Browsing by Subject "kiinalaiset"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Palojärvi, Alli (Helsingin yliopisto, 2017)
    Turismi ei ole Kiinassa kehittynyt vielä täyteen potentiaalinsa. Vain noin viidellä prosentilla kiinalaisista on passi, mutta jo nyt kiinalaiset käyttävät eniten rahaa turismiin maailmassa. Viimeisen vuosikymmenen aikana myös kiinalaisten turistien määrä Suomessa on kasvanut merkittävästi. Viime aikoina suomalaiset yritykset ovat huomanneet, että Suomessa on tarvetta kiinalaisen kulttuurin ja kiinan kielen osaajille. Suomalainen lehdistö on kiinnittänyt paljon huomiota tilastoihin, joissa kerrotaan kiinalaisten Suomessa viettämistä öistä. Sen sijaan kiinalaisten asiakastyytyväisyyteen hotelleissa ei ole vielä kiinnitetty merkittävästi huomiota. Tästä johtuen tämä tutkimus käsittelee kiinalaisten asiakastyytyväisyyttä suomalaisissa hotelleissa. Tässä tutkimuksessa keskitytään siihen, onko suomalaisissa hotelleissa tarvetta palveluiden parantamiselle kiinalaisten asiakkaiden houkuttelemiseksi ja palvelemiseksi sekä sitä, että jos tarvetta on, millaisia parannuksia hotellien tulisi tehdä palveluilleen. Tämän työn teoreettinen tausta nojaa turismin markkinoinnin teoriaan. Teoria osoittaa, kuinka asiakkaan erikoistarpeiden huomiointi ja asiakastyytyväisyys vaikuttavat asiakkaan uskollisuuteen, asiakkaan todennäköisyyteen suositella palvelua ja asiakassuhteen säilyttämiseen. Tässä tutkielmassa tietoa on kerätty eri lähteistä. Lähteinä on käytetty aikaisempaa tutkimusta sekä suomalaisissa uutisissa julkaistuja artikkeleita. Lisäksi työtä varten on haastateltu viittä kiinalaisten turistien opasta. Tämän vuoksi tutkimus on niin empiirinen kuin teoreettinen, koska työhön on käytetty niin tutkimusta kuin haastatteluita, joissa yksilöt pääsevät ääneen. Tämä työ on kvalitatiivinen etenkin johtuen kiinalaisten oppaiden haastatteluista. Työssä huomattiin, että suomalaisissa hotelleissa on asioita, joita voisi kehittää kiinalaisten turistien asiakastyytyväisyyden parantamiseksi. Kehityskohteet vaihtelivat pienistä, helposti toteutettavista asioista suuriin, merkittävämpiä investointeja vaativiin muutoksiin. Useimmiten toivottuja muutoksia oli kuuman veden tarjoaminen hotelleissa sekä aamupalan muuttaminen enemmän kiinalaista makua vastaavaksi. Lisäksi kirjallisissa lähteissä mainittiin usein asiakkaiden toive saada palvelua sekä informaatiota kohteesta kiinaksi. Tämän tutkimuksen tulokset ovat varsin samanlaisia ulkomailla tehtyjen tutkimusten kanssa. Haasteet ja ratkaisut kiinalaisten ymmärtämisessä ympäri länsimaita näyttävät olevan varsin samanlaisia.
  • Pajari-Xiang, Laura (Helsingin yliopisto, 2021)
    The one-child policy of the People’s Republic of China created an entire generation of Chinese only-children, who have migrated abroad more often than any previous generation. However, despite the increased emigration, alongside the aging population, the Chinese elderly care system relies on the inputs of children. Therefore, there is a fundamental conflict between the filial intergenerational caregiving responsibilities and international migration processes, although some caregiving forms may be exchanged from a distance. This master’s thesis investigates how the Chinese first-generation only-child migrants who live in Finland experience caring for their parents in China. The research questions are: How do Chinese one-child transnational families practice transnational caregiving? What are the expectations and possibilities concerning caregiving? What are the elderly care arrangements like for the parents? The theoretical framework of this study consists of three dimensions of transnational caregiving: care circulation approach, transnational caregiving types, and the capacity, obligation, and negotiated commitment as factors that explain the practices of transnational caregiving. The research data consists of nine semi-structured interviews of Chinese migrants of the only-child generation. The analysis method is qualitative theory-guided content analysis. The results suggest that Chinese migrants and their parents practice transnational caregiving by exchanging emotional support. The migrants experience that their possibilities to provide care to their parents are limited. However, providing care is a cultural obligation. The future elderly care arrangements of the parents are unclear, which makes the situation stressful for the migrants. The situation is also frustrating as ideal options for arranging elderly care are lacking. If the migrants return to China to provide elderly care to their parents, they are forced to make sacrifices with their work and family. However, if they do not return to China, the alternative options of relying on institutional elderly care or hiring a maid or a nurse are not ideal either. Although the migrants value filial traditions, they desperately demand societal and policy changes that would allow them to plan the future elderly care of their parents. Based on the results, there is a demand for establishing more quality institutional elderly care services in China. There is also a need for the Finnish migration policy to allow family-based old-age migration, as some other countries do. Overall, in the current situation, the national policymaking in Finland and in China does not recognize the needs of transnational families and transnational caregivers.
