Browsing by Subject "kehonmuokkaus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Heikkinen, Niina (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tiivistelmä – Referat – Abstract Tutkielmassa tarkastellaan body suspensionia fenomenologisesta ja kehollisesta perspektiivistä käsin tavallisesta arkielämästä ja kehollisesta olemassaolon tavasta poikkeavana toimintana. Body suspension on väliaikaista kehonmuokkausta, jossa keho nostetaan ilmaan roikkumaan ihon lävistävistä koukuista ja niihin kiinnitetyistä naruista ja köysistä. Modernin body suspensionin kulttuurihistoriallinen alkuperä palautuu Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen rituaaleihin, mutta on länsimaisen lävistyskulttuurin myötä kehittynyt täysin omaksi yksilön henkilökohtaista kokemusta korostavaksi kokonaisuudekseen. Perustuessaan alakulttuureille ominaiseen itse tekemisen periaatteeseen sekä sijoittuessaan osaksi sekä lävistys- ja kehonmuokkauskulttuurin keskiötä että niiden reunoja samalla myös valtakulttuuria haastaen, voidaan body suspension sijoittaa myös alakulttuuriseen kontekstiin kuuluvaksi. Tutkielma perustuu pääasiassa vuosina 2014-2015 Helsingissä ja Oslossa suoritetun kenttätyön kautta hankittuun materiaaliin. Tärkeimpänä tutkimusmetodina on käytetty osallistuvaa havainnointia, jossa on käytetty hyväksi myös tutkijan omia kehollisia kokemuksia sekä aistinvaraisia havaintoja body suspensionin harrastajien kehollisesta toiminnasta. Tämän lisäksi on tehty haastatteluja. Body suspension on usein vähemmän kivuliasta kuin mitä saattaisi ajatella, mutta kipu osoittautuu kuitenkin olennaiseksi osaksi koko kokemusta sen toimiessa väylänä ja välineenä arkielämästä poikkeavan kehollisen kokemuksen luomisessa. Kipuun usein liitettävistä negatiivisista ja patologisista määritelmistä huolimatta vapaaehtoisesti valitun ja väylänä toimivan kivun voidaan sanoa sisältävän myös positiivisia merkityksiä ja määreitä. Kivun tai sen puutteen lisäksi body suspensionin yhteydessä koettu intensiivisyys ja arkisesta kehollisesta olemassaolosta poikkeavuus rakentuu myös kokonaisvaltaisella keho-orientaation muutoksella painovoiman kohdistuessa kehoon eri tavalla. Näin body suspensionissa keho näyttäytyy erilaisten intensiivisyyksien rajoilla roikkuvana ja ne hetkellisesti ylittävänä kehollisen leikin ja luovan kokeilun välineenä. Sekä itseään, kehojaan että totuttuja kehollisia konventioita ja toimintatapoja kehollisen leikin avulla haastaen body suspensionin harrastajat luovat positiiviseen vapauteen perustuvaa kehollista yhteisöllisyyttä.
  • Järvelä, Saara (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tutkielmani käsittelee kehonmuokkauksen roolia yksilön henkilökohtaisessa kehoprojektissa, jossa hän pyrkii muokkaamaan identiteettiään ja ruumiinkuvaansa vastaamaan omia tarpeitaan ja ihanteitaan. Kahdeksan haastateltavan sekä mediassa julkaistujen uutisointien avulla selvitän, millaisena yksilön muutosprosessi näyttäytyy ja millaisia merkityksiä itse kehonmuokkauksille ja niiden ottamiselle annetaan näissä kehoprojekteissa. Teoreettisena lähtökohtana toimii alati muutoksessa oleva identiteetti, jonka yksi osa on ruumiinkuva. Yksilö kulkee läpi elämänsä kahden ulottuvuuden välissä, joista havaitsemisen ulottuvuudessa hän kokee tarvetta muokata kehoaan jollain tapaa, ja asennoitumisen ulottuvuudessa hän kokee tyytyväisyyttä kehoonsa paranneltuaan itseään valitsemallaan kehonmuokkaustekniikalla. Jokainen muokkaa identiteettiään ja kehoaan haluamillaan tavoilla, jolloin erot määrittelee lähinnä yksilön persoonallisuus sekä sosio-ekonomiset mahdollisuudet. Teoriaosuudessa sivuan kehonmuokkausmaailman niin kutsuttuja moderneja primitiivejä, heidän kulttuurihistoriaansa sekä perustelen, miksi päätän kutsua haastateltaviani modernien primitiivien sijasta kehonmuokkausharrastajiksi. Tutkielmassani selvitän yksilöiden käsityksiä kehonmuokkauksen osuudesta omassa identiteettityössään, sen vaikutuksesta omaan kehosuhteeseen sekä henkilökohtaisia rajanvetoja kehonmuokkauksen maailmassa. Ensimmäisessä analyysiluvussa käsittelen kehoprojekteja kontrollin sekä rituaalisuuden näkökulmasta. Seuraavassa analyysiluvussa tarkastelen kehonmuokkauksille annettuja merkityksiä sekä kehonmuokkauksen mukanaan tuomia sosiaalisia lieveilmiöitä. Viimeisessä analyysiluvussa pohdin kehonmuokkaukseen liitettyjä muoti-ilmiösyytöksiä ja selvitän radikaalimpien kehonmuokkausten