Browsing by Subject "kilpailuetu"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-13 of 13
  • Lantta, Marja-Leena (Helsingfors universitet, 2010)
    Increasing societal demands are driving forest industry companies to evaluate the impacts of their business activities more comprehensively. Corporate responsibility (CR) is not a new phenomenon to the industry sector as environmental considerations have been on the agenda of the firms for decades through the use of forest resources. Globalization and relocations of operations overseas have increased the general public's awareness of the societal effects of business. CR of major forest industry corporations has been studied extensively but a research gap was identified in the case of CR in small and medium-sized (SME) Finnish forest industry companies. The significance of SMEs is expected to grow within Finnish forest industry in the future as mechanical forest industry increases its relative importance. Based on literature this study suggests that SMEs should approach CR as a strategic issue, i.e., they should evaluate which aspects of this multidimensional phenomenon can affect the firm's ability to reach its objectives. The relatively limited resources of the firm should be allocated to those strategic CR issues. Empirical primary data was collected by interviewing the line managers of medium-sized Finnish sawmills. The managers were asked to identify sources of competitive advantage within the company, to give their definitions of CR and to discuss the potential of CR as a source of competitive advantage. The findings were congruent with earlier studies on SMEs in other industry fields. The firms often execute CR without identifying it and relate to CR through their key stakeholders (employees, community, customers). The interviewed line managers did not generally perceive CR to have potential as a source of CA. If CR is to be promoted amongst Finnish forest industry SMEs, robust business cases have to be presented to demonstrate the measurable benefits of CR. Practical examples of what CR incorporates in the smaller firm are required. Consumer studies are necessary to discover the value of CR stewardship perceived by the customers.
  • Väätänen, Enni (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tämän pro gradu -tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia mahdollisuuksia ja haasteita Kiinan markkinoiden toimintaympäristössä on suomalaisille elintarvikeyrityksille verkkokaupan näkökulmasta, sekä millaisia etuja verkkokaupalla on suomalaisten elintarvikkeiden viennissä Kiinaan. Kiinassa on maailman suurimmat sekä nopeimmin kasvavat verkkokauppamarkkinat. Kiinan verkkokauppamarkkinoille pääsy houkuttelee useita kansainvälisiä yrityksiä etsimään sieltä kasvumahdollisuuksia. Tutkimuksen teoreettinen tausta perustuu PESTEL-analyysiin, Porterin viiden kilpailuvoiman malliin sekä resurssiperusteiseen näkökulmaan. Resurssiperusteisen näkökulman ohella perehdytään myös yhteistyöverkostoihin osana resurssien ja kyvykkyyksien täydentäjiä. Tämä tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla, jotka saatiin haastattelemalla kuutta suomalaisen elintarvikeyrityksen ja viennin asiantuntijaorganisaation edustajaa. Keskeisimpänä tutkimustuloksena löydettiin se, että Kiinan verkkokauppamarkkinoiden lainsäädäntö on haastavaa ja monitulkintaista sekä markkinoilla on kova kilpailu. Verkkokauppamarkkinoilla nähdään silti paljon mahdollisuuksia suomalaisille elintarvikeyrityksille. Verkkokauppa on kustannustehokas ja nopea vientikanava , mikä pienentää joitakin markkinoille menemisen esteitä . Verkkokauppa tarjoaa mahdollisuuden tavoittaa yhä enemmän kiinalaisia kuluttajia sekä harjoittaa tehokasta ja kohdennettua markkinointiviestintää. Verkkokauppamarkkinoilla korostuu paikallisten kumppaneiden merkitys resursseina, aikaisempi kansainvälinen kokemus sekä kommunikaatio- ja markkinointiosaaminen. Suomalaisilla elintarvikeyrityksillä on oltava markkinointiosaamista, jotta verkkokaupassa pystytään erottautumaan muista kilpailevista tuotteista ja tuottaman tarpeeksi lisäarvoa kiinaisille kuluttajille. Nykypäivänä ja tulevaisuudessa online- ja offlinekanavia ei ole mielekästä erottaa toisistaan, vaan ne pitäisi nähdä toisiaan tukevina vientikanavina, joiden yhteinen merkitys Kiinan verkkokauppamarkkinoilla tulee kasvamaan.
