Browsing by Subject "kielitietoisuus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-10 of 10
  • Jääskeläinen, Laura (Helsingin yliopisto, 2018)
    Pro Gradu -tutkielmassa tarkastellaan monikielisyyttä ja sitä, miten monikielisten oppilaiden ensikielet huomioidaan vieraan kielen opetuksessa. Teoriaosuuden alussa avataan ensin yleisesti monikielisyyden ja kielitietoisuuden käsitteitä sekä selvitetään, mitä ensikielellä tarkoitetaan. Työssä tarkastellaan monikielisyys- ja kielitietoisuustutkimusta, sekä tutkimusta ensikielten huomioimisesta vieraan ja toisen kielen opetuksessa. Eurooppalainen viitekehys sekä peruskoulun (2014) että lukion (2015) opetussuunnitelmat painottavat kielitietoista opetusta ja monikielisyyden vahvistamista. Tutkimuksen painopiste on saksan kielessä, joten teoriaosuuden jälkeen työssä tarkastellaan lähemmin saksa toisena ja saksa vieraana kielenä -opetuksen materiaaleja ja sitä, miten monikielisyysdidaktiikka ja ensikielten huomioiminen niissä toteutuu. Kielitietoisesta ja aiemmat kielet huomioivasta opetuksesta on tutkitusti hyötyä uuden kielen oppimisessa. Kieliä vertaileva ja kielirajojen ylittävä opetus vahvistaa kielitietoisuutta ja lisää monikielisyyttä. Tutkimuksessa selvisi, että vieraan kielen opettajilla ei ole tarpeeksi tietoa ja edellytyksiä monikielisyyden edistämiseksi, vaan monikielisyys nähdään usein haasteena. Kieli liittyy vahvasti myös sosiaaliseen statukseen ja varsinkin maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kielitaito jää vähälle huomiolle. Suomalaisessa saksan oppikirjassa ei käsitelty suomen, ruotsin ja englannin lisäksi muita kieliä. Saksalaisissa monikielisyysoppaissa keskityttiin joko saksan kielen oppimiseen tai kielellisen moninaisuuden esille tuomiseen mutta oppilaiden kielitaitoa ei hyödynnetty uuden oppimisessa. Teoreettisen tutkimustiedon perusteella ja suomalaista opetussuunnitelmaa seuraten laadin kahdeksan monikielisyyttä ja ensikielet huomioivaa tehtävää saksan kielen opetukseen. Tehtävät soveltuvat kaikille oppilaille mutta huomioivat erityisesti ne, joiden ensikieli on muu kuin suomi tai ruotsi.
  • Hekkala, Marjukka (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tutkielman tarkoituksena on selvittää edistyneiden saksanopiskelijoiden asenteita monikielisyyteen ja monikieliseen saksanopetukseen sekä kartoittaa heidän kielitietoisuuttaan. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, millaisia vaikutuksia monikielisellä opetusmateriaalilla on monikielisyysasenteisiin sekä kielitietoisuuden kehittymiseen. Monikielisyys ja kielitietoisuus ovat ajankohtaisia aiheita sekä vieraan kielen tutkimuksessa että Euroopan ja Suomen koulutuspolitiikassa. Tutkielma pohjautuu monikielisyys- ja tertiäärikielididaktiseen tutkimukseen sekä kielitietoisuutta koskevaan tutkimukseen. Saksaa opiskellaan usein tertiäärikielenä eli vasta toisena vieraana kielenä tyypillisesti englannin jälkeen. Tällöin kielen oppimista voidaan helpottaa aiemman kielitaidon avulla mm. vertailemalla kieliä keskenään sekä käyttämällä erilaisia oppimisstrategioita. Tutkielmassa paneudutaan myös tutkielman kannalta oleellisiin asennetutkimuksen käsitteisiin. Tutkimus on empiirinen ja koostuu kahdesta eri osasta. Tutkimusaineisto on kerätty kyselylomakkeiden avulla. Ensimmäisessä kyselylomakkeessa on