Browsing by Subject "keskeytetty imetys"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Kyöstilä, Riikka (Helsingin yliopisto, 2020)
    Sioilla imetys ja negatiivinen energiatase estävät kiiman ilmenemisen imetyksen aikana. Emakolle voidaan saada aikaan kiima imetyksen aikana keskeytetyn imetyksen avulla. Tällöin emakko vieroitetaan porsaistaan osaksi aikaa vuorokaudesta noin viikon ajaksi. Tiineytyksen jälkeen emakko voi jatkaa porsaiden imetystä. Porsaiden on havaittu tutkimuksissa hyötyvän asteittaisesta vieroituksesta ja myöhemmästä vieroitusiästä paremman syönnin, kasvun ja suoliston terveyden muodossa. Keskeytetyn imetyksen vaikutuksista emakon hedelmällisyyteen kaivataan lisätietoa, sillä aiemmat tulokset ovat olleet vaihtelevia. Tämän työn tutkimusosiossa kuvataan neljä viikkoa porsimisen jälkeen aloitetun keskeytetyn imetyksen, ja neljä viikkoa sen jälkeen jatkuneen ryhmäimetyksen vaikutuksia emakoiden hedelmällisyyteen. Tavoitteena on selvittää eroja hedelmällisyyden tunnusluvuissa (kiiman ilmeneminen, tiinehtymis- ja porsimisaste, sekä tuleva pahnuekoko) emakoiden välillä eri porsimiskerran, imetysajan pituuden tai kuntoluokan mukaan. Lisäksi tavoitteena on tutkia follikkelikasvua ja emakoiden kokemaa stressiä keskeytetyn imetyksen aikana. Tutkimuspopulaation koko oli 23 emakkoa, jotka porsivat vapaaporsituksessa 3–5 emakon ryhmäimetysosastolla vuosien 2017–2018 aikana. Yhteensä porsimisia kertyi 33. Neljä viikkoa porsimisen jälkeen aloitettiin viikon kestävä keskeytetty imetys, jonka aikana emakoiden munasarjojen follikkelikasvua mitattiin ultraäänitutkimuksin. Lisäksi emakoilta kerättiin sylkinäytteitä kortisolin määritystä varten ja verinäytteitä progesteronin määritystä varten. Emakot punnittiin, ja selkärasvan paksuus mitattiin ultraäänimenetelmällä noin viikkoa ennen porsimista sekä keskeytetyn imetyksen aloituspäivänä. Neljän viikon kuluttua tiineytyksestä emakoille tehtiin tiineystarkastus. Porsaiden synnyttyä kerättiin tiedot pahnuekoosta. Ensikot ilmensivät kiiman heikommin (57 %) vanhempiin emakoihin nähden (92 %) (p-arvo 0,021). Ensikot myös menettivät merkitsevästi enemmän selkärasvan paksuuttaan (-33 %) emakoihin nähden (-15 %) (p-arvo 0,01). Tiinehtymisaste oli keskimäärin 79 % (ei merkitsevää eroa porsimakertojen välillä). Imetyskauden pituus keskeytetyn imetyksen alkaessa vaikutti merkitsevästi tiinehtyvyyteen (<28 vrk 40 %, >28 vrk 87 %) (p-arvo 0,02). Vanhojen emakoiden (porsimakerta 5–7) porsimisaste oli heikompi (46 %) muihin nähden (88 %) (p-arvo 0,03). Keskeytetyllä imetyksellä saavutettiin onnistunut follikkelikasvu ovulatoriseen kokoon (keskiarvo 6,51 mm). Emakoiden syljen kortisolipitoisuuden havaittiin kasvavan iltapäivää kohden keskeytetyn imetyksen 1., 5. ja 7. päivänä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että neljän viikon imetyksen jälkeen aloitettu keskeytetty imetys mahdollistaa emakoiden tiineytyksen imetyksen aikana. Tiineytyksen jälkeen emakko voi jatkaa imetystä, ja näin porsaat voidaan vieroittaa vanhempina. Nuori ikä (ensikko), voimakas laihtuminen ja lyhyt imetyskausi keskeytetyn imetyksen alkaessa voivat johtaa heikompiin hedelmällisyystuloksiin. Keskeytetty imetys saattaa aiheuttaa emakoille stressiä, mikä voi heikentää hedelmällisyyttä.
  • Tikkanen, Meiju (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tiivistelmä * Referat * Abstract The aim of this study was to examine the impact of group suckling and intermittent suckling on the number of successful and unsuccessful sucklings among other parameters related to length and success of sucklings. Treatments were control, single and group. In single and group treatments sucklings were intermittent beginning tree weeks after piglets were born. The length of one intermission was 8 hours and they lasted five days in a row. In control and single treatments animals were kept in single pens and in group treatment in group pens with 2 - 3 sows. Data included information of 20 sows and was collected on video from each of the examined pens. Data was analyzed with SPSS program. Analyses were made for the comparison of control and single treatments and for the comparison of single and group treatments in timetables of 24 hours before first intermission, 16 hours after first intermission and 24 hours after last intermission. Within all treatments, comparison was also made for 24 hours before first intermission and 24 after last intermission as well as 24 hours before first intermission and 16 hours after first intermission. According to results, there were more successful sucklings in single treatment than in group treatment without the effect of intermittent suckling. However, intermittent suckling had a greater impact in successful sucklings in single treatment than in group treatment as the number of unsuccessful sucklings increased more in single than in group treatment. The number of unsuccessful sucklings decreased in both treatments by the fifth day. The results of intermittent suckling are in line with the hypothesis of this study as the number of unsuccessful sucklings increased during intermittent nursing. Instead the hypothesis regarding group suckling was not supported by results of this study because there were more unsuccessful nursings in group treatment than in single treatment. If carried out in the right way, group suckling can improve welfare of sows and piglets and intermittent suckling can improve piglet’s performance during and after weaning.
