Browsing by Subject "kaupunkipolitiikka"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-6 of 6
  • Rannanheimo, Päivi (Helsingfors universitet, 2016)
    My aim in this study is to outline what kind of circumstances urban policy as a new form of societal governance provides for political agency of citizens. I am looking at the nature of this governance and the way it works between citizens and the city organization in projects seeking to promote the involvement and influence of citizens. I am especially interested in how these goals are promoted on behalf of the city organization, how citizens are addressed, what kind of agency seems to be called for, and what kind of tensions may arise during this process. I formulated my research material from project documents produced in the Pilot Experiment for Local Democracy in the city of Helsinki. Some of my own observation notes from various events connected to the pilot experiment were also added to the material. I approached some of my research material in relation to the strategic program of the city of Helsinki to delineate the most common strategies of the city concerning citizen participation. I analyzed my material by applying a Foucault-oriented discursive approach and theoretications of new governance and political agency. In light of my analysis, I conclude that seeking to promote citizens' possibilities for local participation and to influence the city organization simultaneously ends up defining and limiting the terms and preconditions for such actions in many ways. It seems that project work as a form of governance is significant considering how the contents and goals of citizen participation and citizens' agency itself is to be formed. According to my analysis, projectified governance works firstly by feigning invisibility, i.e. guiding the attention from actual ambitions and goals to the form of actions to "the right way" of governing those actions. Secondly, it works by sharing more and more power and responsibility among different agents, simultaneously limiting the possibilities of this agency. This kind of governmentality can be seen to set its sights on being efficiently internalized through the ideal of active citizenship and consensual collaboration between the city organization and citizens into so-called participatory local democracy and citizen agency. On the other hand it may also enable new possibilities for describing the genuine political agency of the citizens in urban policy. In order for these possibilities to open up, I consider it crucial to bring forth continuous critical conversation and to question what it is that is actually being pursued by projects seeking to promote citizen participation, what it is that is actually done, and what kind of consequences these questions have from the perspective of political agency.
  • Karisto, Antti (Sisäasiainministeriö, 2004)
    Sisäasiainministeriön julkaisuja;14
    Kaupungit ovat kiristyvässä kilpailutilanteessa toistensa kanssa. Kilpaillaan yrityksistä, työpaikoista ja asukkaista; kamppaillaan matkailijoiden sieluista. Yhdeksi kilpailukeinoksi on tullut kaupunkilaisten arkinen viihtyvyys, josta tässä kirjoituksessa on kyse. Kaupunkikeskustat ja - kulttuuri ovat nykyisin paljon esillä puhuttaessa kaupunkien attraktiivisuudesta.
  • Kulonpalo, Jussi Matias (2002)
    Tutkielman aiheena on tiedepuistoilmiö tarkasteltuna yhteiskuntatieteellisen kaupunkitutkimuksen antamin teoreettisin työvälinein sekä empiirisesti Espoon Otaniemessä sijaitsevan Innopoli-tiedepuiston tapaustutkimuksen muodossa. Otaniemen teknologiakeskittymässä sijaitsevaa tiedepuistoa tarkastellaan esimerkkinä konseptin käytännön toteutuksesta sekä toiminnasta Suomalaisessa ympäristössä. Tiedepuiston toiminnan ohella tarkastellaan siellä toimivia yrityksiä sekä niiden välisiä verkostoituneita vuorovaikutussuhteita. Tiedepuiston yrityksiä tutkitaan sekä kvantitatiivisen että kvalitatiivisen kyselyaineiston avulla. Tiedepuistokokonaisuutta tarkastellaan innovaatioympäristö-teorioiden kautta. Tutkielman päämääränä on tarjota käsitteellinen kehikko sekä käytännön esimerkki tiedepuistoilmiön tarkasteluun ja ymmärtämiseen sekä liittämiseen