taustakysymyksiä, asenneväittämiä sekä avoimia kysymyksiä. Tässä yhteydessä opiskelijat tekivät myös monikielisiä kielioppitehtäviä. Toinen kyselylomake on toteutettu Helsingin yliopiston sähköisen kyselylomakkeen (E-lomake) avulla ja se sisältää monikielisiä tehtäviä koskevia avoimia kysymyksiä. Tutkimukseen osallistui 15 saksanopiskelijaa. Analysoinnissa hyödynnettiin määrällisiä ja laadullisia tutkimusmenetelmiä. Kaikki tutkimukseen osallistuneet saksanopiskelijat ovat taustaltaan monikielisiä ja käyttävät useampaa kieltä säännöllisesti. Kokemus monikielisestä kieltenopetuksesta on kuitenkin vähäistä. Monikielisyys nähdään yleisellä tasolla positiivisena asiana, mutta asenteet monikieliseen saksanopetukseen sitä vastoin ovat suurimmaksi osaksi negatiivisia. Opiskelijat ovat kuitenkin tietoisia muiden kielten hyödyntämisestä kielenoppimisessa ja osaavat käyttää monipuolisesti erilaisia oppimisstrategioita. Monikielisen opetusmateriaalin jälkeen asenteet monikieliseen saksanopetukseen ovat muuttuneet positiivisemmiksi. Suurin vaikutus materiaalilla on kielitietoisuuden kehittymiseen ja erityisesti kielenoppimiseen liittyvään tietoisuuteen, sillä uudenlaisen opetusmateriaalin avulla opiskelijat joutuivat muuttamaan totuttuja toimintatapojaan. Opiskelijat myös hahmottavat paremmin kielten välisiä yhteyksiä sekä eri kielille tyypillisiä ajattelutapoja.
  • Saastamoinen, Roosa (Helsingin yliopisto, 2020)
    Goals This qualitative thesis researches the linguistically responsible home economics counseling. The purpose is to describe, define and interpret how the home economics counseling could be developed, so that it reaches the immigrants who have just started learning Finnish. moreover, the thesis focuses on in what kind of means can be used to improve the comprehensibility of communication. Home economics pedagogy outside the formal education has rarely been studied from the perspective of linguistic responsibility in Finland. The data were collected from two nature excursions by voice recordings and applying a method of linguistic responsive observation (Ahlholm, 2017). From both excursions, the communication of two home economics teachers, two participants and myself, were audiorecorded. The data consists of 10 recordings, varying from 1 hour 47 minutes to 2 hours 13 minutes in length. In addition, written field notes of observations were gathered from both excursions. The data were analysed and thematized with a qualitative content analysis. Results and conclusions. Various situations linked to linguistic awareness and communication arose from the material, including translanguaging, solving situations where figures of speech are misunderstood, decoding difficult concepts, interpreting experiences through culture and challenging situations for teachers. Clear and understandable home economics counseling is based on seven different aspects: simplified language, clarifying by demonstrating, clarifying by repetition, the use of metaphors, utilising tools, teacher’s interaction and counseling situations which are pedagogically responsibly designed. In the light of this research, the development of home economics counseling towards a more linguistically aware approach seems to require, in addition to professionalism and will, all actors’ interest in linguistic interaction.