  • Väisänen, Outi (Helsingin yliopisto, 2020)
    Vapaa ryhmäporsiminen ja -imetys on Suomessa harvinainen käytäntö sikatiloilla, eikä siitä ole vielä olemassa kotimaista tutkimustietoa. Vapaa ryhmäporsiminen ja -imetys voidaan toteuttaa joko ”get away” -ryhmäimetyssysteeminä (GA systeemi), jossa emakko pääsee halutessaan pois porsimiskarsinasta, tai ”multi suckling”-ryhmäimetyssysteeminä (MS-systeemi), jossa kaikki porsitusryhmän emakot ja porsaat ovat samassa tilassa. Tähän lisensiaatintutkielmaan kuuluu sekä kirjallisuuskatsaus että alkuperäistutkimus, joka toteutettiin osana laajempaa väitöskirjatutkimusta. Tutkimustilalla oli käytössä vapaan ryhmäporsimisen ja -imetyksen lisäksi keskeytetty imetys porsaiden viidennellä elinviikolla sekä porsaiden vieroitus vasta yhdeksän viikon iässä. Keskeytetyllä imetyksellä pyrittiin ajoittamaan emakoiden kiimaa imetyskaudella, sillä ryhmäimetysemakoilla on todettu lisääntynyt riski tulla spontaanisti imetyksenaikaiseen kiimaan. Tavoitteena tutkimuksessa oli selvittää, miten porsaat kasvavat tutkimustilalla, ja pohtia miten eri tekijät voivat vaikuttaa porsaiden kasvuun ja kuolleisuuteen. Hypoteesina oli, että vapaalla ryhmäimetyksellä yhdistettynä keskeytettyyn imetykseen ja myöhempään vieroitusikään saadaan aikaan positiivisia vaikutuksia emakon ja porsaiden hyvinvointiin ilman, että porsaiden kasvu huononee. Emakon hyvinvoinnin on todettu lisääntyvän imetyskauden aikaisen liikkumisen mahdollistamisen kautta. Pahnueiden välisten sosiaalisten kontaktien luomisen mahdollistamisen on todettu vähentävän porsaiden aggressiivista ja ahdistunutta käytöstä vieroituksen jälkeen, parantaen porsaiden hyvinvointia. Tutkimuksen aikana syntyi 501 elävää porsasta. Punnituksia porsaan elämän aikana suoritettiin seitsemän: heti syntymän jälkeen, 24 elintunnin jälkeen, viikko ennen keskeytetyn imetyksen alkua (23 vuorokautta), keskeytetyn imetyksen alussa (30 vuorokautta), keskeytetyn imetyksen lopussa (37 vuorokautta), vieroituksen yhteydessä (63 vuorokautta) ja teurasiässä (145 vuorokautta). Kahden ensimmäisen punnituksen avulla arvioitiin myös porsaiden ternimaidon saantia. Lisäksi tutkimuksessa seurattiin porsaskuolleisuutta koko tutkimuksen ajan. Porsaiden keskiarvopainot punnituksissa olivat 1,46 kg (syntymä); 1,56 kg (24 tuntia); 6,9 kg (23 vuorokautta); 8,9 kg (30 vuorokautta); 10,7 kg (37 vuorokautta); 26,4 kg (63 vuorokautta) ja 98,6 kg (145 vuorokautta). Porsaiden keskimääräinen päiväkasvu oli koko imetyskaudella 398 g/päivä ja vieroituksesta teurastukseen 892 g/päivä. Porsaskuolleisuus imetyskaudella oli 17%, ja yleisimmäksi kuolinsyyksi kirjattiin emakon alle jääminen. Ternimaidon saanti tutkimustilalla oli keskimäärin 301,6 g/porsas. Porsaat kasvoivat koko tutkimuksen ajan hyvin verrattaessa aiempiin tutkimuksiin, joten esitetty hypoteesi hyväksyttiin. Lisäksi porsaskuolleisuus oli tutkimuksessa maltillista verrattuna aikaisempiin tuloksiin vapaasta ryhmäimetyksestä. Tulosten perusteella vapaa ryhmäporsiminen ja -imetys yhdistettynä keskeytettyyn imetykseen ja myöhempään vieroitusikään vaikuttaa varteenotettavalta vaihtoehdolta yksilökarsinaporsimiselle ja -imetykselle porsaiden kasvun ja kuolleisuuden näkökulmasta.