  • Heiskanen, Aleksi (Helsingfors universitet, 2013)
    The pulp and paper industry has gone through severe structural changes during the past decade. The shift from traditional production areas towards new operational environments has caused some challenges in adapting to these environments. Every organisation in the pulp and paper industry has its own strategy to meet the requirements from the market and regulators, but there are options, such as different certification schemes introduced along the past decades. Sustainable financing has become one of these options, and its utilisation has been increasing. Financing taking into account non-financial characteristics is also called sustainable financing. According to the previous research, sustainable financing may encourage the implementation of corporate commitments to enhance risk management, and improve stakeholder management. Also, these functions that go beyond purely financial objectives may generate implicitly positive results in the form of competitive advantage, brand value, stakeholder support for operations, enhanced access to capital and ultimately lower cost of capital. Sustainable financing may also answer the need for enhanced sustainability and transparency in the financial sector. However, the concept of sustainable financing and its vagueness have also been criticised. Therefore, the objective of this study is to analyse the main actors and functions inside the system, obstacles hindering the further adoption and drivers to promote the adoption, and ultimately, examine the possible impacts of sustainable financing. The methods used to conduct this study were qualitative and based on multiple data sources. First, the basic concept of sustainable financing was explored based on the literature, and secondly empirical data was collected through selected thematic interviews. The representative data is divided roughly into two categories, supply and demand. The supply represents organisations providing sustainable financing, including private and non-private actors. The demand includes private companies in the pulp and paper industry. The interviewees were asked questions about the current and expected future situation and the situation inside organisation and the concept as perceived in general. The understanding of sustainable financing still remains relatively vague. Unexpectedly, only few obstacles hindering the further adoption were identified. The actors were in general more generous in identifying drivers for further adoption. Motives were considered mostly originating from changes in the operational environment. This suggests that sustainable financing is still seen to be part of a broader context such as corporate responsibility, but it has emerging significance in the interaction with other issues such as risk mitigation, stakeholder management and strategic corporate responsibility. The study was to reveal whether sustainable financing influences investment decisions in the case of the pulp and paper industry. The impact of sustainable financing remains relatively low. However its emerging significance was not denied. This may be partly explained by the fact that it is still perceived to be a part of a larger context of CSR. On the other hand, no significant trade-offs were identified. Indisputably sustainable financing possesses a great potential and it is a good starting point for how different organisations can collaborate to achieve common goals; enhanced long-term economic viability and better practices.
  • Kuusela, Tiia (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä erilaistumiskeinoja heinäntuottajilla on ja mitä asioita asiakkaat arvostavat ostaessaan heinää hevostensa rehuksi. Pääasiallisena tarkastelun kohteena oli siis ammattimaiset hevosheinäntuottajat. Hevosala on kasvava toimiala Suomessa, ja hevosten lukumäärän ennustetaan kasvavan edelleen. Hevosten merkitys yhteiskunnalle näkyy taloudellisten vaikutusten lisäksi myös muun muassa ihmisten henkisen hyvinvoinnin kasvuna. Maatalouteen hevosala puolestaan vaikuttaa suorasti rehujen ostamisen kautta. Hevosten ruokinnan peruspilari on heinä, jonka hygieenisen ja ravitsemuksellisen laadun on oltava hyvää. Hevosten ruokinta perustuu myös aina hevosen käyttötarkoitukseen ja hevosen yksilöllisiin tarpeisiin, ja lisäksi tallit ovat eri kokoisia. Täten yksi heinä ja paalimuoto eivät sovi kaikille Aineisto kerättiin kahdella internet-kyselyllä, joista ensimmäinen lähetettiin heinäntuottajille ja toinen tallien omistajille. Pääpaino oli tuottajien kyselyssä. Aineistoja analysoitiin tilastollisesti, mutta koska tuottajien kyselyyn tuli vain 37 vastausta niin syvällisempi tilastollinen analyysi ei ollut mahdollista toteuttaa. Analysoinnissa tuottajat ryhmiteltiin merkittävimmän asiakaskoon sekä nurmialan mukaan, ja ryhmiä vertailtiin keskenään. Myös asiakkaat jaettiin kevyttä tarkastelua varten tallikoon mukaan kahteen ryhmään. Lisäksi tuottajien ja asiakkaiden vastauksia vertailtiin toisiinsa. Erilaistumiskeinoja havaittiin niin ryhmien sisällä kuin ylipäänsäkin. Erityisesti ravintoarvoiltaan heikommalle mutta hygieeniseltä laadultaan hyvälle heinälle olisi kysyntää. Paalimuodoista pikkupaalimuotoinen kuiva heinä vaikuttaisi edelleen olevan suosittu, mutta myös kanttipaalien suhteen on havaittavissa kiinnostusta niin säilö- kuin kuivankin heinän suhteen. Voimavarojen suhteen erityisesti varakoneiden saatavuus koettiin hankalaksi, mutta osa tuottajista oli onnistunut tekemään tarvittavat järjestelyt varakoneiden saatavuuden varmistamiseksi, mikä tuo heille kilpailuetua muihin nähden.
