Browsing by Subject "kielitietoinen opetus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Polet, Maija (Helsingin yliopisto, 2020)
    Objectives. The aim of this study was to find out what kind of practices craft teachers have at their disposal to support the student in multilingual teaching groups, where communication in the language of instruction is challenging for the student. In addition, the views of teachers on a multilingual school and the consideration of multilingualism were examined. Teachers' practices were examined from the perspective of language aware teaching. Language awareness has been emphasized on national core curriculum (2014) as a part of school culture but meaning of the concept has been left quite open. Previous research on the subject shows that teachers experience uncertainty about how language-aware teaching is implemented in practice. Language awareness is often seen only as a component of studying theoretic subjects or languages. However, art and crafts contain their own subject-specific symbols and concepts where used language is also meaningful. This situation created a starting point for a study that sought to identify the ways in which craft teachers operate from a language aware perspective. Methods. The study was conducted as a qualitative study. The research material was collected through a semi-structured thematic interview with four craft teachers from the Helsinki metropolitan area. All interviewees have multilingual students in their teaching groups. The material was analyzed using the methods of theory-based content analysis. Results and conclusions. The interviews showed that teachers generally have a positive attitude towards multilingualism, which is one of the most important starting points for language awareness. The interviews revealed language aware ways of working, some of which can be used as such in the teaching of multilingual children and young people. According to the results, parallel language during the lessons was relatively low, although the use of different languages side by side is mentioned in the curriculum and is also one of the factors of language awareness.Teachers recognize their role as a linguistic model well and are also able to identify factors belonging to the language practices of the subject of handicrafts. The most surprising research result was the lack of co-operation with teachers of other subjects, although the basic idea of language awareness at school is language as a unifying factor in the teaching of all subjects.
  • Mekkid, Nora (Helsingin yliopisto, 2021)
    Koulutuksellisen tasa-arvon nähdään toteutuvan, kun kenenkään taustaan liittyvät ominaisuudet, esimerkiksi sukupuoli, asuinpaikka tai äidinkieli eivät ennusta sitä, mihin koulutukseen kukin hakeutuu ja kuinka siinä menestyy. Vaikka suomalainen koululaitos on niittänyt kansainvälistäkin tunnustusta erinomaisilla oppimistuloksillaan ja menestyksellään PISA-testeissä, löytyy koulutuksellisen tasa-arvon suhteen puutteita myös tässä menestystarinassa. Itse asiassa juuri PISA-tulokset ovat osoittaneet, kuinka suomalainen koulutusjärjestelmä ei ole onnistunut tukemaan parhaalla mahdollisella tavalla maahanmuuttajataustaisten oppilaiden koulutusta. Vuoden 2018 PISA-testin mukaan kaikkien OECD-maiden eriarvoisimmat tulokset löytyivät Suomesta, kun verrattiin kantaväestön ja maahanmuuttajien tuloksia. Koska nimenomaan koululaitos nähdään maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten ensisijaisena väylänä yhteiskuntaan integroitumisessa, on koulutukselliseen tasa-arvoon erityisen tärkeää kiinnittää huomiota nopeasti monikulttuuristuvassa yhteiskunnassa. Esimerkiksi kielitietoisen opetuksen voisi nähdä tarjoavan joitakin ratkaisuja aiheeseen. Vieraskieliseksi opiskelijaksi määritellään tässä tutkimuksessa jotain muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuva henkilö. Vieraskielisten osuus väestöstä kasvaa jatkuvasti, ja yhä useampi vieraskielinen nuori valitsee peruskoulun jälkeen toisen asteen koulutukseksi lukiokoulutuksen. Kuitenkin vahvasti kirjalliseen osaamiseen perustuvan lukiokoulutuksen on ollut haasteellista vastata vieraskielisen opiskelijan kielitaitoon liittyviin erityispiirteisiin. Haasteita vieraskieliselle opiskelijalle asettaa esimerkiksi sisältöjen ja vieraan kielen samanaikainen opiskelu. Lisäksi minkä tahansa tieteenalan opiskelu vaatii kyseisen tieteenalan kielen oppimista. Tieteen kielellä on sen oma erityinen sanasto, semantiikka ja syntaksi, joiden hallinta on edellytyksenä itse tieteen hallinnalle. Opiskelija, joka siis tiedettä joutuu opiskelemaan itselleen vieraalla kielellä, on näin ollen