  • Huovari, Sasu (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tarkastelen tässä tutkielmassa, miten Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 mukaisissa kahdeksannen luokan äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjoissa on lähestytty kielitiedon oppimista ja opetusta, ja integroitu kieliopin ja kielitiedon sisältöjä osaksi oppiaineen muita sisältöjä. Kiinnitän tutkielmassani huomiota myös siihen, miten kieliopin oppimisesta on pyritty tekemään motivoivaa ja mielekästä. Tutkielman aineistona on kolmen eri äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppikirjasarjan kahdeksannen luokan oppikirjaa: Kärki 8, Satakieli 8 ja Särmä 8. Aineisto on rajattu kieliopin sisältöjen kannalta keskeisiin lukuihin, ja tarkastelu keskittyy oppikirjojen opetusteksteihin ja tehtäviin. Aineistoa tutkitaan sisällönanalyysin menetelmällä, ja luonteeltaan tutkimus on laadullista. Oppikirjojen sisältöjen analysoimisessa hyödynnän myös perusopetuksen opetussuunnitelman kieliopin ja kielitiedon kannalta keskeisiä sisältöjä ja tavoitteita, ja tarkastelen, miten ne on otettu oppikirjoissa huomioon. Tutkimusta on taustoitettu näkemyksillä kieliopin ja kielitiedon opetuksesta sekä käsityksillä pedagogisesta ja funktionaalisesta kieliopista. Tutkimuksen analyysin perusteella voidaan huomata, että oppikirjojen eri osa-alueissa lähestytään ja integroidaan kieliopin ja kielitiedon sisältöjä eri tavoilla. Kielen osa-alueissa korostuu kieliopin prototyyppinen tarkastelu, ja tehtävillä on keskeinen rooli kieliopin sisältöjen yhdistämisessä laajempiin kokonaisuuksiin, vaikka määrällisesti mekaanisia tehtäviä on selvästi enemmän. Kirjoittamisen ja Median osuuksissa kielen ja kieliopin keinot kytketään osaksi tekstilajien tarkastelua. Tutkimieni oppikirjojen yhteisenä teemana on vaikuttaminen, mutta oppikirjojen eri osa-alueiden välille ei luoda kovin vahvaa yhteyttä sen suhteen, miten jo aiemmin opittuja kieliopin sisältöjä voisi niissä hyödyntää. Kieliopin ja kielitiedon käsittelytavoissa onkin nähtävissä opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä, mutta samalla niihin vaikuttaa myös äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen traditio.
  • Polet, Maija (Helsingin yliopisto, 2020)
    Objectives. The aim of this study was to find out what kind of practices craft teachers have at their disposal to support the student in multilingual teaching groups, where communication in the language of instruction is challenging for the student. In addition, the views of teachers on a multilingual school and the consideration of multilingualism were examined. Teachers' practices were examined from the perspective of language aware teaching. Language awareness has been emphasized on national core curriculum (2014) as a part of school culture but meaning of the concept has been left quite open. Previous research on the subject shows that teachers experience uncertainty about how language-aware teaching is implemented in practice. Language awareness is often seen only as a component of studying theoretic subjects or languages. However, art and crafts contain their own subject-specific symbols and concepts where used language is also meaningful. This situation created a starting point for a study that sought to identify the ways in which craft teachers operate from a language aware perspective. Methods. The study was conducted as a qualitative study. The research material was collected through a semi-structured thematic interview with four craft teachers from the Helsinki metropolitan area. All interviewees have multilingual students in their teaching groups. The material was analyzed using the methods of theory-based content analysis. Results and conclusions. The interviews showed that teachers generally have a positive attitude towards multilingualism, which is one of the most important starting points for language awareness. The interviews revealed language aware ways of working, some of which can be used as such in the teaching of multilingual children and young people. According to the results, parallel language during the lessons was relatively low, although the use of different languages side by side is mentioned in the curriculum and is also one of the factors of language awareness.Teachers recognize their role as a linguistic model well and are also able to identify factors belonging to the language practices of the subject of handicrafts. The most surprising research result was the lack of co-operation with teachers of other subjects, although the basic idea of language awareness at school is language as a unifying factor in the teaching of all subjects.
