Tämän tutkimuksen ensisjaisena tavoitteena on selvittää, miten kielikylpyryhmässä olevien lasten kielitaito kehittyy esikouluvuoden aikana. Myöskin opettajan toimintaa ja erilaisia tapoja edistää lasten kielen ymmärtämistä seurataan havainnointikäyntien aikana. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan vanhempien näkemyksiä lasten kielitaidon kehityksestä ja kielikylvystä.Tutkimuksessa perehdytään lyhyesti kielikylpymetodin historiaan Kanadassa ja Suomessa. Varhainen täydellinen kielikylpy aloitetaan päiväkoti-iässä ja lapselle puhutaan ainoastaan kylpykieltä päiväkodissa. Kielenoppimisen teorioiden avulla pyritään selittämään lapsen toisen kielen oppimista. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että päiväkoti on otollinen paikka kielikylvyn aloittamiseen. Toistuvien rutiinien avulla kielenoppiminen tapahtuu päiväkodin arkitilanteissa. Tutkimusaineisto kerättiin helsinkiläisen päiväkodin kielikylpyryhmästä. Kielikylpyryhmässä oli viisi- ja kuusivuotiaita lapsia. Aineisto kerättiin tarkkailemalla ryhmän yhdeksän esikouluikäisen lapsen esikoulutuokioita yhteensä kuusi kertaa vuosien 2011 ja 2012 aikana. Lisäksi aineistoa kerättiin kahden eri kyselykaavakkeen avulla. Kyselykaavakkeiden avulla selvitettiin opettajan näkemystä ryhmän toiminnasta ja lasten kielen kehittymisestä sekä vanhempien näkemyksiä kielikylvystä. Vanhempien kyselykaavakkeeseen vastasi jompikumpi lapsen vanhemmista ja vastauksia saatiin yhteensä kahdeksasta perheestä. Tutkimus osoitti, että lasten kielikylpykielen kehitys esikouluvuoden aikana oli merkittävää. Syksyn seurantakerroilla lapset vastasivat opettajan kysymyksiin pääsääntöisesti yksittäisin sanoin tai lyhyin lausein. Myöskin suomen kieltä käytettiin sekaisin ruotsin kielen kanssa. Kielen kehitys oli selvä syksyn ja kevään seurantakertojen välillä. Lasten puheessa lauseet olivat pidempiä, lauserakenteet olivat automatisoituneita ja puhe oli luontevampaa. Lasten puhe ei ollut pelkästään kysymyksiin vastaamista, vaan muistutti enemmänkin luonnollista keskustelua. Suomen kieltä esiintyi edelleen ruotsin kielen lomassa. Opettaja käytti tuntien aikana monipuolisia työtapoja ja otti hyvin huomioon erilaiset oppijat. Sekä suunnitelmissa että käytännössä oli otettu huomioon, että lapsilla olisi mahdollisimman paljon ruotsinkielisiä virikkeitä päiväkotipäivän aikana. Opettajan ja vanhempien näkemys lasten ruotsin kielen kehityksestä oli hieman ristiriitainen, mutta tämä johtui siitä, että opettaja näki päiväkotipäivän aikana lapsen aktiivisen ja passiivisen kielitaidon kehityksen. Ne vanhemmat, joiden lapset eivät käyttäneet kieltä päiväkodin ulkopuolella, kokivat, että kehitys oli hitaampaa kuin he olivat odottaneet. Yleisesti ottaen vanhempien suhtautuminen kielikylpyyn ja kielenoppimiseen oli positiivista ja he pitivät tärkeänä kielitaitoa, joka kielikylpymetodin avulla voidaan saavuttaa.