  • Lumperoinen, Maria (Helsingfors universitet, 2013)
    Aim of this thesis is to find out about internationalising service companies and possible new market entry modes. This is a case study for UK based Turquoise Holiday Company, which is a luxury tour operator. Research problem is to find out if the case company has prerequisites for internationalising to Finnish, Swedish, and /or Norwegian markets. Internal, external and strategic factors are taken into consideration. Introduction defines service and clarifies the difference from manufactured product. Theory chapter presents different foreign market entry modes and internationalising strategies for service companies. Also internal, external and strategic factors affecting internationalisation are presented, and they are base for theoretical framework. This study is a qualitative case study. Evaluation is based on publicly available information both externally from the market and internally from the case company. Thesis shows that many things are to be taken into consideration when a service company is thinking about international expansion. Travel industry in general is growing constantly but also going through changes that might change the business significantly. At the moment financial resources and language skills of the personnel of the case company are the internal factors that are limiting internationalising. Scandinavian countries are relatively wealthy though, which is encouraging external factor. Although Finland, Sweden and Norway are doing quite well in economic circumstances in Europe the markets are small in size compared to the UK. The most interesting internationalisation target could be Norway due to its high level of economy. Population of the country is not very big but also competition seems to be low. As this study does not include any practical market research it is suggested to conduct one if the company is willing to deepen its knowledge of consumer attitudes and market potential of the countries. Also the Turquoise Holiday Company should find out its possibilities of financial resources and educating personnel for foreign markets.
  • Temisevä, Juuso (Helsingfors universitet, 2016)
    Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten logistiikkapalvelun tarjoajat voivat parantaa maatilayrittäjille tuottamaansa lisäarvoa viljankuljetuksissa teollisuudelle tai kaupan varastoon. Ongelman ratkaisemiseksi pyrittiin ensin ymmärtämään suurten Suomessa toimivien maatalousyrittäjien viljakuljetusten valintaa selvittämällä mitkä tekijät valintaan vaikuttavat ja mitkä tekijät koetaan tärkeimmiksi. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui aiempien logistiikkapalvelun valintaan liittyvien tutkimusten perusteella valitusta resurssiperusteisesta teoriasta ja kilpailuedun saavuttamisesta. Maatiloja tarkasteltiin yrityksinä, jotka rakentuivat aineettomista ja aineellisista resursseista ja kyvykkyyksistä, joita kohdentamalla ne pyrkivät mahdollisimman hyvään tulokseen. Teorian mukaan yritykset ovat resurssien ja kyvykkyyksien suhteen heterogeenisiä, jolloin ulkoisesti samankaltaiset tilat voivat toimia eri tavoin. Tutkimus suoritettiin kvalitatiivisesti teemahaastattelujen avulla. Tutkimusaineisto kerättiin yksilöhaastatteluina kymmeneltä yli 140 hehtaaria peltopinta-alaa viljeleviltä tiloilta. Tilat sijaitsivat Etelä- ja Lounais-Suomen alueilla. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin, jonka jälkeen saatua materiaalia analysoitiin aineistolähtöisesti teemoittelun avulla. Valintaan vaikuttavat tekijät olivat toisistaan riippuvaisia, mutta haastattelujen perusteella logistiikkapalvelun tarjoajan valinnan pääpaino jakautui kahden tekijän välille: palvelun tasoa korostaviin ja palvelun hintaa korostaviin maatilayrityksiin. Palvelun tasoa korostavat kokivat hintojen olevan jo niin kilpailtuja, ettei pienien hintaerojen takia kannattanut riskeerata palvelun joustavuutta ja ammattimaisuutta. Hintoja korostavat kilpailuttivat pääasiassa vain jo entuudestaan hyväksi todettuja yrityksiä. Kuljetusyrityksen valinnassa suurimmat ongelmat ja kehittämisen kohteet ovat informaation kulun nopeuttamisessa ja sen säännöllisyyden parantamisessa. Lisäksi palvelun hintaa korostaville voidaan tuottaa lisäarvoa palkitsemalla viljakuorman lastauksen nopeus ja palvelun tasoa korostaville voidaan tuottaa lisäarvoa huomioimalla tilakohtaiset rajoitteet.