  • Päivinen, Erja (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tutkielman tarkoituksena on tarkastella vantaalaisten opettajien käsityksiä siitä, mitä kielitietoisuudella ja kielitietoisella opetuksella tarkoitetaan. Tutkimuksessa selvitetään opettajien erilaisia tapoja toteuttaa kielitietoista opetusta yksin sekä yhteistyössä toisten opettajien kanssa. Tarkoituksena on saada tietoa myös siitä, miten kielitietoista opetusta voitaisiin kouluissa toteuttaa sekä muodostaa käsitys erilaisista kielitietoisen opetuksen toteuttamista hankaloittavista tai estävistä tekijöistä. Tutkimuksessa kartoitetaan lisäksi erilaisia koulun toimintakulttuurissa ilmeneviä kielitietoisuutta ja kulttuurista moninaisuutta ilmentäviä käytänteitä sekä kerätään tietoa opettajien koulutustoiveista kielitietoisuuden, kielitietoisen opetuksen sekä kulttuurisen moninaisuuden teemoihin liittyen. Aineisto kerättiin sähköisesti Webropol-kyselylomakkeella syksyllä 2016. Tutkielmassa hyödynnettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Osa tutkimuksen vastauksista on analysoitu kvantitatiivisesti, sillä tarkoituksena on ollut täydentää laadullisesta aineistosta saatuja tuloksia tilastollisen analyysin menetelmin. Kyselyyn osallistui 143 opettajaa, joista 52 vastaajaa työskentelee alakoulussa, 60 yläkoulussa ja loput 31 vastaajaa sekä ala- että yläkoulussa tai yhtenäiskoulussa. Tulosten perusteella opettajat suhtautuvat myönteisesti kielitietoisuuteen ja toteuttavat työssään erilaisia kielitietoisiksi mieltämiään työtapoja ja -menetelmiä. Kielitietoisuutta määritetään tavoitteen tai työkalun näkökulmasta, ja usein käsitteeseen sekoittuu erilaisia kulttuuriseen moninaisuuteen liittyviä elementtejä. Opettajan oma kielellisen tiedostumisen prosessi ja sen tarkastelu jäävät usein tarkasteluissa vähemmälle huomiolle. Lisäksi opettajat tuovat esille tarpeen saada käytännönläheistä koulutusta kielitietoisesta opetuksesta. Opettajat tuntuvat tietävän, mistä kielitietoisuudessa on kysymys, mutta kokevat silti jonkin verran epävarmuutta tai -tietoisuutta siitä, miten kielitietoista opetusta voitaisiin konkreettisesti toteuttaa. Tutkimus osoittaa, että koulun toimintakulttuurissa on tärkeää keskustella kieliin ja monikulttuurisuuteen liittyvistä asenteista ja kokemuksista sekä pohtia erilaisia organisatorisia tekijöitä, jotka vaikuttavat yhteistyössä toteutettavaan kielitietoiseen opetukseen.
  • Kiriama, Aino (Helsingin yliopisto, 2020)
    The study investigated primary school teachers´ concepts concerning Finnish as second language (F2) pupils´ assessment at the primary school at the grades two to six. They were also defined Finnish as second language learners based on the National Core Curriculum 2004, The theoretical part provided a brief overview of the challenges in learning Finnish as a second language and the significance of mother tongue studies to strengthen multicultural identity and to learn language - also academic language in mother tongue which eases academic SLA (second language acquisition). Learning second language has two tasks: learning as a tool and as a goal to learn the contents of subjects and study modules. After that, the study discusses on pupil assessment and the usage of Common European Framework of Reference (CEFR) for languages learning and teaching and how to assess each student’s language learning profile. The main pedagogical principles of pupil assessment were also introduced. The key concept of the study is language awareness; linguistically responsive teaching by the teachers who teach and assess F2-pupils in a linguistically responsible way. The main research questions are: How do teachers encourage Finnish as second language pupils in learning by pupil assessment and what kind of collegial assessment cooperation teachers have. The research focused to three essential pupil assessment forms; diagnostic, formative and summative assessment. The semi-structured interview was used as a research method to interview 15 teachers. In the analysis of the interview material via content analysis, findings of phenomena could be divided into three-pupil assessment field. The discussion of results shows that several class teachers have different ways of assessing pupils who do yet manage Finnish language. Teachers of pupils’ own mother tongue saw challenging heterogeneous groups of students as well as teaching and assessing students who speak a different dialect of another country or region than the teacher. F2 teachers have a supporting role in S2 assessment and also in advising and guiding their colleagues on assessment issues - for example, in science, history and mathematics assessment. Further research may focus on the study of students' self-assessment, with its emphasis on the foundations of the national curriculum for basic education in 2014.
