Browsing by Subject "kiintoaines"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 23
  • Holmberg, Linda (Hydrografinen toimisto, 1935)
    Hydrografisen toimiston tiedonantoja 5
  • Goncalves-Araujo, Rafael; Roettgers, Ruediger; Haraguchi, Lumi; Brandini, Frederico Pereira (Frontiers Media S.A., 2019)
    Frontiers in Marine Science 6: 716
    The South Brazilian Bight (SBB) is a hydrographically dynamic environment with strong seasonality that sustains a diverse planktonic community involved in diverse biogeochemical processes. The inherent optical properties (IOPs; e.g., absorption and scattering coefficients) of optically actives constituents of water (OACs; phytoplankton, non-algal particles–NAP, and colored dissolved organic matter–CDOM) have been widely employed to retrieve information on biogeochemical parameters in the water. In this study conducted in the SBB, a cross-shelf transect was performed for biogeochemistry and hydrographic sampling during a summer expedition. Our research aimed to determine the distribution and amount of the OACs based on their spectral signature, in relation to the distribution of water masses in the region. That allows us to get insights into the biogeochemical processes within each water mass and in the boundaries between them. We observed a strong intrusion of South Atlantic Central Water (SACW) over the shelf, mainly driven by the wind action. With that, phytoplankton development was fueled by the input of nutrients, and increased chlorophyll-a (Chl-a) concentrations were observed within the shallowest stations. Colored dissolved organic matter did not follow the distribution of dissolved organic carbon (DOC). Both CDOM and DOC presented high values at the low salinity Coastal Water (CW), as an indication of the continental influence over the shelf. However, CDOM was inversely correlated with salinity and lowest values were observed within Tropical Water (TW), whereas DOC values within TW were as high as within CW, indicating an autochthonous DOM source. Additionally, a deep Chl-a maximum (DCM) was noticed in the boundary between the TW and SACW. Along with the DCM, we observed the production of fresh, non-colored DOM attributed to the microbial community. Finally, our results suggest that CDOM is photodegraded at the surface of CW. This is mainly due to the Ekman transport effect over the region that traps CW at the surface, making it longer exposed to solar radiation.
  • Kohonen, Tapani (Vesihallitus, 1982)
    Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja 27
    Tiivistelmä: Havaintotiheyden vaikutus valumavesien laatuarvioihin
  • Turunen, Jarno; Marttila, Hannu; Kämäri, Maria; Saari, Markus; Heikkinen, Kaisa; Postila, Heini; Koljonen, Saija (Suomen ympäristökeskus, 2019)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 46/2019
    Valuma-alueiden eroosio ja vedessä kulkeutuvan kiintoaineen sedimentaatio ovat luonnollisia prosesseja virtavesissä. Ne ylläpitävät virtavesien elinympäristöjen monimuotoisuutta. Ihmistoiminta, erityisesti maankäyttö, on kuitenkin merkittävästi lisännyt eroosiota ja hienon kiintoaineksen määrää virtavesissä, millä on lukuisia haitallisia vaikutuksia virtavesien ekosysteemeihin. Tässä kirjallisuuskatsauksessa kuvataan virtavesien luontaisen sekä ihmistoiminnan muuttaman kiintoaineen eroosion ja sedimentaation merkitystä virtavesissä. Katsauksessa käsitellään liiallisen kiintoainekuormituksen ja sedimentaation vaikutuksia virtavesien perustuotantoon ja vesikasvillisuuteen, pohjaeläimiin, kaloihin sekä mikrobeihin ja hajotusprosesseihin. Lisäksi käsitellään kiintoainekuormituksen ja sedimentaation arvioinnin ja vesienhoidon kannalta keskeisiä seuranta-, vesiensuojelu- ja kunnostusmenetelmiä sekä tutkimustarpeita.
