Browsing by Subject "kielentutkimus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-7 of 7
  • Lindstedt, Jouko (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2009)
    (Tietolipas
  • Wartiovaara, Alli (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkimuksen tavoite on selvittää, millä tavalla feminismiä ja feminiinisyyttä käsitellään pikamuotibrändi Monkin Instagram-julkaisuissa vuosina 2018 ja 2019. Aihe on ajankohtainen, sillä feminismin rooli julkisessa keskustelussa ja erityisesti sosiaalisen median alustoilla on kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana. Samalla feminismin luonne, joka on historiallisesti perustunut poliittiseen aktivismiin ja epätasa-arvoisten valtarakenteiden paljastamiseen, on muuttunut osittain yksilökeskeisempään ja kaupallisempaan suuntaan. Monet julkisuuden henkilöt ovat julistaneet olevansa feministejä, ja vaatekaupat myyvät t-paitoja, joissa on feministisiä iskulauseita. On oleellista tutkia, minkälaisia merkityksiä feminiinisyydestä ja feminismistä kaupalliset yritykset luovat, sillä niillä on merkittävä valta määrittää, millaiset feministiset sisällöt saavat huomiota julkisessa keskustelussa. Kaupallisiin tarkoituksiin sopii yleensä vain myyntiä edistävä kieli, jolloin kantaaottavammat poliittisen feminismin aiheet jäävät helposti taka-alalle. Tutkimus nojaa kriittiseen diskurssianalyysiin sekä feministiseen tutkimukseen, joista kumpikin kytkeytyy vahvasti kysymyksiin diskurssien ja vallan välisestä suhteesta. Sovellan tutkimuksessa Faircloughin kolmitasoista analyysikehystä tarkastelemalla itse aineiston lisäksi sen tuottamiseen ja vastaanottamiseen liittyviä seikkoja sekä yhteiskunnallista kontekstia. Koska aineisto koostuu sekä kielellisestä että kuvallisesta materiaalista, käytän analyysissa sekä systeemis-funktionaalisen kieliteorian että multimodaalisen analyysin työkaluja. Tarkastelen aineistoa intersektionaalisen feminismin näkökulmasta, joten tutkimus on paitsi kielitieteellinen, myös osa feministisen kritiikin jatkumoa. Hyödynnän aineiston analyysissa populaarifeminismin ja postfeminismin käsitteitä, jotka auttavat hahmottamaan nykyajan mediakulttuurin rakentamia naiskuvia. Keskiössä on se, mitä kuvia feminiinisyydestä ja feminismistä tuotetaan ja mitä haastetaan. Tutkimuksen aineisto koostuu 50:stä Monkin Instagram-julkaisusta, jotka on valikoitu vuosilta 2018 ja 2019. Aineiston valinnassa on otettu huomioon erityisesti julkaisujen feminismiin viittaava kieli. Tutkimuksessa pyrin vastaamaan kahteen kysymykseen: 1. Millaisia feminiinisyyteen ja feminismiin liittyviä diskursseja aineistosta löytyy? 2. Millaisin multimodaalisin, erityisesti kielellisin keinoin diskurssit rakentuvat? Aineistosta nousee esiin viisi feminismiin ja feminiinisyyteen liittyvää diskurssia: kulutus-, keho- ja valintadiskurssit sekä itsensä rakastamisen ja feministisen identiteetin diskurssit. Näiden diskurssien tarkastelun kautta aineisto määrittyy populaarifeminismin piiriin, sillä se tunnustaa naisia alistavien rakenteiden olemassaolon. Aineistossa kuitenkin tuodaan esille lähinnä ristiriidattomia feministisiä aiheita, kuten naisten voimaantumista. Naisten rooli kuluttajina sekä vahvoina ja itsenäisinä toimijoina korostuu. Samanaikaisesti feministinen rakenteellinen kritiikki ja erityisesti kapitalismin luomien valtarakenteiden kritisointi jää huomiotta. Aineiston luoma kuva feminiinisyydestä ja feminismistä perustuukin vahvasti uusliberalistiselle yksilökeskeiselle ajattelulle ja kuluttajuudelle.
  • Khanina, Olesya; Shluinsky, Andrey (Helsingin yliopiston kirjasto, 2022)
    With this paper, we aim to summarize linguistic facts on the similarity or the difference between the two Enets lects. Indeed, a full account of the linguistic differences between the two Enets has never been provided. Scholars of Enets have referred to a handful of evident diverging reflexes of Proto-Northern-Samoyed phonemes and a dozen of non-cognate lexemes with identical meanings, without going any further (Prokof’ev 1937; Tereščenko 1966; Helimski 1984/2000). The grammatical features of Forest and Tundra Enets have never been systematically compared.