  • Manninen, Raija (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tiivistelmä – Referat – Abstract Pro gradu -tutkielma käsittelee biologian tiedonalan kieltä peruskoulun neljäsluokkalaisten teksteissä. Tutkielman tavoitteena on selvittää minkälaista biologian kieli on oppikirjan tekstissä ja oppilaiden teksteissä. Tekstit koskevat tässä tutkimuksessa 4. luokan ympäristötiedon oppikirjan tekstikatkelmaa ja oppilaiden kirjoitettuja ja puhuttuja tekstejä. Tutkielman aineisto koostuu 41 oppilaan kirjallisista vastauksista oppikirjan tekstiosasta laadittuihin kysymyksiin. Lisäksi aineistoon kuuluu oppilaiden haastatteluja, jotka on tehty lisätiedon saamiseksi. Tarkastelun kohteena on myös biologian oppikirjan tekstikatkelma. Tutkielma kuuluu kvalitatiivisen ja pieneltä osaltaan kvantitatiivisen tutkimuksen kentälle. Taustateoriana on systeemis-funktionaalinen kieliteoria. Tutkielman keskiössä on oppilaiden teksteistä ilmenevä biologian tiedonalaan liittyvä kielenkäyttö. Tätä kielenkäyttöä tarkastellaan suhteessa Pauline Gibbonsin teoriaan, jossa kielenkäyttö on porrastettu neljään eri kielenkäytön tasoon kohti tieteellistä kieltä. Oppilaiden vastauksista on nähtävissä, että suuri osa heidän vastauksistaan edustaa kontekstin perusteella ymmärrettävää kieltä, joka on riippuvainen kontekstista ja välittömästi yhteisesti jaetusta tilanteesta. Vajaa kolmannes vastauksista edustaa tarkempaa, tietoa referoivaa, yleistävää ja biologian käsitteitä tarkasti käyttävää tieteellistä kieltä. Nämä vastaukset sijoittuvat Gibbonsin tasolle 2–3, mikä kertoo siitä, että näiden oppilaiden kielenkäytössä sanasto sisältää biologian käsitteitä, on spesifimpää ja osoittaa luokittelua. Puhekielisyyksiä ei ole juurikaan ja lukijaan ja kirjoittajaan viittaava persoonapronominien käyttö on vähäistä tai sitä ei ole ollenkaan. Tutkielmassa ilmenee myös, että oppilaat käyttävät monenlaisia kielellisiä keinoja, joita ovat argumentointi, esimerkkien nostaminen, selittäminen ja vertailu. Biologian käsitteitä selittäessään oppilaiden vastaukset sisältävät onomatopoeettisia ilmauksia, joiden avulla he konkretisoivat käsitteitä. Oppilaat käyttävät myös vastausteksteissään biologiaan kuuluvia käsitteitä, joita ei oppikirjan tekstissä ole. Verratessaan oppilaat asettavat teksteissään vertailukohteeksi oman itsensä ja omakohtaiset kokemuksensa verrattaviin asioihin. Haastatteluissa ja kirjoitetuissa vastauksissa vertailu kohdistuu myös omaan kehitykseen ja kasvuun. Biologian käsitteitä selittäessään oppilaiden haastatteluista käy ilmi kielitietoisuutta heidän pohtiessaan selittämisen haasteellisuutta. Oppilaiden vastaustekstien kielen rakenteita tarkastaeltaessa nousee esiin konstruktioita, jotka ilmentävät oppilaiden kielenkäyttöä vertaamisen funktiossa. Jatkotutkimuksen aiheena voisi olla biologian tiedonalan kieli yläkoululaisten teksteistä.
  • Surkka, Sanni (Helsingfors universitet, 2016)
    Tutkielmassa tarkastellaan suomenkielisen homomiehen kielellistä stereotyyppiä. Tutkielmassa selvitetään, mitä kielenpiirteitä suomenkielisen homomiehen kielelliseen stereotyyppiin kuuluu, millaisia sosiaalisia merkityksiä homomiehet tähän kielelliseen stereotyyppiin liitävät ja millaiseksi kielimuodoksi homomiehet tämän kielellisen stereotyypin kokevat. Tutkielma edustaa sosiolingvististä variaationtutkimusta ja pohjautuu teoreettiselta taustaltaan erityisesti sosiaalisen indeksisyyden teoriaan. Tutkielma hyödyntää lisäksi kielitietoisuuden tutkimuksen, kieli-identiteetin tutkimuksen ja diskurssianalyysin menetelmiä ja käsitteistöä. Tutkielman pääasiallinen aineisto koostuu kahdesta puheaineistosta. Vuonna 2012 