  • Pöllänen, Eveliina (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tutkimuksessa tarkasteltiin maatilapohjaisia lähiruokayrityksiä, niiden strategioita selvitä kilpailussa, kilpailuetuja ja niiden käyttämiä jakelukanavia. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten maatilat, jotka harjoittavat lähiruokatoimintaa, menestyvät ja millaisia jakelukanavia ne käyttävät. Tutkimus oli toimeksianto Luonnonvarakeskukselta ja aineistona käytettiin valmista aineistoa, jonka Luonnonvarakeskus oli kerännyt vuonna 2016 kyselytutkimuksella. Kohderyhmänä oli alkutuotantoa pääelinkeinona harjoittavat maatilat, joiden liikevaihdon osuus liiketoiminnasta oli yli 11 %. Tutkimuksen teoriapohjana ja mallina käytettiin Porterin Viiden kilpailuvoiman mallia ja kilpailustrategioita. Lisäksi tutkimuksen teoriaosuudessa on selvitetty lähiruoka-käsitettä ja lähiruoan merkitystä elintarviketaloudessa. Tutkimuksen lähestymistavaksi valittiin kvantitatiivinen tutkimusote. Aineistoa tiivistettiin ryhmittelyanalyysillä, jonka jaottelun perustana käytettiin taloudellisia mittareita kannattavuus, nettotulos ja rahoituksen saatavuus. Ryhmittelyanalyysin perusteella yritykset jaettiin menestysluokkiin ja yrityksiä tutkittiin menestysluokittain. Lähiruokayritysten kilpailustrategiana voidaan pitää differointia. Pienet lähiruokayritykset eivät pysty haastamaan keskusliikkeiden volyymeja ja resursseja mutta ne voivat menestyä tuotteella ja laadulla. Tutkimuksessa kävi ilmi, että laatu on tärkein kilpailuetu lähiruokayrityksille ja isoin haaste oli keskusliikkeiden valta. Laadun lisäksi kilpailuetuja olivat puhtaus, luomu, paikallisuus, luotettavuus ja pienen organisaation tuomat edut. Uhkaaviksi tekijöiksi kilpailutilanteessa nousivat esille yrityksen taloudellinen tilanne, lainsäädäntö, yrittäjän jaksaminen ja alhainen jalostusaste. Menestyvän lähiruokayrityksen liikevaihdolla mitattuna eniten harjoitettu päätoimiala oli yleensä hedelmien, marjojen tai maustekasvien viljely ja toiseksi eniten harjoitettu päätoimiala oli muu nautakarjatalous. Kannattavimpana jakelukanavana pidettiin suoramyyntiä. Menestysluokkien välillä havaittiin eroja taloudellisissa muuttujissa, kuten tulevaisuuden nettotuloksessa ja kannattavuudessa ja jakelukanavien käytössä. Menestysluokka ja liikevaihto olivat riippuvaisia toisistaan, ison liikevaihdon yritykset kuuluivat tutkimuksen menestyneisiin yrityksiin. REKO-rengas jakelukanavana nousi tutkimuksessa esille. Osa menestyvistä yrityksistä eivät käyttäneet REKO-rengasta lainkaan jakelukanavana, eikä sitä pidetty kannattavana jakelukanavana. REKO-renkaan ongelmana pidettiin pieniä asiakasmääriä ja volyymeja ja tuotteiden samankaltaisuutta eri yrittäjillä. Lähiruoalle on olemassa tarve mutta jakeluketjussa on edelleen ongelmia. Kuluttajat ostavat tuotteita eniten kaupasta ja yrittäjillä on hankaluuksia saada tuotteita kaupan valikoimiin. Lähiruokayritysten resurssit ovat pienet verrattuna elintarvikealan isoihin toimijoihin. Kilpailutilanteessa lähiruokayritys voi menestyä laadulla.
