Browsing by Subject "kilpailuttaminen"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-12 of 12
  • Tukiainen, Janne (2002)
    Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Helsingin sisäisen bussiliikenteen kilpailuttamista vuosina 1997 - 2001. Tarkastelun painopisteenä on kilpailun vaikutus tarjoushintoihin. Ennen kaikkea kilpailun ja voittaneen tarjouksen eli hankintakustannusten yhteys on kiinnostuksen kohteena. Lisäksi tarkastellaan millä tavoin tarjouskilpailun järjestäjä voi vaikuttaa kohteiden suunnittelulla kilpailun määrään. Käytetty tarjouskilpailuaineisto on kerätty kirjoittajan toimesta ja on ensimmäistä kertaa käytössä tässä tutkimuksessa. Tutkimuksessa esitellään bussiliikennemarkkinoiden erityispiirteitä, erityisesti yritysten kustannuksiin ja sitä kautta tarjoushintoihin vaikuttavia tekijöitä perustuen Berechmanin (1993) tutkimukseen. Tällaisia ovat esimerkiksi skaala- ja verkostoedut, eri maiden väliset suhteelliset edut ja markkinoille tulon esteet. Empiirinen analyysi tavallisella PNS-menetelmällä kuitenkin osoittaa, ettei näillä ominaisuuksilla näyttäisi olevan vaikutusta tarjoushintoihin. Lisäksi käydään läpi sääntelyn ja sen purkamisen teoreettisia perusteita sekä kokemuksia sääntelyn purkamisesta ja kilpailuttamisesta eri maissa. Keskeisenä teoreettisena perustana on huutokauppateoria. Yleisen teorian esittelyn lisäksi, käsitellään tehtyjä empiirisiä huutokauppateoreettisia tutkimuksia ja tarkastellaan huutokauppateorian empiirisen tutkimisen ongelmia, joita Laffont (1997) käsittelee tutkimuksessaan. Lisäksi esitetään yksityisen arvon malli hankintahuutokaupoille, soveltaen McAfeen ja McMillanin (1987) tutkimusta. Sen perusteella lisääntyneen kilpailun tulisi alentaa tarjoushintoja. Tämä on ensimmäinen tutkimus, jossa huutokauppateoriaa sovelletaan bussiliikenteen kilpailuttamiseen. Empiirinen analyysi osoittaa, että vaikka lisääntynyt kilpailu alentaa kaikkia tarjouksia, muutos ei ole tilastollisesti merkitsevä (p = 0,08). Pienen p-arvon perusteella voidaan kuitenkin varauksin todeta yhden lisätarjoajan mukaantulon kilpailuun laskevan tarjoushintoja noin yhden prosentin keskiarvohintaan verrattuna. Tarkasteltaessa voittaneen tarjouksen ja tarjoajien lukumäärän yhteyttä todetaan, että selvää yhteyttä ei ole havaittavissa. Näin ollen huutokauppateoreettisen tarkastelun yhteydessä tehty yksityisen arvon oletus ei saa empirialta tukea. Tosin sekä käytettyä menetelmää että valittuja muuttujia on mahdollista jalostaa. Suunnittelijan mahdollisuudet alentaa hankintakustannuksia kilpailua lisäämällä ovat hyvin rajalliset. Tämän tutkimuksen näkökulman perusteella vallitsevaa kilpailuttamistapaa ei kannata muuttaa. Halutessaan vaikuttaa kilpailuun määrään suunnittelijan ainoaksi mahdolliseksi keinoksi havaitaan sopimuskauden pituuden lyhentäminen. Sopimuskauden pituuden vähentäminen vuodella lisäisi tarjoajien lukumäärää 1,18 kappaletta. Keskeisiä lähteitä: BERECHMAN, JOSEPH (1993): Public Transit Economics and Deregulation Policy. Studies in Regional Science and Urban Economics 23. North-Holland, Amsterdam. LAFFONT, JEAN-JACQUES (1997): Game Theory and Empirical Economics: The Case of Auction Data. European Economic Review 41, 1-35. McAFEE, PRESTON R. - McMILLAN, JOHN (1987): Auctions and bidding. Journal of Economic Literature 25, 699-738.