kerätty puheaineisto sisältää viisi 15 lukiolaisnuoren tekemää improvisoitua kuunnelmaa, joissa informantit imitoivat stereotyyppistä homomiehen hahmoa. Vuonna 2015 kerätty puheaineisto käsittää 31 täysi-ikäisen homomiehen haastattelut, joissa tiedusteltiin homomiesten puhetta koskevia kielikäsityksiä. Näiden puheaineistojen lisäksi tutkielmassa käytetään media-aineistoa, joka koostuu kymmenestä homomiesten puhetta koskevasta verkkokeskustelusta ja kolmesta televisiossa esitetystä sketsivideosta. Tutkielmassa osoitetaan, että homomiehen kielelliseen stereotyyppiin liitetään monia erilaisia kielenpiirteitä. Tutkielmassa käsitellään prosodiaan ja äänenlaatuun liittyviä piirteitä, /s/-äänteen variaatiota, asenneadjektiiveja ja intensiteettisanoja, tietyn prosodisen kaavan sisältäviä sanoja, kiteytyneitä lausahduksia, Helsingin puhekielen morfofonologisia piirteitä, slangisanoja ja englannin kielen käyttöä. Tutkimusaineistojen pohjalta esitetään, että käsitykset homomiehen kielelliseen stereotyyppiin liittyvistä kielenpiirteistä ovat vakiintuneita ja jaettuja. Tutkielmassa esitetään, että nämä kielenpiirteet liittyvät laajempaan sosiaaliseen merkityskenttään, jota määrittävät homomieheyden lisäksi feminiinisyyden, nuoruuden ja helsinkiläisyyden sosiaaliset kategoriat. Työssä osoitetaan, että haastateltujen homomiesten kokemukset homomiehen kielellisestä stereotyypistä poikkeavat toisistaan. Osa haastateltavista käsittää homomiehen kielellisen stereotyypin tietoiseksi tyyliksi tai rekisteriksi, osa sosiolektiksi ja osa synnynnäiseksi ominaisuudeksi. Tutkielmassa havainnollistetaan, että näillä käsityksillä on yhteys haastateltavien seksuaali- ja kieli-identiteetteihin. Tutkielma poikkeaa menetelmiltään aikaisemmasta tutkimuksesta yhdistelemällä imitaatiota, haastatteluja ja media-aineistoja sosiaalisen indeksisyyden tutkimuksessa. Tutkielma avaa uusia näkökulmia seksuaalisuuden ja kielen suhdetta käsittelevään fennistiikkaan.
  • Minkkinen, Iida-Maria (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää opettajien käsityksiä kielitietoisuudesta. Kysyn, miten opettajat ja rehtorit hahmottavat kielitietoisuus-käsitettä ja millaisia arvoja ja käytänteitä he liittävät käsitteeseen. Tutkimukseni tärkeimpiä käsitteitä ovat kielitietoisuus, kielitaju ja kielitietoinen toimintakulttuuri. Tarkastelen kielitietoisuutta myös perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden näkökulmasta. Lisäksi käsittelen oman äidinkielen opetusta, valmistavaa opetusta ja suomi toisena kielenä -opetusta. Tutkimukseni on toteutettu kvalitatiivisena sisällönanalyysinä. Erittelen puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla kerättyä aineistoa ja analysoin siitä nousevia teemoja. Aineisto koostuu viiden opettajan ja kahden rehtorin haastattelusta. Opettajat ja rehtorit edustivat eri kokoisia kouluja ja paikkakuntia eri puolilla Suomea. Tutkimuksessa keskityttiin alakoulun kontekstiin. Tulokset kuvaavat opettajien ja rehtorien erilaisia käsityksiä ja kokemuksia kielitietoisuudesta. Päätulokset osoittavat, että paikkakunnan koko vaikuttaa opettajien ja rehtoreiden kielitietoisuuden käsityksiin ja käytäntöihin. Kielitietoisuuden käsite oli jäänyt haastatelluille osin epäselväksi, mikä näkyi esimerkiksi siinä, että käsitteen määritelmät olivat melko suppeita. Haastatellut tarkastelivat kielitietoisuutta enemmän arvojen kuin käytännön tai akateemisen viitekehyksen kautta. Haastatellut nimesivät kuitenkin erilaisia esimerkkejä ja käytäntöjä, joilla pyrittiin kielitietoiseen toimintaan. Kaikki haastatellut kokivat kielitietoisen toimintakulttuurin myönteisenä ja edistämisen arvoisena asiana.