ikään kuin kaksinkertaisen kieleen liittyvän haasteen edessä. Tämä väistämättä asettaa vieraskielisen opiskelijan epätasa-arvoiseen asemaan suomea äidinkielenään puhuvan opiskelijan rinnalla. Lukion oppitunnilla opiskelijalla on mahdollisuus päästä näyttämään osaamistaan monin eri tavoin. Usein arvioinnissa painottuu kuitenkin summatiivinen kurssikoe, jossa testataan ainoastaan opiskelijan kirjallista osaamista. Myös lukiokoulutuksen päättävissä ylioppilaskokeissa arvioinnin kohteena on nimenomaan opiskelijan kirjallinen osaaminen, joka välittyy erilaisiin tehtäviin annettujen kirjallisten vastausten kautta. Tämän tutkimuksen tavoitteena onkin selvittää, kuinka lukio-opiskelijan suomen kielen taito näkyy tehtäviin annetuissa kirjallisissa vastauksissa. Oppiaineista tämä tutkimus rajoittuu fysiikkaan, ja aineisto on kerätty Helsingin kielilukion ensimmäisen vuosikurssin fysiikan opiskelijoilta. Opiskelijat suorittivat FY2 Lämpö -kurssia, ja tutkimuksen aineistona toimiikin tämän kurssin oppikirjan tehtävät, opettajan antamat tuntitehtävät sekä opiskelijoiden vastaukset näihin tehtäviin. Tehtävien tehtävänannot luokiteltiin Andersonin ja Krathwohlin taksonomiataulun eri soluihin. Opiskelijoiden vastaukset luokiteltiin eri luokkiin niiden laadun perusteella. Suomen kielen taitoa tutkittiin vastauksissa esiintyneiden kielellisten virheiden ja oikein käytettyjen tieteellisten termien avulla. Andersonin ja Krathwohlin taksonomiataulun lisäksi teoreettista viitekehystä rakentaa kognitiivinen kuormitusteoria. Tutkimuksessa havaittiin, että opiskelijoiden tekemät tehtävät eivät kognitiiviselta vaatimustasoltaan olleet erityisen hankalia. Opiskelijoiden vastausten analyysin tulosten mukaan noin puolet opiskelijoiden vastauksista oli laadultaan rikkaita, mutta yli kolmasosa oli laadultaan heikkoja tai (esimerkiksi malliratkaisuista) kopioituja. Selkeästi suurin osa kopioiduista vastauksista oli annettu paljon sanallista selitystä vaativiin tehtäviin. Tehtävätyypiltään rutiininomaisiin laskutehtäviin sekä yksinkertaisiin kuvaajien piirto- tai tulkitsemistehtäviin oli annettu eniten rikkaita vastauksia. Lisäksi kielellisten virheiden sekä oikein käytettyjen tieteellisten termien havaittiin korreloivan vastauksen laadun kanssa.
  • Päivinen, Erja (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tutkielman tarkoituksena on tarkastella vantaalaisten opettajien käsityksiä siitä, mitä kielitietoisuudella ja kielitietoisella opetuksella tarkoitetaan. Tutkimuksessa selvitetään opettajien erilaisia tapoja toteuttaa kielitietoista opetusta yksin sekä yhteistyössä toisten opettajien kanssa. Tarkoituksena on saada tietoa myös siitä, miten kielitietoista opetusta voitaisiin kouluissa toteuttaa sekä muodostaa käsitys erilaisista kielitietoisen opetuksen toteuttamista hankaloittavista tai estävistä tekijöistä. Tutkimuksessa kartoitetaan lisäksi erilaisia koulun toimintakulttuurissa ilmeneviä kielitietoisuutta ja kulttuurista moninaisuutta ilmentäviä käytänteitä sekä kerätään tietoa opettajien koulutustoiveista kielitietoisuuden, kielitietoisen opetuksen sekä kulttuurisen moninaisuuden teemoihin liittyen. Aineisto kerättiin sähköisesti Webropol-kyselylomakkeella syksyllä 2016. Tutkielmassa hyödynnettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Osa tutkimuksen vastauksista on analysoitu kvantitatiivisesti, sillä tarkoituksena on ollut täydentää laadullisesta aineistosta saatuja tuloksia tilastollisen analyysin menetelmin. Kyselyyn osallistui 143 opettajaa, joista 52 vastaajaa työskentelee alakoulussa, 60 yläkoulussa ja loput 31 vastaajaa sekä ala- että yläkoulussa tai yhtenäiskoulussa. Tulosten perusteella opettajat suhtautuvat myönteisesti kielitietoisuuteen ja toteuttavat työssään erilaisia kielitietoisiksi mieltämiään työtapoja ja -menetelmiä. Kielitietoisuutta määritetään tavoitteen tai työkalun näkökulmasta, ja usein käsitteeseen sekoittuu erilaisia kulttuuriseen moninaisuuteen liittyviä elementtejä. Opettajan oma kielellisen tiedostumisen prosessi ja sen tarkastelu jäävät usein tarkasteluissa vähemmälle huomiolle. Lisäksi opettajat tuovat esille tarpeen saada käytännönläheistä koulutusta kielitietoisesta opetuksesta. Opettajat tuntuvat tietävän, mistä kielitietoisuudessa on kysymys, mutta kokevat silti jonkin verran epävarmuutta tai -tietoisuutta siitä, miten kielitietoista opetusta voitaisiin konkreettisesti toteuttaa. Tutkimus osoittaa, että koulun toimintakulttuurissa on tärkeää keskustella kieliin ja monikulttuurisuuteen liittyvistä asenteista ja kokemuksista sekä pohtia erilaisia organisatorisia tekijöitä, jotka vaikuttavat yhteistyössä toteutettavaan kielitietoiseen opetukseen.