  • Mäkelä, Leila (Helsingin yliopisto, 2020)
    Maatalouden ja sen liiketoimintaympäristön voimakas muutos on muuttanut ajattelutapaa perinteisestä tuottajanäkökulmasta kohti yrittäjä- ja markkinalähtöisempää ajattelua, jossa vaaditaan yrittäjältä sekä määrätietoista että suunnitelmallista johtamista. Suunnitelmalliseen johtamiseen kuulu myös yhtiömuotojen valinta. Tilarakenteen muutos on jatkunut nopeana viimeisinä vuosina ja maatilojen hallinnollisia rakenteita ovat muokanneet uudet yhtiömuodot. Maatilayrityksen strategian, kasvun ja kehittymisen peruslähtökohtana ovat kuitenkin yrityksen sisäiset resurssit. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää maatilayrityksen menestystä edistävät resurssit ja tekijät resurssipohjaisen yritysjärjestelyn ja portfolioyrittäjyyden kautta. Tavoitteena oli selvittää, miten kilpailuetua pystytään edistämään arvokkaiden resurssien yhteiskäytöllä ja miten hallinnolliset mallit vaikuttavat taloudelliseen tulokseen sekä resurssien hyödyntämiseen. Tutkimus perustui kvalitatiiviseen tutkimukseen, koska tarkoituksena oli ymmärtää tutkimuskohdetta mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Tutkimusstrategiaksi valikoitui tapaustutkimus, jossa tutkittiin yksittäisen maatilayrityksen ja osakeyhtiön kohdalla tapahtuvaa resurssien hallinnointiprosessia. Aineiston keruumenetelmänä käytettiin tutkimuskohteen havainnointia sekä yrittäjän että kolmen maatalousalan asiantuntijan haastattelua. Liiketoimintaosaamisella sekä yrittäjäosaamisella eli kyvyllä tunnistaa ja tarttua mahdollisuuksiin oli yhteys yrityksen menestykseen. Portfolioyrittäjän yhdeksi tärkeimmäksi resurssiksi on määritelty yrittäjäosaaminen ja yrittäjyyden taidot. Inhimilliset resurssit, kuten osaaminen, motivaatio, oppimiskyky, kokemus ja sidosryhmät nousivat arvokkaiksi ja merkityksellisiksi resursseiksi molemmissa tutkimuskohteena olevissa yrityksissä. Yrityksen taloudellisen tuloksen kannalta hallinnollisella mallilla ei ollut suurta merkitystä, mutta yrityksen kehittämien ja riskien hajauttamisen vuoksi portfolioyritys koettiin tärkeäksi eduksi. Olemassa olevaa resurssikantaa pystyttiin hyödyntämään täysimääräisesti portfolioyrityksenä.
  • Larjo, Nina (Helsingin yliopisto, 2015)
    Tutkielman tavoitteena oli selvittää, minkälaisia vaikutuksia makeisverolla on ollut makeisalalla toimiviin pk-yrityksiin sekä makeisalan kilpailutilanteeseen. Makeisvero on makeisille, jäätelölle ja virvoitusjuomille asetettu valmistevero, jota on Suomessa kerätty nykyisenkaltaisena vuodesta 2011 lähtien. Tämä tutkimus on rajattu koskemaan vain pk-yrityksiä, jotka toimivat makeisalalla. Tutkielman teoriaosuus käsittelee makeisveroa, valtion ohjauskeinoja sekä yrityksen kilpailukykyä ja –etua. Johtopäätöksenä teoriaosuudesta todetaan, ettei makeisveroa voida pitää puhtaasti valtion ohjauskeinona, koska sen avulla ei pyritä ohjaamaan kuluttajia terveellisempiin valintoihin. Tutkielma on kvalitatiivinen ja sen empiirinen osuus toteutettiin teemahaastatteluna. Haastateltavina oli pk-yritysten johtohenkilöitä sekä elintarviketeollisuusliiton asiamies. Haastattelujen tavoitteena oli saavuttaa syvällinen käsitys siitä, minkälaisia vaikutuksia makeisverolla on ollut haastateltaviin pk-yrityksiin. Hinta on tärkeä tekijä elintarvikkeiden ostopäätöksissä ja haastateltavat uskoivat kulutuksen siirtyvän makeisveron johdosta yhä vahvemmin halvempiin kaupan omien merkkien tuotteisiin sekä mahdollisesti muihin makeisia korvaaviin tuotteisiin. Hinnankorotusten tulisi olla todella merkittäviä, jotta kulutus siirtyisi makeisista kokonaan toisiin tuoteryhmiin. Teoriaosuudessa todettiin, että arvonlisävero olisi tehokkain ja oikeudenmukaisin keino verotulojen keräämiseen, mutta valmisteverotus taas tehokkaampaa jos halutaan esimerkiksi vähentää tietyn ravintoaineen kulutusta. Makeisveron tapauksessa terveydellisiä tavoitteita ei ole asetettu, joten arvonlisäverotuksen nostaminen olisi tehokkaampi keino verojen keräämiselle. Myös kaikkien haastateltavien mielestä tämä olisi oikea keino. Haastateltavat pitivät makeisveroa epäselvänä, kilpailua vääristävänä ja tietyille tuoteryhmille asetettuna kilpailuhaittana. Haastateltavat olivat turhautuneita muun muassa siihen, ettei makeisveron vaikutuksia yrityksiin selvitetty ennen veron täytäntöönpanoa. Makeisveroa ei voida pitää terveysperusteisena verona koska sillä ei pyritä ohjaamaan kuluttajia terveellisempään ruokavalioon. Makeisvero ei ole hyväksytty verotuskeino haastateltavien joukossa.