Tutkimukseni käsittelee kielikylpyoppilaiden ja oppilaiden, jotka eivät ole käyneet kielikylpyä, välisiä eroja ruotsin kieliopin hallinnassa. Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää, kuinka oppilaat hallitsevat kieliopin prosessoitavuusteorian kehitystasojen mukaan ja ilmeneekö kyvyssä hallita kielioppi eroja kielikylpyoppilaiden ja ei-kielikylpyoppilaiden välillä. Kieliopin mahdollista vaikutusta myöhempään menestykseen ruotsin kielessä on tarpeen tutkia, jotta lapsille löydettäisiin varhaisessa vaiheessa mahdollisimman tehokas tapa opettaa kieltä. Tutkimuksen taustana toimiikin aiempi tutkimus toisen kielen oppimisesta, kielikylvystä ja sen vaikutuksesta koulumenestykseen. Tutkimus koostuu yhteensä neljästäkymmenestä lyhyehköstä tekstistä, joissa oppilaat kuvailevat unelmien matkaansa. Puolet teksteistä on kielikylpyoppilaiden, puolet ei-kielikylpyoppilaiden kirjoittamia. Tutkimuksen perusteella kielikylpyoppilaat hallitsivat lausetasolla kieliopin paremmin, kuin ei-kielikylpyoppilaat, mutta ei-kielikylpyoppilaat hallitsivat kieliopin hiukan paremmin sanatasolla. Eniten ongelmia prosessoitavuusteorian mitattavista osa-alueista tuotti sivulauseen sanajärjestys kummallekin ryhmälle.

The objectives: The objectives of this research have been to increase the research data available on the maths learning of the Swedish language immersion pupils and to see if sex/gender, language in instruction and one's idea of oneself as a maths learner affect learning results of language immersion pupils. The research questions were: How did the language immersion pupils do in the maths test in comparison to the pupils studying in Finnish? Did the language immersion girls and boys' results differ in KTLT and the technical reading test, Tarzan? What was the connection like between the a pupils' performance in KTLT and Tarzan? Which group had a stronger correlation between Tarzan and KTLT? The pupils studying in Swedish or in Finnish? How did the language immersion pupils see themselves as maths learners? Did this experience have any connection with the way the pupils performed in the maths when comparing girls and boys' to each other? Which categories did the interview data produce and did the theory resemble any of them? There has been reasonably little research so far on the maths skills of language immersion pupils, but far more on the learning results of pupils studying in high school and especially on the differences between girls' and boys' results during the last ten years. Thus there is a lot of research data one could compare the results of this research. The methods: This research took place in a junior high school in Kirkkonummi and students from four classes on the grades 8 and 9 were tested. On each grade there was one language immersion class and one Finnish speaking class. Together 67 pupils were tested out of whom 25 were from the language immersion classes. All the pupils were tested with KTLT and Tarzan after which an interview was carried out with the 25 language immersion pupils. The data was analysed with statistical research methods and category analysis. The results and conclusions: This research didn't show statistically significant difference on the maths and language skills between pupils studying in the language immersion programme and the Finnish control group. A pupils' sex/gender didn't have a statistical significance on the results though the boys studying in the language immersion programme received better results on KTLT than the girls. The girls studying in the language immersion programme, however, received better grades on maths. The lower results on the testing could be partly explained by the more negative experience of oneself as a math learner by girls. Also earlier research literature have showed a connection between performing in tests and one's experience as a learner. Why girls' grades a better than boys despite this lower performing status, the research data doesn't explain. However, that could be a topic for a further study.

Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia ja vertailla kahden kielitaidoltaan eritasoisen oppilasjoukon kielenkehitystä kielikylpyesikoulussa. Kielikylvyn periaatteisiin kuuluu, että oppilaat aloittavat kylvyn samanlaisilla valmiuksilla; alussa heidän kohdekielen taitonsa ovat olemattomat tai hyvin rajatut. Tutkimassani kielikylpyesikouluryhmässä on poikkeuksellisesti kielitaustaltaan eritasoisia oppilaita. Osalla on esikoulun alkaessa taustalla vuosi kielikylpypäiväkodissa, kun taas suurin osa aloittaa esikoulun ilman minkäänlaisia ruotsin taitoja. Tutkielmassa pyritään selvittämään, minkälaisia kohdekielen taitoeroja näiden kahden kielitaustaltaan erilaisen ryhmän välillä on puolivuotta esikoulun alkamisen jälkeen sekä esikouluvuoden päätteeksi. Teoreettisena tukena käytän tutkielmassani erilaisia kielenoppimiseen liittyviä teorioita. Analysoimani materiaali koostuu neljästä videoidusta ruokatunnista. Kaksi videoista on tammikuulta 2015 ja toiset kaksi toukokuulta 2015. Kumpaankin ryhmään valittiin neljä oppilasta ja kumpaakin ryhmää on kuvattu kerran tammikuussa ja kerran toukokuussa. Tutkimus on sekä määrällinen, että laadullinen. Määrällinen osa koostuu taulukkomuotoon kootuista laskelmista, jotka sisältävät jaottelun tutkittavien eri kielivalintoihin. Olen laskenut jokaisen tutkittavan lausahdukset ja jakanut ne neljään eri kategoriaan: suomi, ruotsi, koodinvaihtelu, muut. Laadullinen osa koostuu ruotsia sisältävien lausahdusten tarkemmasta sisällöstä. Olen laskenut ko. lausahdusten ruotsinkieliset sanat ja tarkastellut niiden sisältöä ja oikeellisuutta. Analyysistä käy ilmi, että taitoerot ryhmien välillä ovat suuret niin tammikuussa kuin toukokuussakin. Taustaltaan kielikylvyssä aiemmin aloittaneet ovat selkeästi edellä kaikilla kohdekielen osa-alueilla. Tutkimuksen aikaista kielenkehitystä tarkasteltaessa on kuitenkin huomattavissa, että lähtötasoltaan alhaisemman tason oppilaat ovat kehittyneet taidoissaan selkeämmin kuin korkeamman lähtötason oppilaat. Tähän mahdollisina syinä voidaan nähdä oppilaiden eri lähtötasoon liittyviä seikkoja. Kielikylvyn periaatteiden mukainen oppilaiden yhteneväinen lähtötaso ei ole toteutunut ryhmässä, mikä vaikeuttaa opettajan pyrkimystä sopeuttaa opetus kaikille sopivaksi. Alhaisemman taitotason oppilaat ovat myös mahdollisesti hyötyneet enemmän itseään taitavampien toverien taidoista kuin mitä paremman lähtötason oppilaat ovat kyenneet hyötymään oppilastovereistaan. Tämä oletus perustuu Lev Vygotskyn kielenoppimisteoriaan lähikehityksen vyöhykkeestä, joka viittaa oppijan potentiaalisen osaamisvyöhykkeeseen, jonne hän ei itsenäisesti yllä, mutta joka hänen on mahdollista tavoittaa itseään kyvykkäämpien avulla. Tutkimusmateriaalia tarkasteltaessa on kuitenkin huomattavissa kummankin oppilasryhmän saavuttaneen kielikylvyn tavoitteet toiminnallisista kielivalmiuksista.

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on tarkastella ammattikorkeakoulun kaksikielisen koulutusohjelman kielipoliittisia linjauksia ja sitä, kuinka nämä kielipoliittiset linjaukset näkyvät koulutuslinjan opiskelijoiden arjen käytänteissä. Tutkimuksen kohteena on Haaga-Helian Porvoon yksikön kaksikielinen koulutuslinja Myynti ja visuaalinen markkinointi, jossa opetus tapahtuu puoliksi ruotsiksi ja puoliksi suomeksi. Tutkimuksessa tarkastellaan sitä, kuinka koulutuslinjan kielistrategiaa suunniteltiin ja miten linjaukset muotoiltiin ammattikorkeakoulun hallinnollisissa asiakirjoissa. Tämän jälkeen tutkimuksen näkökulmaa laajennettiin koulutuslinjan opiskelijoiden arkeen ja tarkasteltiin sitä, miten opiskelijat olivat kokeneet opiskelun kaksikielisellä koulutuslinjalla ja kuinka koulutuslinjan kielistrategia toimi opiskelijoiden arjen käytänteissä. Tutkimuksen hypoteesi on, että kaksikielisen koulutuslinjan kielipoliittisten linjausten ja opintoihin liittyvien käytänteiden välillä on ristivetoa, joka näkyy opiskelijoiden arjessa. Tutkimuksen teoreettinen käsitteistö perustuu François Grinin (2003) Capacity-Opportunity-Desire -malliin. Grinin mukaan minkä tahansa kielen käyttämiselle on kolme edellytystä. Kompetenssilla tarkoitetaan kielellisiä valmiuksia käyttää kieltä. Kielellisten valmiuksien lisäksi tarvitaan mahdollisuuksia ja paikkoja, jossa kieltä voidaa käyttää. Näiden lisäksi tarvitaan tahtoa ja halua käyttää kieltä. Tutkimusaineistona käytettiin koulutuslinjan hallinnollista materiaalia kuten pöytäkirjoja ja kielipoliittisia asiakirjoja sekä opiskelijoiden haastatteluja. Opiskelijoiden haastattelut toteutettiin ryhmähaastatteluina, joita tehtiin yhteensä neljä kahden eri vuosikurssin opiskelijoille. Tutkimuksen tulosten mukaan opiskelijat saavuttivat hyvin koulutuslinjan asettamat kielelliset valmiudet ruotsin kielessä huolimatta siitä, että opiskelijoiden kielitaidoissa oli suurta vaihtelua opintojen alussa. Suomenkieliset opiskelijat tarvitsivat etenkin opintojen alussa paljon kielellistä tukea sekä opettajilta että ruotsinkielisiltä opiskelijoilta. Opinnot vahvistivat opiskelijoiden kommunikatiivisia valmiuksia ruotsin kielessä. Kielitaidon karttuminen lisäsi opiskelijoiden motivaatiota ja itseluottamusta. Opintojen arviointikriteereistä tulisi selkeästi käydä ilmi kielelliset ja ainesisältöihin liittyvät vaatimukset. Opiskelijoiden kielen oppimista kuvaa instrumentaalinen motivaatio, jossa kielen osaamista perustellaan hyötynäkökulmasta käsin. Ruotsin kieltä halutaan oppia, koska siitä on hyötyä tulevaisuuden työelämässä.