laajempaan yhteiskunnalliseen kontekstiin osana kaupunki-, alue- ja yhteiskuntapolitiikkaa. Tiedepuiston muodostamaan innovatiivisen ympäristöön ja tiedepuiston yritysten toiminnan tarkasteluun sovelletaan muun muassa Manuel Castellsin (2000) teoksessaan 'The Rise of the Network Society' esittämiä ajatuksia uudesta 2000-luvun verkostoituneesta yhteiskunnasta, jonka muodostumiseen muun muassa uusi teknologis-taloudellinen paradigma sekä globalisaatio ovat osaltaan vaikuttaneet. Otaniemen tiedepuistoa käsittelevän tutkimusineiston tarkastelun kautta osoitetaan kuinka tiedepuistot sekä niissä toimivat yritykset havainnollistavat näitä teorioita. Tutkielmassa tiedepuiston toimintaa kuvaamaan on kehitetty graafisessa muodossa esitetty läpivirtausmalli. Malli havainnollistaa kuinka tiedepuiston yrityshautomossa syntyvät uudet teknologiayritykset päästessään kasvu-uralle kulkevat tiedepuiston koneiston lävitse kohti kansainvälisiä markkinoita poistuen lopulta tiedepuistosta kehityttyään liian suuriksi toimimakseen tiedepuiston rajallisissa vuokratiloissa. Malli kuvaa kuitenkin kehitystä, joka käytännössä toteutuu vain harvoin. Yritykset tiedostavat verkostoitumisesta innovaatioympäristö-teorioiden mukaan toiminnalleen koituvat synergiaedut mutta kokevat verkostoitumisen sekä yhteistyön vaikeaksi huolimatta tiedepuisto-organisaation toimenpiteistä joiden on tarkoitus helpottaa yritysten verkostoitumista. Moni tiedepuiston yrityksistä kokee passiivisesti sijainnista saatavat imago-edut tärkeämmiksi kuin mahdolliset yhteistoiminnan kautta saavutettavat synergiatedut. Tiedepuisto toimii samaan aikaan sekä julkisen- että yksityisen sektorin rahoittajiensa ristiriitaisten odotusten paineessa. Tutkielman tulokset osoittavat, että sekä rahoittajien että tiedepuiston yrityksien odotukset eivät usein toteudu. Tiedepuistoilla on ylipäätään esittää hyvin vähän menestystarinoita toimintansa yhteiskunnallisen relevanssin tueksi laajemmassa mittakaavassa.
  • Kalliovaara, Nina (2006)
    Science parks have a significant role in local, regional and national urban policies in Finland. Helsinki Business and Science Park in Viikki is a public-private partnership having the City of Helsinki, University of Helsinki, Finnish Government and business actors of the region as its partners. In HBSP these actors share a common interest despite their different economic and political interests. This study examines the changing role of the public intervention in Finnish technology and science policies both at the national and local level. The questions of the study are: What kind of national and local level institutions and actors formulate technology and urban policies in Finland today? Are these policies different from the previous actors and policies? The study will analyse the actors formulating and implementing science, technology and urban policies and programmes in the 1990's and 2000's in the Helsinki Metropolitan Region, especially in Helsinki Business and Science Park. The data consists of interviews and documents (like laws, policy programmes and development strategies). The change of the policies and actors is analysed by using the theory of state re-scaling. One important concept of the study is the concept of governance especially at supranational, national, urban and local levels. The study shows that there is happening a shift of the level in urban policy from the previous national science, technology and urban policies to the city level, that combines these policies into new kinds of policies and modes of action. The urban policy in the Helsinki Metropolitan Region can be seen as re-scaled into a new local innovation policy that is organised in the local and metropolitan level. The beginning of the local innovation policy can be traced back in the late 1990's. Typical for the new local innovation policy are new ways of action, e.g. networking, strategic partnerships and projects (e.g. urban programmes and contracts). Manifestations of local innovation policy are science parks and centres of expertise. This study analyses HBSP as an example of new local innovation policy. The study will also discuss the role of this science park in the global city strategy.