  • Makkonen, Ville (Helsingfors universitet, 2014)
    Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää suomalaisten pienpanimoiden kasvaneeseen kiinnostukseen ja kysyntään liittyviä menestystekijöitä sekä niiden lisäarvon tuottamisen tapoja kuluttajille. Tutkimuksessa tarkasteltiin lisäksi pienpanimoiden edustaman tuotesegmentin asiakaskunnan tyypillisiä ominaispiirteitä sekä toimialan ja tuotesegmentin houkuttelevuutta alalle tulevien uusien yritysten näkökulmasta. Tutkimukseen valittiin kvalitatiivinen lähestymistapa ja tutkimusmetodina käytettiin teemahaastattelua. Tutkimukseen haastateltiin kuutta erikokoista suomalaista pienpanimotoimijaa. Tuottajien näkökulma valittiin tutkimukseen ensisijaisesti siitä syystä, että tutkimuksessa haluttiin käyttää aineistona tuoreita ja kokemusperäisiä näkemyksiä toimialan sisältä. Lisäksi tuottajien näkökulma nähtiin tärkeänä tutkielmaan valitun liiketaloustieteellisen teoriapohjan vuoksi. Teemahaastattelu laadittiin tutkielman teoreettisen viitekehyksen pohjalta, jonka muodostamiseksi hyödynnettiin pk-yrityksiä, erilaistamista, alan houkuttelevuutta ja kilpailuetua käsittelevää tieteellistä kirjallisuutta. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että suomalaisten pienpanimoiden liiketoiminta ja kilpailuedun saavuttaminen perustuvat hyvin keskeisesti erilaistamiseen. Differoinnin keinoja ja sen lähteitä tunnistettiin useita. Lähtökohtaisesti voidaan sanoa, että erilaistaminen vaikuttaa jakautuvan sekä yritysimagon että fyysisten tuotteiden erilaistamiseen. Lisäarvon tuottaminen näyttää pohjautuvan puolestaan itse tuotteeseen vaikuttamiseen. Tuotteen maku, laatu ja tyylilaji nähtiin tutkimusaineistossa tärkeinä lisäarvotekijöinä. Pienpanimotuotteiden kuluttajan voidaan olettaa olevan valmis käyttämään runsaasti ajallisia ja taloudellisia resursseja uusia olutelämyksiä tavoitellessaan. Voidaan sanoa, että pienpanimoiden tuotesegmentin tyypillinen asiakas haluaa tehdä kuluttamisestaan jollain tapaa merkityksellistä. Tutkimuksen perusteella voidaan väittää, että toimialalla ei koeta olevan tällä hetkellä kilpailullisia alalle tulon esteitä, mutta lainsäädännöllisestä näkökulmasta ala koetaan haastavana. Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että suomalaiselle olutkulttuurille ja pienpanimoyrittäjyydelle on ollut ensiarvoisen tärkeää, että pienpanimotuotteita on päässyt valtakunnalliseen keskusliikejakeluun.
