Browsing by Subject "kielimaisema"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Adamson, Üvi (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tämä maisterintutkielma on empiirinen tutkimus rajakaupunkien – Lappeenrannan ja Narvan kielimaisemasta. Tarkastellaan kaupunkien julkisissa tiloissa esiintyviä kieliä, kylttien yksi- ja monikielisyyttä sekä kylttien tyyppejä (viralliset – yksityiset). Merkittävä rooli kielimaisemassa on nimillä. Työssä kategorisoidaan nimet kolmeen eri ryhmään ja pyritään selvittämään niiden kielellinen alkuperä. Lisäksi kielimaisemien määrälliselle tutkimukselle on työssä tutkittu kielenkäyttäjien asenteita, mieltymyksiä ja käsityksiä kielimaisemasta. Tutkimuksen aineistona on käytetty 629 valokuvattua kylttiä – 336 Lappeenrannasta, 290 Narvasta sekä 92 verkkokyselyn vastausta – 60 Lappeenrannasta ja 32 Narvasta. Tutkimuksesta selvisi, että Lappeenrannan ja Narvan yksi- ja monikielisten kylttien välillä on lähes päinvastainen suhde: 65% Lappeenrannan kylteistä on yksikielisiä, kun taas Narvassa vain 38%. Siten voidaan sanoa, että Lappeenrannan kielimaisema on huomattavasti homogeenisempi kuin Narvan. Lappeenrannassa sekä viralliset että kaupalliset kyltit ovat pääosin suomenkielisiä. Narvan kielellinen heterogeenisuus johtuu pääasiassa kaksikielisistä kaupallisista kylteistä (viro - venäjä), toisaalta myös englannin kielen käytöstä. Molemmissa kaupungeissa yli puolet informanteista haluaisivat, että englantia käytettäisiin sekä virallisissa että kaupallisissa kylteissä. Kielenkäyttäjien kommentit heijastavat myönteistä asennetta englantia kohtaan. Englannin kielen käyttöä pidetään hyvämaineisena, tämä voidaan päätellä myös tutkimusaineistossa esiintyvien nimien perusteella – yli kolmasosa Narvan ja viidesosa Lappeenrannan yhtiöiden nimistä ovat joko kokonaan tai osittain englanniksi. Kyselyvastaukset viittaavat siihen, että molemmissa kaupungeissa on informanteilla suhteellisen realistinen kuva kielten käytöstä virallisissa kylteissä. Se osoittaa, että suurin osa kielenkäyttäjistä on tietoisia kielilain asettamista vaatimuksista viralliselle kielenkäytölle. Käsitykset erottuivat selvemmin todellisesta kielimaisemasta, kun informanttien piti ottaa kantaa vieraiden kielten käyttöön kaupallisissa kylteissä. Sekä Lappeenrannassa että Narvassa useimmat informanteista on sitä mieltä, että englantia käytetään kaupallisissa kylteissä harvoin tai ei ollenkaan. Tämä voi johtua siitä, että englannin kielestä on tullut niin yleinen, ettei sitä enää huomata. Venäjän kielen esiintymisestä Lappeenrannassa on tilanne päinvastainen, venäjää ajatellaan näkevän selvästi useammin kuin se todellisuudessa esiintyy. Syynä voi olla kyrillisen ja latinan aakkosten suuri erovaisuus, toisaalta myös muut kuin kielelliset tekijät vaikuttavat kielenkäyttäjien mielipiteisiin. Sekä Suomessa että Virossa tarvittaisi lisää tutkimuksia, jossa kielimaiseman tarkastelun ohella tutkittaisiin myös kielenkäyttäjien näkökulmia ja asenteita (haastatteluja, kyselyitä), esim. kielenkäyttäjien havaintoja kadunkuvassa esiintyvien kylttien ja nimien monikielisyydestä, miten vaikuttavat nimet kielimaiseman monikielisyyteen, minkälaisia mielikuvia nimet herättävät, millaisia motiiveja löytyy nimenannon taustalta?
  • Syrjälä, Väinö (2018)
    Väinö Syrjälän pohjoismaisten kielten alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin Helsingin yliopistossa 14. kesäkuuta 2018. Vastaväittäjänä toimi professori emerita Pirkko Nuolijärvi Kotimaisten kielten keskuksesta ja kustoksena professori Hanna Lehti-Eklund. Väinö Syrjälä: Namn – språk – ställe. Språkbrukarna i Svenskfinlands offentliga rum. Nordica Helsingiensia 52. Helsinki: Helsingin yliopisto 2018. Väitöskirja on luettavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4299-3.