  • Kalliovaara, Nina (1999)
    Työn tarkoituksena on selvittää kaupunkitutkimuksen kehitystä ja luonnetta 1990-luvun Suomessa: ajanjakson kaupunkitutkimusteemoja ja -tapahtumia, keskustelua sekä ulkomaisia vaikutteita. Lähtökohtani ovat aiempaa kaupunkitutkimustamme hallinneen suunnitteluparadigman kansainvälinen ja kotimainen kriisiytyminen 1990-luvulle tultaessa sekä väitetty tieteenalan teoriaperustan heikkous. Määrittelen soveltuvat kaupungin ja kaupunkitutkimuksen käsitteet: kaupungin kulttuurisena ja elämäntapojen summana sekä kaupunkitutkimuksen monitieteisenä ja vertailevana tutkimusotteena. Esittelen käyttämäni laadulliset menetelmät - esimerkin perusteluna, yhtäläisyyksien ja erojen etsinnän sekä sisällönanalyysiin yhdistetyn kontekstianalyysin - ja teoreettisen kehikkoni sosiaalisen konstruktivismin sekä Kuhnin tieteelliset vallankumoukset paradigman vaihdoksina. Käyn lyhyesti läpi kuluneen vuosisadan kansainvälisen ja kotimaisen kaupunkitutkimuksen klassikkoja sekä viime vuosien merkittäviä kaupunkitutkijoita. Selvitän tutkimusongelmina ensin kansainvälisen kaupunkitutkimuksen 1990-luvun teemoja ja tapahtumia International Journal of Urban and Regional Researchissä sekä alan kotimaisia teemoja ja tapahtumia mm. Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan ja sosiologian laitoksilla, Tietokeskuksen kaupunkitutkimusyksikössä ja Yhteiskuntasuunnittelu-lehdessä. Vertaan kansainvälisen ja suomalaisen tutkimuksen teemoja keskenään ja etsin suomalaistutkimuksesta ulkomaisia vaikutteita. Vertaan myös akateemista peruskaupunkitutkimustamme soveltavaan tutkimukseen ja selvitän näiden eroja. Lopuksi pohdin kuluneen vuosikymmenen murrosvaiheen kaupunkitutkimuksemme luonnetta sekä sen tulevaisuutta. Kotimaisen ja kansainvälisen kaupunkitutkimuksen teemat olivat 1990-luvulla pitkälti yhteneviä. Kaupunkitutkimuksemme heikoksi väitetyn teoreettisen orientaation määrää tai laatua suurempi ongelma oli akateemisen tutkimuksen niukkuus. Monet akateemisen tutkimusareenan edustajat toimivat myös soveltavan tutkimuksen ja tieteellisten julkaisujen areenoilla, mutta siitä huolimatta tutkimustuloksia olisi sovellettava nykyistä tiiviimmin käytäntöön. 1990-luvun kaupunkitutkimustamme luonnehtivat mm. vakiintumattomuus, kansainvälisten vaikutteiden runsaus sekä uusina teemoina kulttuurin- ja globaalistumistutkimus ja kaupunkipolitiikan tutkimus.