  • Kasvio, Pinja; Ulvi, Teemu; Koskiaho, Jari; Jormola, Jukka (Suomen ympäristökeskus, 2016)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 7/2016
    Hulevedet voivat olla merkittävä vesistöjen kuormituslähde. Nykyisen lainsäädännön mukaan hulevesiä ei tulisi johtaa suoraan viemäriverkon kautta vesistöihin, vaan niitä pitää imeyttää, viivyttää ja käsitellä tulva- ja vedenlaatuhaittojen vähentämiseksi. Näiden toimenpiteiden kokonaisuutta kutsutaan hulevesien hallinnaksi. HULE-hankkeessa tutkittiin kahden käsittelymenetelmän toimivuutta hulevesien laadun hallinnassa. Tutkimuksessa oli mukana kolme kosteikkokohdetta ja yksi biosuodatusalue, joiden avulla on mahdollista sekä viivyttää hulevesiä ennen niiden johtamista vesistöön että puhdistaa niistä erilaisia haitta-aineita ja osittain myös imeyttää vesiä maaperään. Espoon kosteikkoon johdettiin liikenne- ja teollisuusalueen hulevesiä, kun taas Järvenpään ja Kuopion kosteikoilla käsiteltiin pientaloalueilta tulevia vesiä. Tampereen biosuodatusalueella puhdistettiin Lielahden lumenkaatopaikan sulamisvesiä. Rakenteiden toimintaa seurattiin kaikilla kohteilla vesinäytteiden avulla. Espoossa ja Tampereella tehtiin myös jatkuvatoimisia mittauksia automaattilaitteistoilla. Tutkimuksissa sameuden, kiintoaineen, kokonais- ja fosfaattifosforin ja metallien osalta parhaat puhdistustulokset saavutti Tampereen biosuodatusalue. Typpeä biosuodatuksessa ei kuitenkaan poistunut, vaan sitä huuhtoutui lisää. Kosteikkojen toimivuudessa oli vaihtelua kohteiden välillä. Tulokset osoittavat, että myös kosteikoilla on mahdollista vähentää veden sameutta ja poistaa kiintoainetta ja fosforia, mutta reduktiot olivat biosuodatusaluetta alhaisempia. Osasyynä heikkoihin tuloksiin olivat pientaloalueilta tulevien vesien erittäin matalat pitoisuudet. Kaksi tutkimuskosteikkoa pystyi poistamaan jonkin verran myös typpeä. Hulevesissä usein esiintyviä, tiesuolasta peräisin olevia klorideja kumpikaan menetelmä ei pystynyt pidättämään. Kosteikkoja on Suomessa käytetty ja tutkittu erityisesti maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon valumavesien käsittelyssä. Myös hulevesikosteikkoja on rakennettu jonkin verran. Kokemukset ja tutkimukset osoittavat, että ne voivat olla hyvin käyttökelpoisia valumavesien puhdistuksessa. Biosuodatus on sen sijaan Suomessa vielä harvinainen menetelmä, jonka toimivuudesta ei ole toistaiseksi tarpeeksi tietoa. Tässä hankkeessa saadut tulokset sen käytöstä ovat rohkaisevia, mutta Suomesta on myös tuoreita esimerkkejä, joissa väärin valituista rakennemateriaaleista liukeni ravinteita ja metalleja käsiteltäviin vesiin. Biosuodatus on osoittautunut useissa ulkomaisissa tutkimuksissa parhaimmillaan erinomaiseksi hulevesien käsittelymenetelmäksi. Suomessa tarvitaan vielä jatkotutkimuksia, että opitaan suunnittelemaan, toteuttamaan ja käyttämään menetelmää parhaiden puhdistustulosten saavuttamiseksi.
  • Kalliola, Pirkko (Vesihallitus, 1979)
    Vesihallitus. Tiedotus 165
  • Launiainen, Samuli; Sarkkola, Sakari; Laurén, Ari; Puustinen, Markku; Tattari, Sirkka; Mattsson, Tuija; Piirainen, Sirpa; Heinonen, Jaakko; Alakukku, Laura; Finér, Leena (Suomen ympäristökeskus, 2014)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 33/2014
    Maankäytöstä ja muusta ihmistoiminnasta aiheutuu lähes aina luonnon taustakuorman ylittävää ravinne- ja kiintoainekuormitusta vesistöihin. Julkaisussa esitellään valuma-alueelta vesistöön kohdistuvan kokonaistypen, kokonaisfosforin ja kiintoaineen kuormituksen arviointiin kehitetty KUSTAA -työkalu. KUSTAA perustuu ominaiskuormitusmenetelmään ja kattaa tyypillisimpiin maankäyttömuotoihin liittyvät toimenpiteet ja muut haja- ja pistekuormituslähteet. Kuormitusarvion lähtötiedoiksi tarvitaan valuma-alueen pinta-ala, sen vesistöjen pinta-ala, metsä- ja maataloustoimenpiteiden pinta-alat ja muut haja- ja pistekuormituslähteiden määrät vuositasolla. Tietojen perusteella tuotetaan arvio valuma-alueen kokonaiskuormituksesta ja sen jakautumisesta eri lähteisiin. Lisäksi esitetään yksinkertainen epävarmuusarvio. KUSTAA -työkalu on integroitu taulukkolaskentaympäristöön ja tarkoitettu käytännön toimijoiden käyttöön. Sen avulla voidaan arvioida esimerkiksi maankäytössä tapahtuvien muutosten, pistekuormituksen hallinnan tai yksittäisen kuormituslähteen vaikutuksia valuma-alueen kokonaiskuormitukseen. Julkaisussa kootaan kattavasti yhteen tyypillisimpiä maankäyttömuotoja ja haja- ja pistekuormituslähteitä edustavat ominaiskuormitusluvut ja esitellään KUSTAA -työkalun käyttöä esimerkkilaskelmien avulla.
  • Koivikko, Riitta; Leivuori, Mirja; Näykki, Teemu; Sarkkinen, Mika; Sara-Aho, Timo; Tervonen, Keijo; Lanteri, Sari; Väisänen, Ritva; Ilmakunnas, Markku (Suomen ympäristökeskus, 2017)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 21/2017
    Proftest SYKE järjesti maaliskuussa 2017 pätevyyskokeen jätevesiä analysoiville laboratorioille. Pätevyyskokeessa määritettiin BOD7, CODCr, CODMn, kiintoaine, Na ja TOC synteettisestä näytteestä, viemälaitoksen sekä massa- ja paperiteollisuuden jätevesistä, BOD7 määritettiin myös luonnonvedestä. Pätevyyskokeeseen osallistui yhteensä 60 laboratoriota. Testisuureen vertailuarvona käytettiin teoreettista (laskennallista) pitoisuutta tai osallistujien tulosten robustia keskiarvoa tai keskiarvoa. Testisuureesta ja näytteestä riippuen tuloksissa sallittiin 10–20 %:n poikkeama vertailuarvosta. Koko aineistossa hyväksyttäviä tuloksia oli 90 %. Kiitos osallistujille!
  • Häikiö, Martti (Suomen ympäristökeskus, 1998)
    Suomen ympäristökeskuksen moniste 110
  • Selin, Pirkko; Koskinen, Kirsti (Vesihallitus, 1985)
    Vesihallitus. Tiedotus 262
  • Liukko, Ninni; Huttula, Timo (Suomen ympäristökeskus, 2013)
    Suomen ympäristö 6/2013
    Suomen ympäristökeskus teki Pien-Saimaan alueelle Coherens-mallisovelluksen, jolla simuloitiin vaihtoehtoisia pumppaustilanteita avovesikaudella 2010 ja jaksolla 2001-2006. Mallin virtaus- ja vedenlaatuosat antoivat avovesikauden 2010 tilanteessa tyydyttäviä tuloksia verrattuna havaintoihin. Jaksolla 2001-2006 käytettiin alueelle sisään tulevasta kuormituksesta vain karkeita arvioita, joten malli ja havainnot eivät vastaa toisiaan yhtä hyvin kuin avovesikauden 2010 tilanteessa. Pitkäaikaiset laskennat nykytilanteesta ja yhdestä pumppausratkaisusta tukevat kuitenkin avovesikaudelta 2010 saatuja tuloksia. Avovesikauden 2010 tulosten perusteella vaihtoehto VE5D, jossa Kopinsalmessa virtausta kiihdytetään pumppaamalla vettä etelään 20 m3/s ja Kivisalmessa etelään 10 m3/s, vaikuttaa lasketuista vaihtoehdoista parhaalta parantamaan Maaveden, Riutanselän ja Sunisenselän vedenvaihtoa. Tällä pumppausvaihtoehdolla myös kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet vähenevät eniten Taipalsaarentien länsipuolella ja Maavedellä mallitulosten mukaan. Taipalsaarentien itäpuolella Niemisenselän eteläosassa ainepitoisuudet kuitenkin kasvavat hieman sekä avovesikauden 2010 että jakson 2001-2006 mallitulosten mukaan.