  • Lindstedt, Jouko (Helsingin yliopisto, kielten osasto, 2020)
    Slavica Helsingiensia. Supplementum ; 5
  • Haapanen, Lauri (Helsingin yliopisto, 2017)
    This research focused on the process of quoting in written journalism by asking 1) how journalistic interviews are recontextualised into quotations, and 2) what factors influence the outcome of this process. Mainly three types of data were exploited: recordings of authentic interviews conducted by journalists, published articles based on these interviews, and retrospective interviews with the journalists involved. The journalistic interview and the published article and its quotations were compared using the method of version analysis. Stimulated recall was then used to reconstruct the decision-making of the informant-journalists during their quoting. Finally, the findings were further analysed from the point of view of media concepts, in order to reveal the interdependencies of the everyday process of quoting and the fundamental aspects of production, such as publishers’ purposes, the needs and interests of the audience, and the current journalistic culture. The main findings were that modifications within quoting range from minor revisions to substantial alterations, both in terms of their linguistic form and situational meaning. On a larger scale, the interactive turn exchange between the journalist and the interviewee(s) is often simplified in several respects in the published article. A common means for doing so is obscuring the original involvement of the journalist. This phenomenon was labelled monologisation. Furthermore, the original journalistic interviews that are conducted specifically to gather raw material for written media items comprise much more than a plain series of questions and answers. Instead, the interaction in these interviews is often equal in terms of turn exchange and participatory roles. The research identified nine practices that characterise the linking of interviews and quotations as intertextual chains. The primary factor governing the quoting was revealed to be the objective(s) of the emerging article rather than the demand for “directness”. Furthermore, quoting was shown to be influenced by established institutional settings, which can also contradict each other. For these reasons, quoting turned out to be an internal negotiation process between aspects which originate from various fundamental conditions of media publishing and journalistic work. The findings imply that future research and the training of journalists should treat quoting in a more holistic way. On the other hand, this research also equips readers with tools to improve their critical media literacy. Furthermore, the results bear relevance to literacy education in schools, where newspapers are commonly exploited as complementary teaching materials. Keywords: Applied linguistics, media linguistics, print media; version analysis, stimulated recall, media concept; quoting, quotations, direct speech, journalistic interviews; recontextualisation, intertextual chain, monologisation.
  • Rahtu, Toini (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006)
    The interpretation of irony in this study is seen as being crucially dependent on the notion of coherence. Coherence depends on a complex interplay of contextual features, which is why all interpretations must be seen as socio-cultural processes. An utterance is perceived as coherent if it makes sense and if it hangs together. Incoherent utterances can result in an ironic interpretation; however, the incoherence must also be perceived as being intentional, and intentionality in turn is a sign of the ironist's rejecting stance. The study does not encompass the notion of irony of fate nor situational irony that is unintentional. Irony is defined in this study as a combination of five components. It is seen as (1) a negative attitude that reflects (2) the intention of the ironist, and (3) has a target and most often (4) a victim too. Essential to irony is its fifth component, the fact that one or more of these four components must be inferred from co- or context. The componential definition of irony is crucial in deciding whether an interpretation is ironic or not, and the definition makes it possible to discern the differences as well as the similarities between different kinds of irony. The method of the study is experimental: 12 Finnish newspaper texts that could be considered to be ironic were interpreted by 107 informants. The interpretation of one of the texts was based on unelicited feedback given by readers of a weekly magazine. The responses were analyzed to determine (a) whether the texts were perceived as being coherent or incoherent and (b) whether the informants appealed to any of the five components of irony. The results of the analyses of the informants' responses indicate that differences between the ironic and non-ironic interpretations of the texts can be explained in terms of whether or not the informant regarded the text as being coherent. The thesis also discusses the shortcomings of other accounts of irony: the Gricean theory of conversational implicature, speech act theory, irony as rhetoric, irony as pretense, irony as echoic mention, and irony as framing. In contrast to these other accounts, the study focuses on irony as a textual phenomenon and underlines the importance of socio-cultural context in the interpretation of irony. Key words: irony, coherence, incoherence, the componential definition of irony, interpretation of linguistic utterances.
  • Virta, Juhani (Helsingin yliopisto, 2018)
    Kielellä on suuri vaikutus siihen, miten jäsennämme maailman ympärillämme. Äidinkieli (ensimmäinen kieli, L1) on suuressa asemassa tässä prosessissa ja toimii usein ”linssinä” miten prosessoimme informaatiota. Tässä työssä tutkitaan miten äidinkieli vaikuttaa uuden (keinotekoisen) kielen oppimiseen. Aineisto työhön kerättiin 28 osallistujalta, joista 16 oli äidinkielenään suomea puhuvia ja 12 äidinkielenään englantia puhuvia. Osallistujat tekivät tietokoneella suoritettavan testin, jossa mitattiin reaktioaika-analyysilla osallistujan kykyä oppia sanoja uudesta kielestä. Testin aikana osallistujalle esitettiin sana-kuva pareja, joissa tiettyä kielellistä ominaisuutta esitettiin animaatiolla ja sitä kuvaavalla sanalla. Sanat koostuivat taivutetuista sanamuodoista, joissa kantasanaan oli liitetty pääte. Osa ominaisuuksista oli vain suomessa liitteinä käytettäviä päätteitä (illatiivi: taloon vrt into the house, ja elatiivi: talosta vrt out of the house), osa molemmissa kielissä liitteinä käytettäviä päätteitä (monikko: talot vrt. houses ja negaatio: taloton vrt. houseless) ja osa täysin uusia liitteinä käytettäviä päätteitä (oranssi ja liike yläkulmaan). Testin tarkoituksena on mitata osallistujien kykyä erottaa pääte kantasanastaan ja kuinka tätä sääntöä voidaan soveltaa uusiin kantasanoihin. Analyyseistä ei paljastunut merkittäviä ryhmäkohtaisia eroja. Molemmat osallistujaryhmät pystyivat oppimaan, sisäistämään ja soveltamaan kaikkia kielellisiä ominaisuuksia, mikä viittaa siihen, että kielellisten ominaisuuksien oppiminen saattaa olla hyvinkin nopeaa myös sellaisten ominaisuuksien osalta joita ei omasta äidinkielestä löydy.