Browsing by Subject "kiitollisuus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Barco, Eric (2020)
    Kirjoitan tässä opinnäytetyössä toiseuden, ulkopuolisuuden ja erilaisuuden kokemuksistani kumpuavista teemoista. Ensimmäisessä kappaleessa kerron itsestäni ja kouluhistoriastani sekä esittelen Standpoint-ajattelun. Avaan hieman opinnäytteeni lähtökohdista, miksi ajauduin kirjoittamaan hyvinvointiin liittyvistä teemoista sekä mitkä tekijät ovat vaikuttaneet minuun kouluaikanani sekä kirjallisen opinnäytteen aiheen ja suunnan löytymisessä. Kirjoitan lyhyesti vuosi vuodelta matkastani Teatterikorkeakoulun ensimmäisestä vuodesta nykyhetkeen ja tämänhetkiseen sijaintiini – standpointiin - maailmassa. Pohdin mitä teatteritaiteen maisteriksi valmistuminen tarkoittaa ja miksi koen voimattomuutta taiteilijana. Puran auki omat etuoikeuteni Toisessa kappaleessa avaan käsitteistöä valtarakenteista, etuoikeuksista, normeista, syrjinnästä, diversiteetistä ja representaatiosta. Pohdin kysymyksiä kuten: kenelle taidettani teen, kenen tieto on arvokasta, kenen taidekäsitykset olen ominut. Pohdin klassikkonäytelmien ongelmallisuutta ja toiseuttamisen käsittelemistä taiteessa. Kuvailen syrjivää yhteiskuntaa ja vahingoittavaa stereotypisointia. Yritän ymmärtää mitä etuoikeudet ja normit ovat tarkemmin ihonvärin, sukupuolen ja toimintakyvyn näkökulmista niin laajemmin yhteiskunnan tasolla että esittävän taiteen kontekstissa. Kirjoitan monimuotoisuudesta – niin ihmisten erilaisuuden, kuin luonnon biodiversiteetin ja elimistömme mikrobiston tasolla. Perustelen sitä, miksi tarvitsemme rikkaan monipuolista representaatiota esittävässä taiteessa ja toisaalta myös sitä, millaista toisintamista emme välttämättä näyttämöllä tarvitsisi. Kolmannessa kappaleessa kirjoitan tiloista, muun muassa luonnon ja ihmisen jalostamien tilojen vaikutuksesta kehoon. Kirjoitan siitä, kuinka joogassa hengitys, asanat ja rentoutuminen on mullistanut elämääni. Pohdin mitä turva on yhteisissä jaetuissa tiloissa, mitä yhteisyys on. Tarkemmin yritän ymmärtää esittävään taiteeseen liittyvää rajallisuutta ja rajattomuutta: missä menee roolien, nimikkeiden ja näyttämön rajat. Kirjoitan lisäksi eräästä minulle hyvin tärkeästä ja maailmanlaajuisestikin ainutlaatuisesta yllättävästä tilasta sekä klubikulttuurista osana turvallisempien tilojen mahdollistajana. Lopuksi avaan vielä feministisen näyttämön ja harjoittelun merkitystä oman esimerkin kautta että lainatun kysymyslistan muodossa. Viimeisessä kappaleessa pohdin tulevaisuutta ja muutosta, keinoja kohti kestävämpää maailmaa esimerkiksi kielen, kohtaamisen ja unelmoinnin keinoin. Pohdin kiitollisuutta ja riittämistä ja keskityn hetkeksi siihen mitä on. Päätän työni manifestointiin ja levollisuuteen, joka on tässä.