  • Mussaari, Ismo (Vesihallitus, 1974)
    Vesihallitus. Tiedotus 79
    Agricultute as a contributor to water pollution in Southwestern Finland.
  • Finer, Leena; Mattsson, Tuija; Joensuu, Samuli; Koivusalo, Harri; Lauren, Ari; Makkonen, Timo; Nieminen, Mika; Tattari, Sirkka; Ahti, Erkki; Kortelainen, Pirkko; Koskiaho, Jari; Leinonen, Antti; Nevalainen, Raimo; Piirainen, Sirpa; Saarelainen, Jouko; Sarkkola, Sakari; Vuollekoski, Martti (Suomen ympäristökeskus, 2010)
    Suomen ympäristö 10/2010
    Metsät vaikuttavat vesistöjen veden laatuun. Luonnontilaisilta metsä- ja suoalueilta vesistöihin kulkeutuvia ainevirtoja kutsutaan taustakuormaksi. Metsissä tehtävät toimenpiteet kuten päätehakkuut, maanmuokkaukset, lannoitukset ja ojitukset lisäävät vesistöihin tulevaa kuormitusta. Tässä julkaisussa esitellään metsätalousmaalta tulevaan luonnon taustakuormaan ja eri metsätaloustoimenpiteiden aiheuttamaan kuormituksen lisäykseen perustuva typpi-, fosfori- ja kiintoainekuormituksen laskentamenetelmä, KALLE. Laskentamenetelmän kuvauksen yhteydessä esitetään taustakuormitusluvut ja kivennäis- ja turvemaiden metsänuudistamisen ja lannoituksen sekä turvemaiden kunnostusojituksen ominaiskuormitusluvut. Ominaiskuormitusluvut on tuotettu olettaen, että vesiensuojelusta on huolehdittu uudistamishakkuiden yhteydessä jättämällä suojakaistoja vesistöjen varteen ja kunnostusojituksissa tekemällä laskeutusaltaita. Laskentamenetelmä ottaa huomioon toimenpiteiden pitkän vaikutusajan. KALLE-laskentamenetelmä on kehitetty valtakunnallisia, vesistöalueryhmittäisiä ja vesienhoitoalueittaisia laskelmia varten. Julkaisussa esitetään myös esimerkkilaskelmien tuloksia.
  • Kauppi, Lea (Vesihallitus, 1975)
    Vesihallitus. Tiedotus 84
    English summary: The washing out of organic matter and factors affecting it.
  • Surma-Aho, Kari; Paasivirta, Jaakko; Rekolainen, Seppo; Verta, Matti (Vesihallitus. National Board of Waters, 1986)
    Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja 65, 59-71
    Orgaaninen ja epäorgaaninen elohopea eräiden Suomen järvien ja tekoaltaiden ravintoketjuissa
  • Ihme, Raimo; Heikkinen, Kaisa; Lakso, Esko (National Board of Waters and the Environment, Vesi- ja ympäristöhallitus, 1991)
    Publications of the Water and Environment Research Institute 9, pp. 25-48
  • Koskinen, Sakari (Vesihallitus, 1976)
    Vesihallitus. Tiedotus 116
    Artificial recharge and clogging process.
  • Taipalinen, Irmeli (Vesihallitus. National Board of Waters, 1980)
    Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja 39, 37-45
    Ruoppaustöiden vaikutuksista veden laatuun Kallavedessä
  • Ihme, Raimo; Heikkinen, Kaisa; Lakso, Esko (National Board of Waters and the Environment, Vesi- ja ympäristöhallitus, 1991)
    Publications of the Water and Environment Research Institute 9, pp. 3-24
  • Ihme, Raimo; Heikkinen, Kaisa; Lakso, Esko (National Board of Waters and the Environment, Vesi- ja ympäristöhallitus, 1991)
    Publications of the Water and Environment Research Institute 9