Browsing by Subject "kauppasuhteet"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Vuorensola, Ville (Helsingin yliopisto, 2020)
    This thesis presents and analyses the effectiveness of the EU-China human rights dialogue between 1995 and 2004. The thesis has three research questions. 1) What were the objectives of the European Union for the dialogue? 2) Using the objectives identified in question 1, was the dialogue effective, i.e. were there concrete developments on the ground concerning the human rights situation in China? 3) What were the economic reasons behind the failure of the human rights dialogue? The research is conducted using ordinary qualitative techniques of historical inquiry, mainly source criticism and critical examination of the source material. Source pluralism is also used by using documents and source material from many different sources. The thesis begins with a short introduction to the history and importance of human rights in the context of the Western World and especially the EU. The first research question is addressed by using documents of the European Commission and the Council of the European Union. Consequently, eight “special areas” or benchmarks that the EU identified for its own assessment of the dialogue are presented. The situation on the ground is analysed by using material from three different sources. First, annual human rights reports written by two Western NGOs, Amnesty International and Human Rights Watch. Second, for the point of view of the Chinese state, Chinese governmental White Papers on human rights are used. Third, the viewpoint of the EU is assessed by using a partially declassified Council assessment report on the dialogue from 2004. The final research question focuses on the growth of the Chinese economy and the trade between China and EU Member States in the years 1995 to 2004. This is done by using data from the World Bank Group, the International Monetary Fund and Eurostat. To showcase the growing trade between EU Member States and China, two specific products, “saddles for cycles” and “microwave ovens” are analysed. Moreover, imports from Japan, the main regional rival for China, are used as a point of comparison. The thesis concludes, on the basis of the reports of Western NGOs and the EU, that by 2004 the dialogue had not achieved desired progress on the “special areas” set by the EU, i.e. the dialogue was a failure. The Chinese viewpoint, however, presents China as a champion of human rights. Economic reasons were the major cause behind the failure. Individual EU Member States did not want to endanger their economic ties with China due to human rights concerns. Between 1995 and 2004, the growth of the Chinese economy was phenomenal, especially compared to other major global economies at the time. At the same time China became one of the main trade partners for EU Member States. This was especially true in the case of goods imported to the EU from China.
  • Lamberg, Paula (2006)
    Tutkimusaiheenani on Suomen ja Neuvostoliiton väliset kauppasopimusneuvottelut vuodelle 1950 sekä ensimmäinen runkosopimus vuosille 1951—1955. Tarkoituksenani on ollut tuoda esiin kaikki oleelliset Suomen ja Neuvostoliiton välisten kauppasopimusneuvotteluiden pysähtymiseen sekä neuvotteluiden uudelleen käynnistymiseen vaikuttaneet tekijät. Kauppasopimusneuvottelut vuoden 1950 tavaranvaihdosta pysähtyivät oikeastaan ennen kuin ne olivat edes päässeet käyntiin marraskuussa 1949. Myöskään muiden maiden kauppasopimusneuvottelut eivät edenneet, vaan kauppavaltuuskunnat odottelivat Moskovassa toimettomina. Neuvostoliitto viivytti varsinaisten kauppasopimusneuvotteluiden alkamista useilla kuukausilla, koska Neuvostoliitolla ei ollut pakottavaa tarvetta kauppasopimuksille, toisin kuin Suomella. Suomi ei ollut omavarainen valtio, joten sen oli ostettava tarvikkeita ulkomailta. Suuri osa tutkijoista on lähtenyt siitä, että Neuvostoliitto viivytti vuoden 1950 kauppasopimusneuvotteluita Suomen sisäpolitiikkaan liittyvistä syistä. Ylipäänsä Suomen ja Neuvostoliiton suhde on nähty Suomessa eräänlaisena erityissuhteena, jossa ei ole kylliksi huomioitu kansainvälispoliittista kokonaisuutta. Olen halunnut tutkielmassani tuoda esiin kansainvälispoliittisten tekijöiden merkityksen ja kylmän sodan asettamat reunaehdot. Suomi oli kuin pisara meressä Neuvostoliiton näkökulmasta. Neuvostoliitto keskittyi sen kannalta tärkeämpiin asioihin, koska samaan aikaan maailmalla tapahtui oleellisia muutoksia. Syksyllä 1949 Kiina oli liittynyt kommunististen maiden joukkoon ja kantoi siten oman kortensa kekoon kommunistien maailmanvallankumouksen osalta. Stalinin ja Mao Zedongin suhteet eivät olleet ongelmattomat, joten Stalin käytti runsaasti aikaa päästäkseen selville Maon aivoituksista. Myös Korean pohjoisosissa taistellut sissiliike Kim Il Sungin johdolla halusi levittää kommunistisen ideologian Korean eteläosiin Stalinin tuen avulla. Tutkielmani alkuperäislähteinä olen käyttänyt ulkoasiainministeriön arkiston kauppasopimusneuvotteluita koskevia asiakirjoja ja Moskovan lähetystön raportteja. Muina lähteinä olen käyttänyt pääasiassa suomalaisten tutkijoiden aihetta käsitteleviä teoksia. Ulkoasianministeriön kauppapoliittisen osaston päällikkö Johan Nykoppin muistelmateos Kauppaa ja diplomatiaa tarjoaa sisäpiiriläisen näkemyksen, koska Johan Nykopp oli Moskovassa alusta loppuun saakka neuvottelemassa kauppasopimuksia.
  • Taylor, Linda (Helsingfors universitet, 2016)
    Tutkielma käsittelee Suomen ja Länsi-Saksan kauppasuhteiden rakentumista toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina 1946–53. Tutkin ensisijaisesti, mikä edesauttoi ja mikä hidasti Suomen ja Länsi-Saksan kauppasuhteiden rakentumista. Toisena tutkimuskysymyksenäni on, mikä vaikutus Neuvostoliitolla ja Suomen taloudellisilla eturyhmillä oli maiden väliseen kaupankäyntiin. Hypoteesinani on, että kylmän sodan konfliktit ja Suomen poliittisesti haastava tilanne idän ja lännen välissä vaikuttivat huomattavasti Suomen ja Länsi-Saksan kauppasuhteiden alkamiseen. Toisena hypoteesinani on, että taloudellisilla eturyhmillä oli enemmän valtaa kauppaneuvotteluissa kuin valtion virkamiehillä. Valtio oli perinteisesti ollut hyvin riippuvainen myyntiedustajien asiantuntemuksesta kauppaneuvotteluissa. Tutkielmani on merkityksellinen lisä tähän tutkimusalueeseen, koska näkökulmani poikkeaa aiemmasta tutkimuksesta. Olen rajannut tutkimuksestani pois Suomen ja Itä-Saksan välisen kaupan, keskityn Suomen ja Länsi-Saksan suhteisiin aiempia tutkimuksia lyhemmällä aikavälillä ja kiinnitän huomiota kauppaneuvottelijoiden taustoihin. Aikaisempaa tutkimusta kaupankäynnin alkuvuosista on vähän, sillä se on usein tullut sivuutetuksi kaupan vähäisyyden vuoksi. Itse päätän tutkimukseni siihen, kun kauppa maiden välillä kasvaa sotaa edeltävälle tasolle. Lähdeaineistoni koostuu pääasiassa ulkoministeriön arkistosta löytyvistä kauppasopimuksista, muistioista, raporteista, kirjeistä ja tiedotteista. Tilastoja Suomen ja Länsi-Saksan kaupan volyymeista sain Tilastokeskuksen Suomen virallinen tilasto -kokoelmasta. Tutkimukseni on tehty ainoastaan Suomen näkökulmasta, sillä minulla ei ole alkuperäislähteitä Saksasta. Tutkimustulokset yllättivät minut. Ne paljastivat, että Suomen ja Länsi-Saksan kaupan hitaaseen alkuun vaikutti olennaisesti länsiliittoutuneiden päätös tehdä Länsi-Saksasta metsäteollisuusmaa. Kylmän sodan ilmapiirillä oli myös vaikutusta varsinkin kauppaedustustojen perustamisessa, mutta varsinaisiin kauppasuhteisiin vaikutus ei ollut yhtä suuri kuin olin ajatellut. Minulle selvisi myös, että valtion virkamiesten rooli oli kauppaneuvotteluissa merkittävämpi kuin taloudellisten edunvalvontajärjestöjen. Kauppaneuvotteluita käytiin hiljaisina vuosina 1946–49 kokonaan ilman myyntiyhdistysten edustajia, ja kaupankäynnin vilkastuttua virkamiehet jatkoivat yhä neuvotteluiden johtamista.
  • Diktonius, Jessica Tea (2005)
    Tutkimuksen kohteena ovat japanilaisten autoalan suuryritysten vaikutuskanavat Euroopan yhteisön (EY) päätöksentekoprosessissa. Tapaustutkimuksen kohteena on kauppapoliittinen neuvottelu Euroopan yhteisön ja Japanin välillä. Neuvottelu koski japanilaisten autojen vientiä vapaaehtoisesti rajoittavaa sopimusta, joka solmittiin osapuolten kesken 31.7.1991. Tutkimuksen tarkoituksena on selittää, miksi vapaaehtoinen vientiä rajoittava sopimus oli mahdollinen Euroopan yhteisön ja Japanin välillä vuonna 1991. Jotta liberaalin talouspolitiikan näkemysten vastainen vapaaehtoinen vientiä rajoittava sopimus olisi solmimisen arvoinen sopimuksen osapuolille, täytyy sopimuksen ehtojen olla hyväksyttävissä. Sopimusehtoja voidaan muokata monin tavoin. Tutkimuksen tutkimuskysymyksenä on, miten ja miksi japanilaisten suuryritysten intressit pystyivät vaikuttamaan vientiä rajoittavasta sopimuksesta käytyyn neuvotteluprosessiin ja sitä kautta sopimuksen sopimusehtoihin. Tutkimuksen hypoteesina on, että japanilaiset autoalan suuryritykset osasivat tehokkaasti käyttää nationalistista lobbaustaktiikkaa edistäessään etujaan Euroopan yhteisössä. Nationalistisen taktiikan välineenä oli Iso-Britannia, joka edisti japanilaisten autoalan suuryhtiöiden intressejä EY:n päätöksentekoprosessissa. Tutkimuskysymykseen vastataan analysoimalla millaisia vaikutuskeinoja japanilaiset autoalan suuryhtiöt käyttivät ajaakseen intressiään sopimuksen neuvotteluprosessin aikana. Käytännössä tutkimus rakentuu niin, että ensin todennetaan japanilaisten autoalan suuryhtiöiden intressi. Toiseksi seurataan tämän intressin suodattumista Euroopan yhteisön sisäisessä neuvottelupelissä käyttäen näkökulmana vaikuttamisen teoriaa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu päätöksentekoa teoretisoivista malleista. Tutkimuksessa testataan transnationaalisen näkökulman selitysvoimaa päätöksenteon peliteoreettiseen asetelmaan. Ottamalla tutkimuksen mukaan transnationaalisen toimijan, eli japanilaisten autoalan suuryhtiöiden intressin, tutkimuksessa testataan Risse-Kappenin kehittämää mallia kolmitasoisesta neuvottelupelistä. Näin ollen pyritään kehittämään Putnamin muotoilemaa klassista "kaksitasoinen peli" -peliteoreettista mallia. Aineiston analyysin avulla saatu lopputulos tuki tutkimuksessa asetettua nationalistista strategiaa korostavaa tutkimushypoteesia. Nationalistisen lobbaamisstrategian kautta japanilaiset autoalan suuryhtiöt kykenivät Iso-Britannian avulla tehokkaasti ajamaan omia intressejään ja vaikuttamaan Euroopan yhteisön päätöksentekoon. Tutkimus myös kehitti Putnamin teoriaa todentamalla miten transnationaaliset toimijat pystyvät vaikuttamaan päätöksentekoprosessiin kansallisvaltion avulla. Lisäksi tapauksen antaman informaation valossa määriteltiin, miten ja millä ehdoin kansallinen ja kansainvälinen politiikka määräävät toisiaan.