Tavoitteet. Keväällä 2020 luin kielikylpyoppilailleni ääneen Karin Erlandssonin romaanin Pärlfiskaren. Lukuprojekti kuului tutkimukseeni, jossa yksi tavoitteistani oli vaikuttaa oppilaiden lukuintoon ja saada oppilaat kiinnostumaan erityisesti ruotsinkielisen kaunokirjallisuuden lukemisesta. Tavoitteenani oli myös parantaa oppilaiden kielitaitoa: kielikylpyoppilaat oppivat ruotsin kielen suullisesti jo varhaisessa vaiheessa, mutta heidän kirjallinen kielitaitonsa ei välttämättä ole yhtä vahva. Ääneen lukemalla tahdoin saada heidät sekä ymmärtämään kirjan tekstin paremmin että oppimaan uutta sanastoa ja jo osatun sanaston oikeinkirjoitusta. Menetelmät. Tutkimusmenetelmäni on tapaustutkimus. Tutkin yksittäistä luokkaa ja heidän vastauksiaan esittämiini kysymyksiin kirjasta sekä heidän kommenttejaan kirjaan liittyvissä keskusteluissamme. Lisäksi käytin kyselylomaketta ottaakseni selvää, miten oppilaat kokivat ääneen lukemisen. Lukemismenetelmäni oppitunneilla oli seuraavanlainen: minä opettajana luin ääneen ja samalla oppilaat pystyivät keskittymään seuraamaan kirjan tekstiä ääneen luetun mukaisesti. Johtopäätökset. Kielikylpyoppilaat hyötyvät ääneen lukemisesta, jossa he saavat itse samalla seurata tekstiä. Heidän lukunopeutensa kasvaa eivätkä he juutu hankaliin kohtiin tekstissä, koska he eivät ”ehdi”. Silti he ymmärtävät hankalatkin kohdat kontekstin perusteella. Oppilaat oppivat myös paljon kielestä: uutta sanastoa, ääntämistä ja oikeinkirjoitusta. He oppivat käyttämään uutta sanastoa myös kirjoittaessaan vastauksia sekä keskustellessaan kirjan tapahtumista. Oppilaat oppivat ajattelemaan asioita eri perspektiivistä, ilmaisemaan ajatuksiaan ja tunteitaan kielikylpykielellä niin suullisesti keskusteluissa kuin kirjallisissa vastauksissa. He oppivat pohtimaan myös eettisiä kysymyksiä, joita kirjasta nousi. He oppivat tuottamaan luovaa, dialogista tekstiä kirjan pohjalta. Tämänlainen työskentely täyttää myös vuoden 2014 opintosuunnitelman asettamia tavoitteita. Ääneen lukemisella on todettu olevan positiivisia vaikutuksia oppilaiden lukuintoon. Vanhempien ja ystävien lukuinnostus tarttuu, mutta erityisesti opettajan kiinnostus lukemiseen välittyy oppilaisiin. Sillä, että koulussa panostetaan lukemiseen ja oppilaille tarjotaan heille merkityksellistä, sekä kieli- että ikätasoltaan sopivaa luettavaa, on merkittävä vaikutus oppilaan lukuinnon kehittymiseen.