  • Wei, Anna-Maria (Helsingfors universitet, 2016)
    Tutkimuksessa tarkastellaan kiinalaisten käsityksiä sielun kuolemanjälkeisyydestä. Tarkemmin ottaen siinä pohditaan käsityksiin vaikuttavia tekijöitä ja niiden syvällisempää luonnetta. Tutkimuksen teoriatausta perustuu uskontotieteen, sosiaalitieteiden ja kulttuurintutkimuksen sekä Kiinan uskonnollisuutta koskevien tutkimusten tuomiin näkökulmiin. Tutkimuksen primääriaineisto koostuu teemahaastatteluista, jotka suoritettiin Kiinassa kesällä vuonna 2013. Haastatteluihin osallistui 11 eri-ikäistä kiinalaista kaupunkilaista. Tutkimuksen analyysi perustuu sen aineiston systemaattiseen luokitteluun ja teemoitteluun. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään uskontotieteellisiä ja etnografisia tutkimusmenetelmiä. Tutkimus osoittaa, että haastateltavat käsittivät sielun yhtenä kokonaisuutena, joskin siihen viitattiin eri konteksteissa eri tavoin. He viittasivat sieluun kuolemanjälkeisyyden kontekstissa lähinnä joko sanoilla ”sielu” (灵魂 linghun) tai ”henki” (鬼 gui). Tällöin he käsittivät sielun ja hengen viittaavan ihmisen henkisen tai aineettoman osa-alueen olemassaolon muotoon tai jatkumoon. Henkiin yhdistettiin enemmän negatiivisia mielikuvia kuin sieluun. Henki oli kuitenkin käsitteenä tutttavallisempi kuin sielu, ja siihen myös liitettiin omakohtaisia kokemuksia. Tutkimuksen perusteella voidaan myös päätellä, että pohdittaessa kiinalaisten käsityksiä sielusta on sielun ominaisuuksien erittelyn lisäksi myös tuotava esille käsitysten luonne, joka on riippuvainen niiden kontekstista. Käsitysten merkitys ja niihin uskomisen tavat vaihtelevat yksilöllisesti. Haastateltavien käsityksiin vaikuttavia sisäisiä tekijöitä olivat esimerkiksi päättelyn logiikka, tunteet, kokemukset ja oman tai läheisen henkilön kuoleman ajankohtaisuus. Ulkoisesti käsityksiin vaikuttivat esimerkiksi oma elinympäristö, perinne, yhteisö, kasvatus ja politiikka. Tutkimuksen näkökulmasta katsottuna esimerkiksi kaupungissa asuminen ja tieteen päättelytapoihin tutustuminen näyttäytyivät sielun kuolemanjälkeiseen olemassaoloon uskomista sekä siihen keskittymistä vähentävinä tekijöinä. Henkiin uskominen yhdistettiin joskus taikauskoisuuteen ja se koettiin usein negatiivisena asiana, sillä haastateltavat kokivat tähän elämään keskittymisen olevan tärkeämpää. Tutkimus antaa lisätietoa kiinalaisten sielun kuolemanjälkeisyyteen liittyvistä käsityksistä niin yleisen kuin henkilökohtaisenkin näkökulman kautta, ja sen kautta voidaan saada tietoa niin yksilön ajatuksista kuin ympäröivästä yhteiskunnastakin. Tutkimus osoittaa, että käytännön näkökulmasta katsottuna kiinalaisten käsitykset sielusta ovat luonteeltaan merkityksellisiä, kontekstisidonnaisia käsityksiä, joihin uskominen ja suhtautuminen vaihtelee yksilöllisesti.
