Tässä tutkielmassa käsitellään kaupunkisysteemimalleja, jotka antavat selityksiä sille, miten erikoistumisasteeltaan erilaiset kaupungit sijaitsevat toisiinsa nähden tilassa sekä sille, miksi taloudessa voi samaan aikaan olla sekä erikoistuneita että monipuolisia kaupunkeja. Tutkielman keskeisin osa on Fujitan, Krugmanin ja Morin (1999) hierarkisen kaupunkisysteemin kehitystä kuvailevan mallin tarkastelu. Tutkielman alussa käsitellään joitakin kaupunkitaloustieteen tämän työn kannalta keskesiä käsitteitä ja tarkastellaan kaupunkien ja kaupunkisysteemien yleisiä ominaisuuksia,kuten esimerkiksi kaupunkien kokojakaumia ja erilaisten kaupunkien elinkeinorakenteita. Tämän jälkeen tutkielmassa esitellään lyhyesti joukko kaupunkeja ja kaupunkisysteemejä kuvaavia malleja, joista osa liittyy kiinteästi tutkielmassa myöhemmin tarkemmin esiteltyihin malleihin.Tutkielmassa tarkastellaan tämän jälkeen tarkemmin jo edellä mainitun Fujita, Krugmanin ja Morin (1999) mallin lisäksi Abdel-Rahmanin (1993) kaupunkisysteemimallia sekä Durantonin ja Pugan (2000) kaupunkisysteemimallia. Fujitan, Krugmanin ja Morin (1999) malli antaa selityksen sille, miten erikoistumisasteeltaan erilaiset kaupungit sijaitsevat toisiinsa nähden spatiaalisessa taloudessa. Tässä mallissa muodostuva kaupunkisysteemi muistuttaa Christallerin keskuspaikkateorian tuloksia ja sitä pidetään tästä syystä yhtenä merkittävimmistä viime vuosina kehitetyistä kaupunkisysteemimalleista. Abdel-Rahmanin ja Fujitan (1993) sekä Durantonin ja Pugan (2000) malleissa annetaan selitykset sille, miksi taloudessa saattaa esiintyä samaan aikaan sekä monipuolisia että erikoistuneita kaupunkeja. Tutkielman kirjoittamisessa käytetyistä lähteistä tärkeimmät olivat Fujitan, Krugmanin ja Morin (1999) artikkeli “On the evolution of hierarchical urban systems” Fujitan, Krugmanin ja Venablesin (1999) teos “The spatial economy cities, regions and international trade” sekä Gilles Durantonin ja Diego Pugan (2000) artikkeli “ Diversity and Specialization in cities: Why, Where and When Does it Matter?”

Kaupunkitaloustiede tutkii kaupunkeihin ja kaupungistumiseen liittyviä ilmiöitä taloustieteen näkökulmasta. Kaupunkitaloustieteen erityispiirteenä tavanomaiseen talousteoriaan nähden on etäisyyksien ja yleensäkin sijoittumisratkaisujen aiheuttamien kustannusten huomioon ottaminen talouden toimijoiden (yritykset ja kotitaloudet) päätöksenteossa. Kaupunkitaloustieteen teorian muodostuksen työvälineet pohjautuvat valtaosin mikrotalousteorian menetelmiin. Tutkielmassa tarkastellaan kaupunkitaloustieteen keskeisimpänä teoreettisena mallina pitkään toiminutta monosentrista (yhden keskuksen) kaupunkimallia. Mallin puitteissa tarkastellaan kotitalouden sijoittumispäätöstä kaupunkialueella, kaupunkirakennetta sekä kaupungin kasvua. Tutkielmassa luodaan lyhyt katsaus kaupunkien ja kaupunkitaloustieteen kehitykseen. Tämän jälkeen tarkastellaan staattisessa viitekehyksessä kotitalouden sijoittumista kaupunkialueella. Tutkielmassa johdetaan kotitalouden optimointikäyttäytymisen perusteella vuokratarjontakäyrä ja kotitalouden optimisijaintia luonnehtiva niin sanottu Muthin lause sekä analysoidaan komparatiivisen statiikan keinoin asumisen hinnan, matkakustannusten ja tulojen muutosten vaikutuksia asumispalveluiden kulutukseen ja optimaaliseen keskustaetäisyyteen. Kotitalouden sijoittumisongelman tarkastelun jälkeen siirrytään kaupunkirakenteen ja kaupunkikoon analyysiin. Ensin tarkastellaan kaupunkirakennetta staattisessa viitekehyksessä sekä identtisten että toisistaan poikkeavien kotitalouksien tapauksessa. Esille tulevat myös kysymykset tulotason vaikutuksesta kotitalouden keskustaetäisyyteen ja rakennusintensiteetin kasvusta kaupunkikeskustaa kohden. Tämän jälkeen luodaan lyhyt katsaus optimaalisen kaupunkikoon analyysin ja kasvuteorian välisiin yhteyksiin. Lopuksi esitellään dynaaminen kaupungin kasvua kuvaava kahden sektorin malli. Tutkielmassa kuvataan dynaamisen systeemin pelkistäminen kahteen muuttujaan (pääoma ja väestömäärä) sekä tarkastellaan systeemin stabiilisuutta ja Selvitetään komparatiivisen statiikan avulla parametrien vaikutusta mallin endogeenisiin muuttujiin. Tutkielmassa käytetyistä lähteistä tärkeimmät ovat M. Fujitan teos Urban Economic Theory (1989), G. K. Turnbullin teos Urban Consumer Theory (1995) ja W-B. Zhangin artikkeli Capital, Population and Urban Patterns (1994).