Browsing by Subject "kielitieto"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Huovari, Sasu (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tarkastelen tässä tutkielmassa, miten Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 mukaisissa kahdeksannen luokan äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjoissa on lähestytty kielitiedon oppimista ja opetusta, ja integroitu kieliopin ja kielitiedon sisältöjä osaksi oppiaineen muita sisältöjä. Kiinnitän tutkielmassani huomiota myös siihen, miten kieliopin oppimisesta on pyritty tekemään motivoivaa ja mielekästä. Tutkielman aineistona on kolmen eri äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppikirjasarjan kahdeksannen luokan oppikirjaa: Kärki 8, Satakieli 8 ja Särmä 8. Aineisto on rajattu kieliopin sisältöjen kannalta keskeisiin lukuihin, ja tarkastelu keskittyy oppikirjojen opetusteksteihin ja tehtäviin. Aineistoa tutkitaan sisällönanalyysin menetelmällä, ja luonteeltaan tutkimus on laadullista. Oppikirjojen sisältöjen analysoimisessa hyödynnän myös perusopetuksen opetussuunnitelman kieliopin ja kielitiedon kannalta keskeisiä sisältöjä ja tavoitteita, ja tarkastelen, miten ne on otettu oppikirjoissa huomioon. Tutkimusta on taustoitettu näkemyksillä kieliopin ja kielitiedon opetuksesta sekä käsityksillä pedagogisesta ja funktionaalisesta kieliopista. Tutkimuksen analyysin perusteella voidaan huomata, että oppikirjojen eri osa-alueissa lähestytään ja integroidaan kieliopin ja kielitiedon sisältöjä eri tavoilla. Kielen osa-alueissa korostuu kieliopin prototyyppinen tarkastelu, ja tehtävillä on keskeinen rooli kieliopin sisältöjen yhdistämisessä laajempiin kokonaisuuksiin, vaikka määrällisesti mekaanisia tehtäviä on selvästi enemmän. Kirjoittamisen ja Median osuuksissa kielen ja kieliopin keinot kytketään osaksi tekstilajien tarkastelua. Tutkimieni oppikirjojen yhteisenä teemana on vaikuttaminen, mutta oppikirjojen eri osa-alueiden välille ei luoda kovin vahvaa yhteyttä sen suhteen, miten jo aiemmin opittuja kieliopin sisältöjä voisi niissä hyödyntää. Kieliopin ja kielitiedon käsittelytavoissa onkin nähtävissä opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä, mutta samalla niihin vaikuttaa myös äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen traditio.
  • Marjokorpi, Jenni J (Suomen ainedidaktinen tutkimusseura, 2019)
    Tutkimuksessa tarkastellaan yhdeksäsluokkalaisten pienryhmäkeskusteluja lyhyen tekstin kielellisistä piirteistä ja niiden merkityksistä. Videoaineistosta ilmeni, että tutkituille oppilaille (n = 37) oli tyypillistä liittää kieliopin oppiminen muistamisen, unohtamisen ja ulkoa opettelun prosesseihin, mikä haittasi tehtävän tarkoituksena ollutta omiin havaintoihin perustuvaa keskustelua kielestä. Aineistolähtöisessä sisällönanalyysissa nousi esiin kolme muistamiseen liittyvää ilmiötä: kieliopillisten käsitteiden unohtuminen, unohtamiseen vetoaminen ulospääsynä ongelmatilanteesta sekä erilaisten muistivihjeiden usein tulokseton käyttö. Tulokset osoittavat yhtäältä, että kieliopin opetus hahmottuu oppijoille muistettavina käsitelistoina, mutta toisaalta rohkaisevat opettajaa kielioppikäsitteiden esillä pitämiseen, sillä ilman niitä keskustelu kielestä ei aineiston valossa onnistu.
  • Vilppula, Sanna (Helsingin yliopisto, 2018)
    The aim of this thesis is to study the state of ninth grade students’ grammatical thinking. Grammatical thinking was observed in group discussions in which the pupils attempted to analyze word classes from news headlines. Word classes are first learned in elementary school and they are revised multiple times in high school. The national curriculum of Finland also requires knowledge of word classes. The research task was approached with the following research questions: which word classes are recognized from the material, how the pupils define different word classes and what kind of problems arise in the discussions of the pupils. The material for this qualitative research consisted of pre-recorded video footage and transcriptions. The data were gathered in December 2014 from a junior high school in Helsinki. In the collected footages 13 groups of pupils perform an applied grammatical task. The material was analyzed utilizing linguistic knowledge, especially on word classes, and data-oriented content analysis for the recorded discussions. The word classes the pupils recognized most easily from the headlines were verbs and nouns. Problems arose especially with pronouns and other words with incomplete inflection paradigms. The results show, that the pupils had very narrow definitions for the various word classes, which made analyzing authentic texts difficult. In addition, the pupils' notion of grammar was observed as normative. The goal of the assignment was seen as a mission to find the one and only correct answer. The uncertainty of concepts was also observed from the pupils’ choice of words. By vocalizing the discussion about the different concepts of grammar, the pupil can observe which concepts she or he has mastered, and which need more learning. At the same time, information is revealed about the pupils’ grammatical thinking.