  • Roo, Anna (2005)
    Tutkimuksen kohteena on Kotkan kaupungin kaupunkipolitiikka ja sen muotoutuminen viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana. Kaupunkikehitys on sidoksissa yhteiskunnassa ilmeneviin taloudellisiin ja tuotantorakenteellisiin muutoksiin. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten Kotka on vastannut teollisuuden rakennemuutoksen kaupungille aiheuttamiin haasteisiin. Tutkimuksessa lähestytään teollisen ja jälkiteollisen kaupungin politiikkaa kaupungin koettujen vahvuuksien ja ongelmien, politiikkaa kohtaan ilmenneiden haasteiden, politiikan kannalta keskeisiksi määriteltyjen yhteistyötahojen sekä politiikalle asetettujen tavoitteiden määrittelyn kautta. Kaupunkipolitiikka on toimintaa, jolla vaikutetaan ihmisten hyvinvointiin ja kaupungin kehittäminen heijastaa yhteisönsä arvoja. Keskeisten kaupunkipoliittisten teemojen ja niiden muutoksen lisäksi tutkimuksessa selvitetään kaupunkia koskevan vision yksimielisyyttä. Politiikan perusteluiden kautta tehdään päätelmiä politiikan arvopohjasta. Tutkimuksen tärkeimpänä lähteenä ovat olleet kaupungin tilaa ja kehittämistä koskevat kaupunkipoliittiset strategiat, ohjelmat ja suunnitelmat. Tutkimusaineistoon kuuluvat olennaisena osana myös kaupungin virkamiesten ja poliittisten päättäjien haastattelut. Myös kaupunkia koskevat tilastotiedot ja politiikkaa kommentoivat lehtien yleisönosastokirjoitukset muodostavat osan aineistosta. Tutkimuksessa kaupunkipolitiikkaa tarkastellaan tavoitteita muodostavana yhteiskunnallisena toimintana, jossa tehdään valintoja ja jonka muotoutumiseen vaikuttavat erilaiset odotukset, joita eri tahot kaupunkiin kohdistavat. Teoreettisen viitekehyksen kaupunkipolitiikan analyysille muodostavat John Mollenkopfin ideat koskien kaupunkikehityksen ei-deterministisyyttä ja politiikan merkitystä kaupungin kehittymisen kannalta, kaupungissa vaikuttavien erilaisten eturyhmien välisten koalitioiden muodostamista sekä niiden kokoonpanon merkitystä kaupunkikehitystä ohjaavana voimana, Harvey Molotchin ja John Loganin teoria kaupungista kasvukoneena, joka yhdistää kaupungissa vaikuttavat erilaiset intressit ja koalitionmuodostuksen kaupungin kehittämisen taustalla vaikuttaviin arvoihin sekä Sharon Zukinin näkemykset koskien kaupungista muodostetun vision keinotekoista luonnetta ja vastarinnan ja vaihtoehtoisten visioiden olemassaolon mahdollisuutta. Tutkimuksen perusteella kaupungin ja sen politiikan aktiivinen rooli on koko ajan korostunut ja ainekset, joilla kaupungin menestymistä haetaan, ovat monipuolistuneet. Kun teollisen kaupungin politiikassa korostui suhteellisen yksipuolisesti elinkeinoelämän ja erityisesti teollisuussektorin tuki, jälkiteollista politiikkaa voi luonnehtia lähestymistavaltaan kokonaisvaltaiseksi. Kaupunkipoliittisten teemojen monipuolistuminen liitetään kiristyneeseen kilpailutilanteeseen, mikä edellyttää kaupungilta omien vahvuuksien tunnistamista, tuotteistamista ja myymistä potentiaalisille asiakkaille. Myös käsitys kaupungin kannalta keskeisistä kaupunkipoliittisista toimijoista on laajentunut. Kaupungin kehittämistä koskevassa puheessa ja kirjoituksissa kaupunkia tarkastellaan kahdesta näkökulmasta: toisaalta näkökulmana on tuottavuus ja kaupungin kilpailukyvyn kasvattaminen ja toisaalta kiinnitetään huomiota kaupungin kehittämiseen sen asukkaiden tarpeiden pohjalta viihtyisänä asuin- ja elinympäristönä. Kaupunkipolitiikan eri tavoitteiden välinen yhteensovittaminen on vaikea tehtävä, ja kaupunkipolitiikan painotukset saavat osakseen myös voimakasta arvostelua kaupunkilaisten taholta. Tämä on haaste kaupungille, jonka on pystyttävä vakuuttamaan asukkaat siitä, että heidän tarpeensa huomioidaan.