Browsing by Subject "kausaliteetti"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-8 of 8
  • Tikkanen, Ilpo (Suomen metsätieteellinen seura, 1981)
  • Tahvonen, Ossi (Helsingin yliopisto, 2021)
    Despite continuous improvements in treatments, childhood cancers are among the most common causes of death for children in Finland. The cancer treatments are often arduous and have long-lasting effects even beyond the person diagnosed. Estimating these effects is important, since they can affect the cost-effectiveness of many policies. This thesis focuses on estimating the effects of childhood cancer on parental labour market outcomes, especially on the earnings gap between genders. Estimating the causal connection between health and socioeconomic variables is difficult for many reasons. In this thesis, a quasi-experimental method called "staggered differences-in-differences" is employed to solve this problem. In this method, families where cancer is diagnosed are compared to those that are diagnosed at a different time, and this way the true causal effect can be estimated. The thesis used administrative data from all childhood cancer diagnoses in Finland during years 1999-2017. The results show that childhood cancer reduces parents' income significantly. In short run, the effect is around 30% of the income before the diagnosis for mothers and around 7% for fathers. For mothers, the decline in employment is also significant. The welfare state provides support to these families to the extent that the decline in the income after transfers is not as large. The gender earnings difference increases around 20% in the short run, and increases also in families where mother is the main provider in the years before the diagnosis. My results are robust to different checks, including alternative estimators to correct for possible cohort-heterogeneous effects. The previous research is scarce and has provided differing estimates, but the results of this thesis are in line with the most relevant literature. The decline in earnings can be caused by the need to take care of the child, mental health effects or declined accumulation of human capital. While it is hard to suggest policy changes based on these results alone, the current benefits around ill children are short in duration and focused on one person and the results indicate that perhaps a longer benefit scheme distributed more evenly between genders might provide different outcomes.
  • Elomaa, Laura (Helsingfors universitet, 2015)
    Tässä tutkielmassa perehdyn skottiempiristi David Humen käsitykseen passioista, tahdosta sekä tahdonvapaudesta ja moraalisesta vastuusta. Lähteeni on teoksen A Treatise of Human Nature toinen kirja Of the Passions mutta tutkielmassa viitataan myös teoksen muihin kirjoihin sekä Humen muihin teoksiin. Metodini on systemaattinen analyysi. Tutkielmani aiheesta ei ole julkaistu aikaisemmin suomenkielistä tutkimusta. Tutkimuksen ensimmäinen pääluku on katsaus Humen filosofiaan. Varsinaisia tutkimuskysymyksiä käsittelen luvuissa 2-4. Toisessa luvussa vastaan kysymyksiin siitä, mitä passiot ovat ja mikä on niiden tehtävä. Passiot ovat Humen mukaan sekundaarisia vaikutelmia ja hän jakaa ne epäsuoriin ja suoriin passioihin. Suorat passiot, kuten ilo, suru, halu ja pelko, syntyvät suoraan kivun tai nautinnon kokemuksesta. Epäsuorat passiot, kuten ylpeys, nöyryys, viha ja rakkaus, vaativat syntyäkseen sekä kohteen että aiheuttajan sekä assosiaatiota näiden välillä. Hume luokittelee passioita myös niiden tyyneyden ja rajuuden