  • Belikova, Darja (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkimuksessa tarkastellaan, miten vironkieliset ja virontaitoiset venäjänkieliset ymmärtävät suomenkielisiä tekstejä lähisukukielen pohjalta ilman suomen kielen oppimista. Tutkimuksessa selvitetään, kuinka hyvin Helsingin kielimaiseman katu- ja mainoskylttejä ymmärretään lähisukukielen avulla. Lähisukukielen oppimisessa ja ymmärtämisessä äidinkielen lisäksi voidaan hyödyntää myös toisen kielen taitoa, joten tutkimuksessa selvitetään, onnistuuko suomen kielen ymmärtäminen myös viron toisena kielenä pohjalta. Tavoitteena on saada selville, sujuuko lähisukukielen ymmärtäminen toisen pohjalta yhtä hyvin, ja mitä eroja saattaa esiintyä vironkielisten ja venäjänkielisten vastaajien käännöksissä. Tutkimuksessa keskitytään kokonaisten virkkeiden rinnalla myös yksittäisten sanojen tai lausekkeiden ymmärtämiseen. Tutkimuksen aineisto on kerätty kahden sähköisen kyselylomakkeen avulla. Tutkimukseen osallistui yhteensä 29 vironkielistä ja 32 venäjänkielistä vastaajaa, jotka ovat asuneet suurimman osan elämästään Virossa. Lomakkeet koostuvat osallistujien taustatietoa koskevista kysymyksistä, 18 valokuvasta sekä laajemmasta käännöstehtävästä. Tehtävänä oli tutustua valokuvien esittämiin kyltteihin ja mainostauluihin sekä kääntää kuvassa olevat tekstit mahdollisimman tarkasti viroksi tai venäjäksi. Osallistujia pyydettiin kommentoimaan käännösratkaisujaan jokaisen käännöksen alle. Vastaajat pohtivat mahdollisia käännösvaihtoehtoja ja pyrkivät selittämään tekstin merkitystä omin sanoin, jos tekstissä ei ollut mitään samankaltaista eikä konteksti selviytynyt kuvien tai symbolien perusteella. Suomenkielisten tekstien ymmärtämisessä luotettiin ennen kaikkea kieltenväliseen samankaltaisuuteen sanaston ja morfologian tasolla. Teksteissä esiintyi merkitykseltä identtisiä ja läpinäkyviä sanavastineita, mutta ns. samankaltaiset riskisanat veivät usein väärälle polulle. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että jopa yhden tutun sanan perusteella pystyttiin ymmärtämään myös koko tekstin merkitys. Tämän lisäksi vastaajat pitivät tärkeänä yleistä maailmantietoa. Myös kontekstilla oli suuri merkitys suomenkielisten tekstien ymmärtämisessä. Vastauksista kävi ilmi, että vironkieliset vastaajat pärjäsivät kuitenkin vähän venäjänkielisiä paremmin suomenkielisten tekstien kääntämisessä, sillä venäjänkielisten vastauksissa on enemmän puutteita ja katkonaisia käännöksiä vironkielisten vastaajien käännöksiin verrattuna. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että sekä vironkieliset että venäjänkieliset tutkimukseen osallistujat ymmärtävät mainos- ja katukylttien tekstejä viron pohjalta suomenkielisessä ympäristössä melko hyvin, vaikka monien vastaajien mielestä suomi ja viro ovat kuitenkin hyvin erilaisia kieliä.
  • Kontio, Jenni (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tämä tutkielma keskittyy englannin kielen rooliin kahden suomalaisen kauppakeskuksen kielimaisemissa esimerkiksi kauppojen ikkunoissa, mainoksissa ja muissa kylteissä. Tutkimuskohteina ovat Mall of Tripla Helsingissä ja Kauppakeskus Valkea Oulussa. Vaikka englannin on toistuvasti osoitettu olevan tärkein vieras kieli suomalaisille, erityisesti Tripla on saanut osakseen kritiikkiä englannin kielen käytöstään. Tutkimuskohteita vertailemalla pyritään selvittämään erityisesti, miten englannin kieltä käytetään ja mikä funktio sillä on näissä kielimaisemissa. Tutkielma nojaa vahvasti kielimaisemien (linguistic landscapes) teoriaan, joka tutkimussuuntana yhdistää kielitiedettä eri tieteenaloihin, kuten politiikkaan, maantieteeseen ja sosiologiaan. Kielimaisemien tutkimukset keskittyvät perinteisesti kirjoitettuun kieleen kaupungeissa esiintyvissä erilaisissa kylteissä. Kun otetaan huomioon tämän tutkimuksen kaupalliset tutkimuskohteet, on tärkeää tarkastella myös englannin kielen käyttöä mainonnassa. Lisäksi kielen asema sekä Suomessa että maailmalla on tärkeä pohja analyysille ja auttaa selittämään sen roolia paremmin. Tutkimusaineisto kerättiin valokuvaamalla kauppakeskuksista kaikki kyltit, joissa esiintyi englannin kieltä. Lopullinen aineisto muodostui 349 kuvan kokoelmaksi. Analyysissä sovellettiin aiempien kielimaisematutkimusten käyttämää kategorisointimenetelmää, joka tässä tutkimuksessa keskittyi kylteissä esiintyviin kieliin, kielten funktioihin ja kylttien multimodaalisiin ominaisuuksiin. Tutkimuksen perusteella voidaan tunnistaa englannin kielen vahva läsnäolo molemmissa kohteissa. Suurimmassa osassa aineistoa kylteillä esiintyi ainoastaan englannin kieltä, mutta monikielisissä kylteissä näkyi suomen ja englannin lisäksi myös ruotsia, venäjää, italiaa, espanjaa ja thaita. Monikielisissä kylteissä hyödynnettiin sekä käännöksiä että kielten sekoittamista. Kielen valinnan, kylttien asettelun sekä materiaalien havaittiin olevan yhteydessä joko symboliseen tai viittaavaan funktioon, joka nousi suurimmaksi eroksi kohteiden välillä. Viittaava englannin käyttö oli hieman yleisempää Triplassa kuin Oulussa, jossa taas englannin symbolinen rooli korostui. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että kohdeyleisöjen oletetuissa kielitaidoissa on eroja Helsingin ja Oulun välillä. Symbolinen kielenkäyttö nojautuu erilaisiin arvoihin ja stereotypioihin, joita englannin kieleen ja englanninkielisiin paikkoihin usein liitetään. Nämä arvot välittyvät yleisölle, vaikka kielitaito olisi heikompaa. Viittaava kielenkäyttö taas näkyy kylteissä, joiden tehtävänä on informoida asiakkaita. Viittaavat kyltit vaativat lukijaltaan edistyneempää kielitaitoa, koska viestin ymmärtäminen on tärkeämpää kuin sen herättämät mielikuvat. Tulokset osoittavat, että kohdeyleisön oletetaan osaavan englantia paremmin Helsingissä kuin Oulussa.