  • Nousjoki, Josetta (Helsingfors universitet, 2017)
    Tutkimukseni tavoite on selvittää, miten kansainvälisten yritysten pyrkimykset valvoa alihankintaketjujaan yhteiskuntavastuuvaatimuksin (code of conductit, sertifioinnit ja auditoinnit) vaikuttavat Kiinassa. Tutkin, miten Etelä-Kiinassa toimivat, työntekijöiden oikeuksien edistämiseen erikoistuneet työntekijäjärjestöt suhtautuvat vastuuvaatimuksiin. Kartoitan myös kiinalaista yritysvastuukäsitystä ja siihen liittyvää sääntelyä sekä selvitän, miten työntekijäjärjestöt toimivat. Tutkimukseni on kvalitatiivinen kartoitus, joka perustuu akateemisiin artikkeleihin ja teemahaastatteluihin. Kirjallinen aineisto on pääasiassa englanninkielisiä artikkeleita 2010-luvulta. Empiirisen aineiston keräsin haastattelemalla kahta hongkongilaista järjestöä vuonna 2017. Teoreettisena viitekehyksenä on Schererin ja Palazzon poliittisen yritysvastuun teoria. Tulokset osoittavat, että vastuullisuusvaatimukset ja niihin liittyvät auditoinnit eivät ole parantaneet, mutta eivät myöskään huonontaneet työntekijöiden mahdollisuuksia puolustaa omia etujaan. Työntekijäjärjestöt pitävät suurena ongelmana sitä, ettei työntekijöillä ole oikeutta vapaasti järjestäytyä tai neuvotella työehdoista. Tulokset vahvistavat aiempia havaintoja siitä, että vastuullisuusjärjestelmillä on vaikea puuttua työelämän perusoikeuksien toteutumiseen. Yritysvastuun käsite on Kiinassa tuontitavaraa eikä se ole täysin löytänyt paikkaansa taloudessa, joka on siirtynyt sosialismista äärimmäisen kilpailtuun valtiojohtoiseen markkinatalouteen. Valtio on lainannut länsimaista yritysvastuukäsitystä retoriikkaansa ja lainsäädäntöönsä, ja pyrkii sille soveltuvin osin valmentamaan kiinalaisia vientiyrityksiä ottamaan huomioon kansainvälisiä yritysvastuun periaatteita. Kiinalaisissa yrityksissä länsimaisia vaatimuksia on vastustettu eikä kovin moni yritys vaikuta integroineen vastuuajattelua toimintaansa. Alueelliset ja toimialakohtaiset erot ovat kuitenkin suuria. Elinkeinoelämä on luonut omia vastuullisuusstandardeja. Ristiriitoja autoritaarisen puoluejohdon näkemysten ja länsimaisen vastuuajattelun välille syntyy erityisesti vapauksien ja oikeuksien alueella.
  • Ho, Yue Ching (2008)
    Tutkimuksessa selvitetään 1980–1990 luvulla Hongkongista työn perässä muuttaneiden työllistymiskokemuksia Suomessa. Aineistona on käytetty yhdeksän palkkatyötä tekevän hongkongilaisen haastattelua. Tutkimuksen keskeisenä teemana on työllistyminen ja työn merkitys maahanmuuttajien kokemina. Vastoin yleistä mielikuvaa yhtenäisestä yhteisöstä kiinalaiset muodostavat hyvinkin heterogeenisen joukon Suomessa. Tänä päivänä mannerkiinalaiset opiskelijat ja työntekijät muodostavat suuren osan Suomen kiinalaisista. Hongkongista suuntautuva maahanmuutto on vähentynyt verrattuna 1990 –lukuun, jolloin hongkongilaisten omistamien kiinalaisten ravintoloiden määrän voimakas kasvu oli houkutellut monia ravintolatyöntekijöitä Hongkongista Suomeen. Masseyn ja Leungin tulkinnat työn perässä muuttavien asettumisesta uuteen maahan ovat keskeisiä teorioita tutkimuksessa. Asettumisen eri vaiheiden kautta voidaan selvittää maahanmuuttajien työllistymistä pitkällä aikavälillä sekä niitä elementtejä, jotka tekevät maahanmuutosta pysyvän. Työmarkkinoiden ja yksilön omien resurssien hyödyntäminen työelämässä on pohdittu työmarkkinoiden lohkoutumisen, etnisen talouden sekä resurssiteorioiden kautta. Tutkimuksessa keskeisinä ovat myös aiemmat tulkinnat suomalaisen työelämän murroksesta ja yksilötason työhön kohdistuvista odotuksista ja vaatimuksista. Tutkimuksessa on selvitetty työperäisen maahanmuuton eri vaiheita yksilötasolla työllistymisen ja sopeutumisen kautta. Tutkimuksessa tuodaan esiin etnisen talouden työmarkkinoiden merkitys työllistymisen onnistumisen kannalta maahanmuuton alkuvaiheissa. Tarkoituksena on lisäksi löytää uusia näkökulmia lähestyä maahanmuuttajien työllistymistä muutoin kuin ongelmalähtöisesti. Kiinalaisissa ravintoloissa oli mahdollista työskennellä omalla äidinkielellään, lähtömaata muistuttavasta työkulttuurissa sekä ylläpitää sosiaalisia yhteyksiään muihin kiinalaisen yhteisön jäseniin, mikä antoi viitteitä kiinalaisten ravintolatyöntekijöiden jonkin tasoisesta separaatiosta muusta valtaväestöstä. Tutkimuksessa tuli ilmi, kuinka työn merkitys muuttui siirryttäessä kiinalaisten ravintoloiden työmarkkinoilta yleisille työmarkkinoille. Haastateltavien käyttämä termi "suomalainen työ" kuvastaakin heidän tulkintaansa suomalaisesta työelämästä. Suomalaisessa työssä työskenteleminen merkitsi työehtojen ja työympäristön muuttumisen lisäksi kokonaisvaltaista muutosta elämäntyylissä ja arjessa. Työperäistä maahanmuuttoa tulisi ymmärtää laajemmassa merkityksessä kokonaisvaltaisesti eikä pelkästään työn perässä virallisesti muuttaneiden kautta. Työn perässä muuttaneiden ja heidän perheenjäsentensä kotiutumisen ja työllistymisen onnistuminen (tai epäonnistuminen) näkyy niin yksilö kuin yhteiskunnallisella tasolla.