perusteella. Luokittelu perustuu passioiden häiriönasteeseen sielussa. Kumpikin voi yhtälailla toimia toiminnan motivaattorina. Kolmannessa luvussa kysyn ja vastaan, mitä Hume tarkoittaa tahdolla ja minkälainen kyky se on sekä mikä on passioiden suhde tahtoon. Hume määrittelee tahdon sisäiseksi vaikutelmaksi, jonka tunnemme ja josta olemme tietoisia, kun tieten tahtoen saamme aikaan minkä tahansa uuden liikkeen ruumiissamme tai uuden havainnon mielessämme. Tahto on passioiden kaltainen, mutta niistä erotettava sielun kyky. Tahto on Humen mukaan itsessään toimintaa ja passiot taas toimivat toimintaa aikaansaavina voimina. Humen määritelmä ei anna selkeää kuvaa siitä, mitä hän tarkoittaa tahdolla ja miten se toimii. Neljännessä luvussa kysyn, mistä tahto on vapaa, miten tahto ja passiot liittyvät moraaliseen vastuuseen ja miten Hume määrittelee moraalisen vastuun. Humen mukaan tahto on vapaa silloin, kun sille ei ole ulkoista estettä tai pakotetta. Hume uskoo siihen, että kaikella maailmassa on syynsä ja seurauksensa, jolloin myös kaikki toiminta ja ajattelu on aiheutunut jostain aikaisemmasta. Hume on kompatibilisti eli hän katsoo, että vapaa tahto on yhteen sovitettavissa determinismin kanssa. Klassisessa tulkintatavassa Humen kompatibilismia tarkastellaan Humen vapaudelle antaman määritelmän ja maailmassa ilmenevän välttämättömyyden kautta. Klassisessa tulkintatavassa Humen mukaan ihmistä voi pitää vastuullisena vain sellaisista teoista, jotka ovat johdettavissa häneen ja jotka ovat aiheutettuja. Tulkinnassa keskitytään perustelemaan miten aiheutettu toiminta voi olla vapaata. ja sen mukaan moraalinen vastuu edellyttää determinismiä. Naturalistisessa tulkintatavassa otetaan huomioon Humen passioteoria. Humen mukaan moraalinen vastuu koetaan sisäisinä moraalitunteina, jotka ovat passioita. Toisen toimintaa eli tahdon toteuttamista seuratessa siitä koetaan joko hyväksyntää tai paheksuntaa ja toista pidetään sen perusteella vastuullisena toiminnastaan. Mikäli hyväksynnän tai paheksunnan tuntemuksia ei synny, toisen ei katsota olevan vastuussa teostaan. Merkitystä ei ole sillä, voidaanko toiminta johdonmukaisesti määritellä vapaaksi, vaan sillä, saako se aikaan moraalitunteita.
  • Schlesier, Kim (Helsingin yliopisto, 2021)
    Työssä tarkastellaan John Polkinghornen argumenttia, joka esittää kaaosteoriaan, tarkemmin outoon attraktoriin, perustuvan mallin, jonka mukaan maailma on lopulta indeterministinen. Se mahdollistaa esimerkiksi Jumalan ja ihmisten vapaan toimijuuden maailmassa. Tällöin fysiikan deterministiset yhtälöt eivät määrää täysin ihmisen tai maailman toimintaa, vaan on olemassa ontologisia indeterministisiä aukkoja, jotka haastavat determinismin. Polkinghornen argumentti on eksplikoitu ja jaoteltu premisseihin ja välijohtopäätöksiin, joita on tarkasteltu kirjallisuudessa esitetyn ja kirjoittajan oman kritiikin valossa. Niiden valossa argumenttia voidaan pitää mahdollisena joskin spekulatiivisena. Argumentin pitävyys riippuu kaaosteorian ontologisesta indeterminismistä ja ylhäältä-alaskausaatiosta, jonka Polkinghorne katsoo olevan kausaatiota informaatiolla. Se ei vaadi energian vaihtoa ja on ei-reduktiivinen. Tämä kausaatio on Polkinghornen itsensä kehittämä. Se vaatii toimiakseen ontologisia indeterministisiä aukkoja muutoin deterministiseen maailmaan. Sellaiset mahdollistaa kaaosteoria. Lisäksi kaaosteoria mahdollistaa sen, että pienet häiriöt tuottavat suuria muutoksia kokonaisuuden käyttäytymiseen. Tämä puolestaan mahdollistaa informaation aiheuttaman suuren vaikutuksen.
  • Kantele, Sampo (2008)
    Satunnaistetun käsittelyn vain osittainen noudattaminen, eli huono hoitomyöntyvyys, on yleinen ongelma kliinisissä lääkekokeissa. Ensisijaisena viranomaisvaatimuksena olevalla ITT–tekniikalla ei voida analysoida havaitun käsittelyn ja vasteen välistä vuorovaikutusta luotettavasti, jos lähtötilannemuuttujien, vasteen ja havaitun annoksen välillä on valikoitumismekanismeja. Tässä työssä esitetään ensin kolmannen vaiheen kliinisissä kokeissa esiintyviä annoksen ja vasteen välisen riippuvuusmekanismin arvioimisen ongelmia. Työssä esitellään myös neljä kausaalimallia, jotka mallintavat havaitun annoksen ja vasteen välistä yhteyttä potentiaalisten lopputulosten eli kontrafaktuaalien kautta. Lineaarinen rakenteellinen keskiarvomalli eli SMM on eräs kausaalimallien luokka, joka on lineaarisen sisäkkäisen rakenteellisen keskiarvomallien erikoistapaus. SMM-lähestymistavassa käsittelyvaikutusta arvioidaan havaitun vasteen ja koeyksilön hypoteettisen käsittelyvapaan vasteen erotuksena. Koeyksilön käsittelyvapaan vasteen määrittäminen perustuu satunnaistamisoletukseen sekä plaseboryhmästä saatavaan informaatioon. Työn päätulos on kahden satunnaistamisryhmän lineaarisen rakenteellisen keskiarvomallin laajennus koskemaan useampaa kuin kahta satunnaistamisryhmää. Mallin optimaalisille painofunktioille, kausaaliparametrien estimaateille ja niiden variansseille esitetään suljetut matriisimuodot. Laajennetun mallin ominaisuuksia tutkitaan simulaatiokokeen kautta, vertaamalla saatuja tuloksia kahden satunnaistamisryhmän mallin ominaisuuksiin. Työn soveltavassa osassa laajennetulla mallilla analysoidaan krooniseen sydämen vajaatoimintaan tarkoitetun lääkkeen kehittämisohjelmaan liittyvä todellinen kliinisen kokeen aineisto. Saatuja tuloksia verrataan alkuperäisen sydänlääketutkimuksen ITT-tuloksiin. Johtopäätöksenä todetaan, että laajennettu malli toimii aineistossa hyvin ja antaa samansuuntaiset tulokset kuin alkuperäinen ITT-analyysi, tuoden kuitenkin samalla lisäinformaatiota lääkkeen annosvasteesta.
  • Wuokko, Saara (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tämä maisterintutkielma käsittelee australialaisen filosofin, Huw Pricen, käsitystä kausaliteetista. Pricen mukaan kausaliteetin suunta on ihmiskeskeistä ja Price uskoo retrokausaliteetin eli taaksepäin suuntautuvan kausaliteetin olevan mahdollista. Työn tavoite on tiivistää Pricen näkemyksiä ja selvittää, miten retrokausaliteetin mahdollisuus Pricen mukaan syntyy. Artikkelissaan ”Causation as a Secondary Quality” Peter Menzies ja Price esittelevät oman kausaliteettiteoriansa, toimijuusteorian, jonka mukaan kausaliteetista on kyse silloin, kun vapaasti toimiva agentti voi A:ta muokkaamalla aiheuttaa B:n esiintymän. Toimijuusteoria nojaa agenttitodennäköisyyksille, jotka ovat ehdollisia todennäköisyyksiä. Toimijuusteoriassa toimijan eli agentin toiminta on keskiössä. Toimijuusteoria on saanut kritiikkiä siitä, että se on liian ihmiskeskeinen. Toinen tutkielman päälähde on Pricen kirja “Time's Arrow & Archimedes' Point: New Directions for the Physics of Time”. Price esittelee kirjassaan muun muassa perspektivalistisen näkemyksen, jonka mukaan kausaliteetti on ihmisestä lähtöisin olevaa. Kausaliteetti riippuu ihmisen perspektiivistä, joka taas johtuu entropian suunnasta. Jossakin muualla universumissa, jossa entropian suunta olisi eri, voisi myös ihmisen kokema kausaliteetin suunta olla vastakkainen. Pricen mukaan retrokausaliteetin avulla voidaan selittää kvanttimekaniikan outouksia, esimerkiksi kaukovaikutus. Price kuuluu niihin ihmisiin, joiden mielestä kvanttimekaniikka on epätäydellinen kuvaus todellisuudesta ja on olemassa piilomuuttujia, jotka selittävät kvanttimekaniikan ilmiöt. Retrokausaliteettia vastaan esitetyn niin sanotun bilking-argumentin Price kiertää siinä olevan porsaanreiän avulla: kvanttimekaniikassa mittaus, joka on syy, on aina tapahtunut, ennen kuin efekti voidaan huomata. Kausaliteetti ei Pricen mukaan ole ulkona maailmassa oleva asia, vaan ihmisen projektio maailmaan. Ihmisen harkintakyky on epäsymmetristä. Yleensä ajattelemme, että voimme vaikuttaa tulevaisuuteen, joka on avoin, ja tiedämme menneisyyden, joka on kiinnitetty. Kuitenkin, jos osaa menneisyydestä ei pidettäisikään tiedollisesti saavutettavissa olevana, voisi retrokausaliteetti tapahtua tällä alueella.
  • Mäki, Uskali (Palgrave Macmillan, 2008)