rajanvetoja sekä teknologisoitua kehonmuokkausta. Tutkielman perusteella kehonmuokkaukselle annetaan suuri rooli oman identiteetin rakentamisessa, mutta eroja on nähtävissä jokaisen yksilön kohdalla. Toisille kehonmuokkaus edustaa kehon koristamista, kun taas toisille se on tietoista toimintaa identiteettiä rakentaessa. Kehonmuokkausta pelkkänä koristautumisena pitävät löysivät kuitenkin haastatteluiden myötä jonkinlaisia syvällisiä merkityksiä näistä koristuksista. Yksilöllisten piirteiden vuoksi myös henkilökohtaiset rajanvedot eroavat toisistaan radikaalimpien kehonmuokkausten ollessa kyseessä. Kehonmuokkaus antaa yksilöille myös työkaluja vaikeiden tunteiden ja traumojen työstämiseen ja ylipääsemiseen. Kehoon voidaan tallettaa myös muistamisen arvoisina pidettyjä asioita kehonmuokkausten avulla. Teknisesti kehnot, mutta syvällisten merkitysten läpäisemät kehonmuokkaukset nousevat paremmuudessa usein taidokkaiden, mutta merkityksettömien tai vääristä lähtökohdista otettujen kehonmuokkausten edelle. Parhaimmillaan kantajalleen tärkeä kehonmuokkaus toimii visuaalisena tuoteselosteena omasta persoonasta ja mieltymyksistä, jolloin tarve puhumiselle vähenee
  • Ruutu, Veera (Helsingin yliopisto, 2019)
    Pro gradu -työssäni käsittelen nuorten aikuisten kokemuksia heidän lävistyksistään ja heidän niille antamiaan identiteettiliitännäisiä merkityksiä. Samalla tarkastelen modernia lävistysskeneä nykyaikaisena perinneyhteisönä ja analysoin sitä tapaa jolla lävistysten suosion kasvu viime vuosikymmenellä on vaikuttanut ihmisten asenteisiin. Työn alussa avaan modernin lävistyskulttuurin historiaa ja käsittelen lävistysten tutkimista kulttuurintutkimuksen näkökulmasta, tarjoten poikkitieteellisiä näkökulmia. Tutkimuksen keskeisiä käsitteitä ovat identiteetti ja kokemuksellisuus. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat Mary Douglasin symbolisen lian käsite, Judith Butlerin performatiivinen sukupuoliteoria ja Maurice Merleau-Pontyn ruumiinfenomenologia. Aineistonkeruumenetelmänä olen soveltanut puolistrukturoitua teemahaastattelua. Aineisto koostuu seitsemästä haastattelusta, joita analysoin diskurssianalyysin keinoin. Omasta lävistyshistoriastani johtuen mukana kulkee myös autoetnografinen tutkijanäkökulma. Työn analyysiluku jakautuu kuuteen osioon. Alussa käyn läpi haastateltavien lävistyshistoriaa ja ensilävistyksiin liittyneitä merkityksiä sekä sitä millä tavalla nuo merkitykset vertautuvat nykyisiin. Seuraavaksi käsittelen erilaisia lävistyksiin liittyviä henkilökohtaisia merkityksiä ja analysoin sitä, voidaanko lävistettyjen henkilöiden kesken puhua yhteisestä lävistetystä identiteetistä. Tutkin lävistysten tärkeyttä osana ruumiillista kokemusta ja lävistyksen aitouden merkitystä autenttisen identiteettipresentaation kannalta. Ikää ja ammattilaisuutta käsittelevässä osiossa pohdin sitä miten aikuinen lävistetty vastaanotetaan työ- tai opiskelupaikalla. Lopuksi analysoin lävistysten poisoton herättämiä ajatuksia sekä sitä, millä tavalla haastateltavat näkevät oman lävistetyn tulevaisuutensa. Tutkimuksessa näkyi selvästi, että lävistysten koettiin ilmiönä valtavirtaistuneen, mikä on puolestaan vaikuttanut ihmisten ja työnantajien asenteisiin positiivisella tavalla. Etenkin menneisyydessä monet haasteltavat olivat kohdanneet lävistyksiin liittyvää negatiivissävyistä kommentointia, joka on tulkittavissa Douglasin teoriaa soveltavalla tavalla. Osittain tästä johtuen varhaisemmissa lävistyksissä nähtiin enemmän kapinaa, jonka ei kuitenkaan koettu täysin kadonneen. Nykyään lävistyksiä pidettiin tärkeänä, usein korvaamattomana osana omaa minuutta ja ruumiinkuvaa. Korujen merkityksissä korostuivat viehätys lävistettyyn estetiikkaan, oman identiteetin aito julkituominen ja oman kehon haltuunotto. Lävistyksillä on voitu vastustaa sukupuolittuneita ulkonäkönormeja, minkä tulkitsen mukailevan Butlerin käsitystä sukupuolellisen toisintoistamisen mahdollisuudesta. Haastateltavat näkivät lävistykset osana elämäänsä pitkälle tulevaisuuteen. Lävistyksistä on toistaiseksi olemassa melko vähän akateemista tutkimusta, minkä lisäksi lävistysten ottaminen liitetään usein edelleen teini-ikään liittyväksi vaiheeksi. Tutkimukseni avaa lävistysten merkityksiä nimenomaan aikuisten lävistettyjen näkökulmasta identiteetin, kokemuksen ja kehollisuuden kautta, reflektoiden samalla ilmiön ja sitä kautta lävistysyhteisön kokemaa muutosta.