  • Peltonen, Jonna (Helsingin yliopisto, 2020)
    Objectives Positive life attitude is known to be positively correlated with physical health and longevity, and positive emotions are important to wellbeing and optimal functioning. However, only little is known how early factors in childhood and youth are associated to positive life attitude in adulthood. The aim of this study was to study whether perinatal risk factors, cognitive capacity in childhood and problem behavior in youth are associated with positive life attitude in adulthood at the age of 40. Methods The original subject group consisted of children born between 1971–1974 at Kätilöopisto hospital in Helsinki with perinatal risk factors and control subjects with no perinatal risk factors. The data of present study consisted of 226 subjects from which 180 had perinatal risk factors and 46 subjects was in the control group. Positive life attitude was studied via thriving, gratitude, curiosity and life satisfaction. Perinatal risk factors were studied via primary perinatal risk factor that were: hyperbilirubinemia, low Apgar scores, low birth weight and other risk factor group. The other risk factor group was included maternal diabetes, hypoglycemia, neurological symptoms and respiratory problems. Cognitive capacity in childhood was studied in the age of nine, and externalizing and internalizing problem behavior in the age of 16 via ratings of parents and youth. Results and conclusions In this study the other perinatal risk factor group and low birthweight were negatively explaining gratitude. Childhood cognitive capacity was positively explaining thriving and satisfaction with life but were explained by own educational level. Especially internalizing behavior of problem behavior in youth was negatively explaining thriving, gratitude and life satisfaction. The variables in this study were explaining 13 % of thriving, 17 % of gratitude, 10 % of life satisfaction, but the 2 % explained proportion of curiosity was statistically insignificant.
  • Koskela, Nina (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tämä tutkielma tarkastelee Raamatun merkitystä kiitollisuuden saavuttamisessa ja säilyttämisessä. Tavoitteena oli selvittää, mikä merkitys Raamatun teksteillä oli haastateltujen kiitollisuuden kokemuksissa. Auttoiko Raamattu kiitollisen asenteen saavuttamisessa, vai loiko se mahdollisesti jonkinlaisen rasitteen, vai vaikuttiko Raamattu lainkaan yksilötasolla kiitollisuuden tematiikassa? Tutkielmaan haastateltiin viittä eri puolilla Suomea asuvaa henkilöä. Haastattelumetodina oli puolistrukturoitu teemahaastattelu, ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Tutkielman teoreettisena tarkastelukulmana toimi Mary Clark Moschellan ilon teologia. Tämän lisäksi tuloksia tarkasteltiin kiitollisuuteen liittyvien teologisten tutkimusten ja psykologisten tutkimusten valossa. Viiden henkilön haastatteluaineisto antaa selvän viitteen siitä, että Raamatulla on merkitystä kiitollisen elämänasenteen toteutumisessa. Raamatun merkitys korostui erityisesti silloin, kun elämässä tuli vastaan vaikeita tai kärsimystä aiheuttavia tilanteita. Tällöin haastateltujen oli haastavampi havaita elämässä olevia hyviä asioita kiitoksen arvoisina. Tällöin he kokivat, että Raamattu auttoi heitä havaitsemaan olemassa olevan hyvän. He havaitsivat myös vaikeuksien itsessään sisältävän jotakin hyvää ja kiitoksen arvoista. Osa haastatelluista pyrki Raamatun tukemana kiitokseen jo vaikeuksien vallitessa negatiivisista tunteistaan huolimatta. Tämä mahdollisti ja lisäsi vaikeuksien aikana rauhan ja turvan kokemusta. Kiitollisuus limittyi ilon teologian iloon siten, että niin ilolla kuin kiitollisuudellakin tarkoitetaan ohimeneviä tunteita kattavampaa, affektien alueelle sijoittuvaa käsitettä. Kiitollisuus näyttäisi toimivan ikään kuin porttina ilon polulle, johon saattaa olla kärsimyksen keskellä muuten vaikea päästä. Aineisto antaa viitteitä myös siitä, että kun Raamattu koetaan kiitollisuutta tukevana ja siihen rohkaisevana, niin merkittävässä asemassa on henkilön raamattunäkemys / raamattusuhde eikä niinkään henkilön ulkoinen kristillisyys. Kiitollisuuden ja Raamatun välisen suhteen ymmärryksen lisäämisellä voidaan kehittää sielunhoidollista kohtaamista ja seurakunnan toimintaa. Raamatun ja yksilön välisen suhteen tuntemus on puolestaan tarpeen kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnin edistämisessä niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta.