes, and trade agreements.
  • Väänänen, Hanna Emilia (2000)
    Tutkielmassa on tarkasteltu Lomé-sopimusjärjestelmän kauppapoliittisen ulottuvuuden tulevaisuutta Maailman kauppajärjestön luomassa uudessa kauppapoliittisessa tilanteessa. Lomé-sopimusjärjestelmä on toiminut vuodesta 1975 alkaen Euroopan unionin AKT-maihin suuntautuvan kehitysyhteistyön ja kauppapolitiikan viitoittajana. Merkittävä käännekohta tapahtui helmikuussa 2000 Lomé IV -yhteistyösopimuksen umpeutuessa. Tutkielman viitekehyksen muodostaa vapaakauppa, jota Maailman kauppajärjestö toteuttaa omien sääntöjen ja periaatteiden avulla. Vapaakauppa tutkimuksen viitekehyksenä antaa selkeän kuvan siitä minkälaisessa maailmassa teollisuusmaat ja kehitysmaat käyvät keskinäistä kauppaa ja minkälaiset säännöt ohjaavat maiden kauppasuhteita. Vaikka AKT-maista suurin osa on WTO:n jäseniä, ovat maiden mahdollisuudet hyödyntää vapaakaupan mahdollisuuksia ja etuja edelleen rajalliset. Uusittu Lomé-sopimusjärjestelmä luo uudet puitteet vapaakaupan etujen hyödyntämiseksi. Uudessa sopimusjärjestelmässä luodaan alueelliseen integraatioon perustuva vapaakauppajärjestelmä edesauttaen kehitysmaita kaupan esteiden purkamisessa ja rohkaisten kehitysmaita liittoutumaan keskenään sekä integroitumaan maailmankauppaan. Tutkielmassa esitetään kokonaisvaltainen kuvaus Lomé-sopimusjärjestelmästä ja Maailman kauppajärjestöstä uuden vuosituhannen kynnyksellä sekä tehdään tulevaisuutta koskeva analyysi uudistusten vaikutuksista AKT-maiden poliittiseen ja taloudelliseen toimintaan sekä AKT-maiden kauppasuhteisiin ja keskinäiseen kaupankäyntiin. Tutkimusongelmana tutkielmassa on Euroopan unionin ja AKT-maiden välisen Lomé-sopimusjärjestelmän kauppapoliittinen ulottuvuus, kauppapoliittisten järjestelyiden ristiriidat suhteessa Maailman kauppajärjestön sääntöihin ja periaatteisiin sekä arviot uudistetun sopimusjärjestelmän kauppapoliittisen ulottuvuuden vaikutuksista AKT-maiden taloudelliseen toimintaan. Tutkimustavoitteisiin on pyritty sekä tehtyjen haastatteluiden avulla että kuvailemalla Lomé-sopimusjärjestelmän ja WTO:n kehitystä lähdekirjallisuudesta ja haastatteluista saatujen tietojen avulla. Tutkielman empiirisen aineiston muodostaa kolme toukokuussa 2000 tehtyä vapaamuotoista haastattelua. Tutkielmaa varten haastateltiin Teollisuuden Työnantajien, Ulkoasiainministeriön sekä kansalaisjärjestöjen edustajia. Haastatteluiden avulla on pyritty selkeyttämään kuvaa siitä, miten uudistetut kauppapoliittiset järjestelyt tulevat mahdollisesti vaikuttamaan AKT-maiden taloudelliseen toimintaan sekä maiden mahdollisuuksiin pärjätä vapaassa maailmankaupassa. Tulevaisuutta koskeviin arvioihin on kuitenkin suhtauduttava varauksella, sillä uuden sopimusjärjestelmän kauppapoliittisten uudistusten vaikutukset AKT-maihin ovat varmuudella nähtävissä vasta vuosien kuluessa.
  • Purhonen, O.A. (Suomen metsänhoitoyhdistys Tapio, 1911)
    Suomen metsänhoitoyhdistys Tapion kansankirjasia;5
  • Lamberg, Paula (2006)
    Tutkimusaiheenani on Suomen ja Neuvostoliiton väliset kauppasopimusneuvottelut vuodelle 1950 sekä ensimmäinen runkosopimus vuosille 1951—1955. Tarkoituksenani on ollut tuoda esiin kaikki oleelliset Suomen ja Neuvostoliiton välisten kauppasopimusneuvotteluiden pysähtymiseen sekä neuvotteluiden uudelleen käynnistymiseen vaikuttaneet tekijät. Kauppasopimusneuvottelut vuoden 1950 tavaranvaihdosta pysähtyivät oikeastaan ennen kuin ne olivat edes päässeet käyntiin marraskuussa 1949. Myöskään muiden maiden kauppasopimusneuvottelut eivät edenneet, vaan kauppavaltuuskunnat odottelivat Moskovassa toimettomina. Neuvostoliitto viivytti varsinaisten kauppasopimusneuvotteluiden alkamista useilla kuukausilla, koska Neuvostoliitolla ei ollut pakottavaa tarvetta kauppasopimuksille, toisin kuin Suomella. Suomi ei ollut omavarainen valtio, joten sen oli ostettava tarvikkeita ulkomailta. Suuri osa tutkijoista on lähtenyt siitä, että Neuvostoliitto viivytti vuoden 1950 kauppasopimusneuvotteluita Suomen sisäpolitiikkaan liittyvistä syistä. Ylipäänsä Suomen ja Neuvostoliiton suhde on nähty Suomessa eräänlaisena erityissuhteena, jossa ei ole kylliksi huomioitu kansainvälispoliittista kokonaisuutta. Olen halunnut tutkielmassani tuoda esiin kansainvälispoliittisten tekijöiden merkityksen ja kylmän sodan asettamat reunaehdot. Suomi oli kuin pisara meressä Neuvostoliiton näkökulmasta. Neuvostoliitto keskittyi sen kannalta tärkeämpiin asioihin, koska samaan aikaan maailmalla tapahtui oleellisia muutoksia. Syksyllä 1949 Kiina oli liittynyt kommunististen maiden joukkoon ja kantoi siten oman kortensa kekoon kommunistien maailmanvallankumouksen osalta. Stalinin ja Mao Zedongin suhteet eivät olleet ongelmattomat, joten Stalin käytti runsaasti aikaa päästäkseen selville Maon aivoituksista. Myös Korean pohjoisosissa taistellut sissiliike Kim Il Sungin johdolla halusi levittää kommunistisen ideologian Korean eteläosiin Stalinin tuen avulla. Tutkielmani alkuperäislähteinä olen käyttänyt ulkoasiainministeriön arkiston kauppasopimusneuvotteluita koskevia asiakirjoja ja Moskovan lähetystön raportteja. Muina lähteinä olen käyttänyt pääasiassa suomalaisten tutkijoiden aihetta käsitteleviä teoksia. Ulkoasianministeriön kauppapoliittisen osaston päällikkö Johan Nykoppin muistelmateos Kauppaa ja diplomatiaa tarjoaa sisäpiiriläisen näkemyksen, koska Johan Nykopp oli Moskovassa alusta loppuun saakka neuvottelemassa kauppasopimuksia.