Browsing by Subject "keskushallinto"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Nousiainen, Kristian (2008)
    Tutkimuksessa tarkastellaan valtion keskushallinnon ylintä virkamiesjohtamista. Tutkimuksen tarkoituksena on analysoida rakenteellisesti, historiallisesti ja keskeisten hallinnon käsitteiden kautta virkamiesjohtamista, sen kehitystä, kehittämistä sekä käsitysten välisiä ristiriitoja. Ajankohtainen lähtökohta tutkimukselle on ylimmän virkamiesjohtamisen kehittämiseen viime vuosina kohdistununeet hankkeet. Tutkimus on historiallis-teoreettinen. Rakenteiden kuvaus muodostaa käsittelylle taustan. Aineisto koostuu tutkimuskirjallisuudesta sekä hallintoa ja sen kehittämistä kuvaavista dokumenteista. Analyysimenetelmänä on systemaattinen analyysi ja laadullisen tutkimusotteen soveltava käyttö. Rakenteellisia kuvauksia tehdään myös kvantitatiivisesti. Tutkimus on jaettu valtion keskushallintoa, historiallista kehitystä, hallinnon peruskäsitteitä, poliitikkojen ja virkamiesten suhdetta sekä julkista johtamista käsitteleviin osiin. Tutkimuksessa havaitaan hallinnon kehittämisen ja yksityisen sektorin toimintamallien kautta nousevien haasteiden samankaltaisuus. Liikkeenjohdon periaatteiden omaksumisesta hallintoon syntyy ristiriitainen kuva. New Public Management -perusteisesta kehittämisestä huolimatta weberiläiset piirteet ovat merkittäviä. Mallia voi kuvata käsitteellä New Weberian State.
  • Eräkivi, Ossi (2007)
    Tutkimuksen aiheena on valtion keskushallinnon uudistaminen rakenteen sekä ohjaus- ja johtamisjärjestelmän näkökulmasta aikavälillä 1987–1995. Tutkimuksen tarkoituksena on i) määrittää valtion keskushallinnon rakenne sekä ohjaus- ja johtamisjärjestelmä kokonaisuudessaan ii) sekä verrata keskushallinnon rakennetta sekä ohjaus- ja johtamisjärjestelmää tieteellisessä kirjallisuudessa konsernirakenteeseen liitettyihin piirteisiin vuosien 1987–1995 uudistamisen kontekstissa. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan yleisellä tasolla valtion keskushallinnon uudistamista aikavälillä 1987–1995 suhteessa hallinnon ohjausideologiseen keskusteluun sekä New Public Management -ajatteluun. Tutkimus on toteutettu laadullisen tutkimuksen keinoin tapaustutkimuksen muodossa ja tutkimus on luonteensa puolesta kuvailevaa. Tutkimusaineistona tutkimuksessa käytetään valtion keskushallinnon uudistamista rakenteen sekä ohjaus- ja johtamisjärjestelmän näkökulmasta relevantilla tavalla käsitteleviä asiakirjoja vuosien 1987–1995 suhteen. Valitut asiakirjat ovat komitea- ja selvitysmiesmietintöjä, valtioneuvostotason asiakirjoja sekä virkamies- ja asiantuntijatyöryhmien tuottamia aineistoja. Tutkimukselle on muodostettu metodologinen viitekehys tukeutuen tutkimuksessa määriteltyihin organisaatiorakenteen ulottuvuuksiin sekä määriteltyihin julkisen sektorin uudistamiseen liittyviin tavanomaisiin uudistusratoihin. Kokonaisuudessa katsoen tutkimus perustuu aineistolähtöiseen fakta-analyysiin. Tutkimuksessa on määritelty valtion keskushallinnon rakenne sekä ohjaus- ja johtamisjärjestelmä vuosien 1987–1995 uudistamisen kontekstissa tutkimusaineiston pohjalta organiosaatiorakenteen ulottuvuuksien nojalla ja todettu, että uudistettu valtion keskushallinnon rakenne sekä ohjaus- ja johtamisjärjestelmä vastaa tieteellisessä kirjallisuudessa konsernirakenteeseen liitettyjä piirteitä. Lisäksi tutkimuksessa on päädytty tulokseen, että valtion keskushallinnon rakenteen sekä ohjaus- ja johtamisjärjestelmien uudistamisessa aikavälillä 1987–1995 on nähtävissä selviä piirteitä New Public Management mukaisesta ajattelusta ja että julkisen hallinnon ohjausideologisesta näkökulmasta tutkimusaineiston analyysin perusteella valtion keskushallintoa voidaan katsoa uudistetun aikavälillä 1987–1995 kohti poliittis-demokraattisesti ja markkinaperusteisesti järjestettyä hallintoa lakiin perustuvan hallinnon järjestämistavan kustannuksella.