  • Toivonen, Eeva (Helsingin yliopisto, 2018)
    Responsible investing is a topical subject in financial markets. When both environmental and societal concerns are increasing with population growth and growing demand for scarce resources, interest towards responsibility and sustainability matters have become global. This has created new investment markets of responsible investing. The aim of this thesis is to form a comprehensive analysis of the performance of responsible investments compared to non-responsible investments. The thesis analyses the financial performance, the performance under uncertainty and the volatility of responsible investments. The empirical studies are utilised in the analysis. The thesis also aims to form an understanding of the possible sources and explanations of economics for financially profitable performance of responsible investments by introducing and applying theories of economics and academic studies. The thesis creates a theoretical framework for the research question analysis, with Markowitz’s (1952) modern portfolio theory. The theory indicates that by limiting the investment possibilities to cover the preference of responsible investing, an investor faces a constraint. Since opportunities of diversification decrease, responsible investing portfolios cannot be diversified as normal portfolios and responsible investing portfolios are not considered optimal. The theory indicates that responsible investment portfolios yield a worse expected return with the same risk or higher risk with same expected return compared with the optimal portfolios. When analysing the financial performance of responsible investments, the empirical evidence shows that the positive environmental, social governance (ESG) – corporate financial performance (CFP) correlation is higher than the negative ESG–CFP correlation. In addition, when comparing the performance of responsible indices and traditional indices, there are no significant differences in the gross returns or Sharpe ratios. When analysing the performance under uncertainty, companies with high corporate social responsibility (CSR) ratings compared to companies with low CSR ratings, ratings had four to seven percent higher stock returns during the financial crisis period of 2008–2009. In addition, when analysing volatility, the conclusion is that higher ESG rating correlated with lower volatility and the relationship is stronger when market volatility was high. The empirical evidence shows that responsible investing appears to be financially profitable and a rational investing strategy since it does not impose opportunity costs for an investor. In fact, responsible investing can result in good risk-management of a portfolio and yield even better profit expectations than a non-responsible investing strategy. These findings challenge the modern portfolio theory’s indications. Explanations for the research question of why responsible investments perform well, are diverse. When applying the theories of economics, responsibility can be seen as signaling and to bring a competitive advantage for companies that integrate responsibility into the business models. A competitive advantage can occur through lower costs, easier access to capital and through differentiation. The academic studies also recognize the connection between responsibility and trustworthiness as distinct. In addition, responsibility can be seen as anticipating and managing of risks when it comes to possible changes in the institutional environment, for example, in legislation or in regulation framework. Furthermore, an altruistic way of behaviour can be identified among consumers and overall there exists a significant demand for responsibility and responsible products and businesses.
  • Isokangas, Antti (Helsingfors universitet, 2009)
    Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia strategisia tavoitteita suomalaisilla elintarvikealan pienyrityksillä on tulevaisuuden suhteen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, sekä millaisin perustein ja prosessein ne tekevät strategiset päätöksensä. Toisaalta keskeistä oli hahmottaa, miten Elintarviketeollisuusliitto voisi omaa toimintaansa kehittämällä parantaa alan pienten toimijoiden mahdollisuuksia menestyä. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluin neljässätoista valitussa pieneksi luokiteltavassa elintarvikealan yrityksessä aikavälillä helmikuu 2009 - toukouu 2009. Valitut yritykset toimivat elintarviketeollisuuden eri toimialoilla. Muiden muassa kalanjalostus, vihannes- ja marjanjalostus, maitoteollisuus sekä makeisteollisuus olivat joukossa edustettuina. Haastatteluissa keskityttiin kunkin yrityksen omistuspohjaan, johtamistapoihin, strategiaan, strategian dokumentointiin ja täytäntöönpanoon, sekä tulevaisuuden suunnitelmiin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Lisäksi tiedusteltiin henkilöiltä näiden asenteita ja odotuksia Elintarviketeollisuusliiton suhteen. Tutkielman teoreettisena perustana ovat M. Porterin luomat teoriat toimialan kilpailutekijöistä, I. Ansoffin ympäistöturbulenssiteoriat, sekä näiden pohjalta pidemmälle jalostetut teoriat, etupäässä J. Barneyn kilpailuetuun, sekä H. Mintzbergin strategioihin liittyvät tutkimukset. Kotimaiselta elintarvikealalta tässä tutkimuksessa on hyödynnetty pääasiassa S. Forsmanin tutkimuksia, jotka käsittelevät suomalaisista maaseudun pienyrityksiä. Lisäksi lähteinä on käytetty lukuisia muita pienyritystoimintaan keskittyviä tutkimuksia muilta toimialoilta ja maailmalta. Aiempi aiheesta tehty tutkimus antaa vahvoja viitteitä siitä, että pieni yritys ei ole vain pienennetty versio suuresta, vaan tietyiltä osin sen toimintaan ja ratkaisuihin vaikuttaa merkittävästi juuri koko. Pienestä koosta toisaalta sekä hyötyä, että haittaa. Pienten yritysten etuina suuriin nähden katsotaan olevan muiden muassa pienen ja usein yksinkertaisen organisaatiorakenteen mahdollistama päätöksenteon nopeus, sekä osittain siitä sekä muista seikoista johtuva reaktiivisuus toimintaympäristön muutoksiin. Haittoina päällimäisenä esiin nousee ennen muita resurssien vähyys, joka heijastuu koko toimintaan. Tässä tutkimuksessa esiin nousseet asiakokonaisuudet ovat suurelta osin linjassa aikaisemman tutkimuksen kanssa. Pienestä koosta johtuva haastajan asema markkinoilla tarjoaa joillekin yrityksille mahdollisuuden toimia sellaisilla osilla toimialaansa, jotka eivät suurempia yrityksiä syystä tai toisesta kiinnosta. Tällaisista tuoteyhmistä ovat tutkimukseen osallistuneet yritykset joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta löytäneet oman asemansa markkinoilla. Ongelmalliseksi kilpailun näille tutkituille yrityksille tekee se, että vähittäiskauppa on Suomessa hyvin keskittynyttä, ja siten valtakunnallisen vähittäiskauppajakelun piiriin on usein suuremmillakin yrityksillä vaikeuksia päästä. Tämän tutkimuksen yrityksillä suurimmat ongelmat olivat juuri resurssien puolella. Huolimatta ajoittaisista hankaluuksista tähän tutkimukseen osallistuneet yritykset ovat kuitenkin varovaisen luottavaisia tulevaisuutensa suhteen. Oma asema on jollain tavalla vakiintunut useimmissa tapauksissa, ja joitakin suunnitelmia tulevaisuuden varalle on olemassa. Kovin kauaskantoisia suunnitelmia ei kuitenkaan voida tehdä, johtuen ensisijaisesti toimialan jatkuvasta muutoksesta sekä sen merkittävistä vaikutuksista nimenomaan pienten toimijoiden kohdalla. Elintarviketeollisuusliiton rooli näiden yritysten tulevaisuuden kannalta on kaksijakoinen: Tuen tarve Elintarviketeollisuusliiton suunnalta on normaalioloissa toistaiseksi ollut melko vähäistä, mutta ETL:llä uskotaan yleisesti olevan halutessaan mahdollisuuksia parantaa pienten toimijoiden asemaa suurten kilpailijoiden, sekä jakeluketjujen suhteen.
  • Oksanen, Marja (Helsingin yliopisto, 2015)
    Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sitä, miten virvoitusjuoma-alan makroympäristön eri tekijät vaikuttavat yritysten toimintaan ja kilpailuetuun. Makroympäristön tekijöistä tarkempaan arviointiin nostettiin poliittisiin tekijöihin kuuluva virvoitusjuomavero. Makroympäristöanalyysi toteutettiin PESTEL-analyysin avulla. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentui yrityksen toimintaympäristöstä, sekä strategian rakentamisesta kilpailuedun luomiseksi. Viitekehyksen avulla pyrittiin kuvaamaan, miten tutkimuksen teoriat kytkeytyvät toisiinsa. Tutkimuksen ote oli kvalitatiivinen ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä kahdeksaa virvoitusjuoma-alan edustajaa. Teemahaastattelu valittiin tutkimusmenetelmäksi, koska aiheesta haluttiin saada syvempää ymmärrystä. Teemahaastattelujen avulla oli mahdollista antaa haastateltavien nostaa esiin itse tärkeimmiksi makroympäristön tekijöiksi kokemiaan asioita. Virvoitusjuoma-alan makroympäristön tekijöistä tärkeimpinä nähtiin omien merkkien osuuden kasvaminen, terveystrendin vahvistuminen, sekä sokeriin kohdistuvan kritiikin voimistuminen. Näillä tekijöillä nähtiin olevan vaikutusta alan markkinarakenteeseen ja kehitykseen tulevaisuudessa. Kilpailuetua yritykset pyrkivät luomaan panostamalla edelleen tuotekehitykseen ja vastaamalla kuluttajatrendeihin. Myös vahvojen brändien rakentaminen nähtiin mahdollisuutena luoda kilpailuetua, vaikka markkinarakenne muuttuisikin. Virvoitusjuomaveroon ja sen korotuksiin suhtauduttiin melko negatiivisesti. Kritiikki ei kohdistunut verotukseen sinänsä, vaan veromalliin, joka kohtelee substituuttituotteita epätasa-arvoisesti ja kohdistuu ainoastaan tiettyihin toimialoihin ja toimijoihin. Verolla koettiin olevan huonoja vaikutuksia alan investointeihin, työllisyyteen ja kehitykseen. Veron terveysperusteet koettiin heikoiksi. Arvonlisäveroa pidettiin oikeudenmukaisempana verotusmallina, jota olisi myös helpompi hallita.