  • Mäkelä, Suvi (1999)
    Tutkielman tarkoituksena on antaa kokonaiskuva valtion keskushallinnon virastojen ja laitosten sekä liikelaitosten johtokuntien ja hallitusten jäsenistöstä. Työssä tarkastellaan monijäsenisten johto-organisaatioiden kokoonpanoa jäsenten kvalifikaatioprofiilien kautta. Kvalifikaatioprofiilien käsittelyn syynä on tarve selvittää johtoelinten jäsenten taustaa ja valintaperusteita, koska johtokuntien ja hallitusten asemaan vaikuttavat suuressa määrin kokoonpanossa noudatetut valintaperusteet. Tutkielman keskeisenä tavoitteena on analysoida näiden profiilien yhteyksiä johtoelinten johtamistehtävään. Tutkielma on osa valtiovarainministeriön hallinnon kehittämisosaston ja Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin laitoksen asettamaa hanketta keskushallinnon johto-organisaatioiden toimivuuden arvioimiseksi (VM 79/18/98). Johto-organisaatioiden toimivuuteen ja asemaan liittyvät seikat ovat nousseet esille viime vuosina käydyssä hallitustyöskentelyä (corporate governance) koskevassa keskustelussa. Valtionhallinnossa keskustelu on ollut vähäisempää, ja johtamiseen liittyvät kysymykset ovatkin nousseet esille vasta manageriaalisten hallintouudistusten myötä 1990-luvun alkupuolella. Keskushallinnon johtoelimissä havaittujen epäkohtien poistamiseksi sekä hallinnon keventämiseksi ja tehostamiseksi toteutettiin 1990-luvun alussa laaja muutos keskusvirastojen johto-organisaatioiden roolissa ja rakenteessa. Ministeriöiden alaisten keskushallinnon virastojen ja laitosten johtoeliminä toimineet yksikön johtavista virkamiehistä kootut kollegiot lakkautettiin osana hallinnon ohjausjärjestelmän uudistamista. Niiden tilalle asetettiin johtokunnat, jotka koostuvat pääosin viraston ulkopuolisista jäsenistä. Uusimuotoisten liikelaitosten johto-organisaatiota kutsutaan hallitukseksi. Tutkimuksen kohteena ovat ministeriöiden alaisten keskushallinnon virastojen ja laitosten johtokunnat sekä valtion liikelaitosten hallitukset. Tarkastelun kohteena ovat johtoelinten puheenjohtajien ja jäsenten profiilit, joita käsitellään johto-organisaatioiden arviointihankkeen yhteydessä survey-menetelmällä kerätyn aineiston pohjalta. Muu aineisto koostuu kotimaisesta ja kansainvälisestä liikkeenjohdon teoriaa ja käytäntöä käsittelevästä kirjallisuudesta. Empiirinen aineisto on kerätty asiantuntijahaastatteluiden, johtoelinten sihteereille ja jäsenille osoitetun kyselyn sekä ministeriöohjauksesta vastaaville virkamiehille suunnatun kyselyn avulla. Analysoitaessa aineistoa apuna käytettiin tilastollista ohjelmaa (SPSS). Kvalifikaatioprofiileja kartoitetaan puheenjohtajien ja jäsenten sukupuolen, koulutustaustan, aseman, taustaorganisaation sekä johto-organisaatiokokemuksen kautta. Muita käsiteltäviä aiheita ovat johtoelinten asettaminen, jäsenten valintaan vaikuttavat lakisääteiset rajoitukset, ulkopuolisten sopivuus johtokuntiin ja hallituksiin sekä puheenjohtajien ja jäsenten ominaisuudet. Vertailuja voidaan suorittaa sekä puheenjohtajien ja jäsenten että ministeriöohjaajien näkemysten välillä. Toisaalta vertailuja tehdään liikelaitosten ja virastojen ja laitosten välillä.