  • Waltari, Suvi-Tuuli (2010)
    Julkisten palvelujen ulkoistamisen ja kilpailuttamisen taustalla ovat vaatimukset keventää ja tehostaa julkista sektoria, vapauttaa markkinavoimia sekä tuoda markkinatalouden käsitteitä ja toimintatapoja julkisten organisaatioiden kehittämisen välineiksi. Kyseiset vaateet kumpuavat uudesta hallinnan (governance) teoriasta, jonka mukaan uudet toimintatavat hämärtävät julkisen ja yksityisen sektorin välistä rajaa, integroivat sosiaalisia ja taloudellisia tavoitteita ja muuttavat eri osapuolten välistä työnjakoa ja vastuita. Palvelujen tuotannossa tapahtuvat muutokset vaikuttavat näkemyksiin ja tulkintoihin valtiosta ja sen tehtävistä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ulkoistamisen lähtökohtia ja siihen liittyviä jännitteitä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteydessä, erityisesti kaupungin yrityksiltä ostamien palveluiden ja palveluseteleiden kautta. Tutkimuksen tarkoituksena on pohtia, miten uusi hallinnan teoria kykenee sovittamaan yhteen erilaisia toimijoita (julkisia ja yksityisiä) ja tavoitteita (taloudellisia ja poliittisia) sekä mahdollisesti muita esiin nousevia tekijöitä (oikeus, hallinto, hoiva). Pääkaupunkiseutu muodostaa yksityisten palvelutuottajien suurimman markkina-alueen Suomessa. Tutkimuskohteena ovat Helsingin kaupunginvaltuusto sekä kaupungille julkisia palveluja tuottavat hoivayritykset. Pääaineiston muodostavat vuosina 2007–2008 tehdyt 19 haastattelua Helsingin kaupunginvaltuutettujen (10 kpl) ja sosiaali- ja terveysalan yrittäjien (9 kpl) kanssa, julkisia palveluja koskevat poliittiset asiakirjat sekä Helsingin Yrittäjien vuonna 2008 teettämä hoiva-alan kartoitus. Aineistoa tulkitaan teorialähtöisen sisällönanalyysin kautta kahden toisiinsa limittyvän teoreettisen jäsennyksen avulla: uuden hallinnan teorian (Stoker) ja järjestelmäteorian (Luhmann). Tutkimuksen kannalta keskeisiä lähtökohtia ovat ajatukset julkisten palvelujen ulkoistamiseen sisältyvästä sosiaalipolitiikan reformista (Julkunen), sen linkittyminen hyvinvointivaltion muutokseen kilpailuvaltioksi (Jessop) sekä ajatus siitä, että yksityisen sektorin tuominen julkisiin palveluihin pakottaa palvelutuotantoon osallistuvat yritykset omaksumaan uudenlaista poliittista ajattelua ja toimintaperiaatteita(Andersen). Samanaikaisesti kun palvelusektorin rooli kansantaloudessa on kasvanut, myös Suomessa päätöksentekijät ovat alkaneet tarkastella julkisia palveluja kansallisen ja alueellisen kilpailukyvyn osatekijöinä. Kilpailuvaltion vaatimuksiin vastaaminen on näin korostanut elinkeinopolitiikan roolia kunnallisen palvelutuotannon uudistamisessa. Tutkimustulokset viittaavat neljänlaisiin johtopäätöksiin: 1) julkisen sektorin sisäisiin vaikeuksiin sovittaa vastuut ja ulkoistettujen sosiaali- ja terveyspalvelujen valvonta hallinnollisiin rakenteisiinsa, 2) politiikan hyvinvointia edistävissä päämäärissä kilpailukykyä painottavat tavoitteet ovat johtaneet kansalaisuuden korvautumiseen asiakkuuksilla, 3) olemassa olevilla markkinoilla tapahtuva julkisten palvelujen kilpailuttaminen estää luottamuksen muodostumista kaupungin ja hoivapalveluja tuottavien yritysten välille sekä 4) poliittisten ohjelmien mukautuessa markkinoilta tuleviin vaateisiin talouden ja politiikan välinen ristiriita on sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavissa yrityksissä korvautunut yhä enemmän hoivan ja talouden yhdistelmän ja lakia noudattavan hallintojärjestelmän vastakkainasettelulla.
  • Hirn, Marja (Helsingin yliopisto, 2008)
    Verkkari 2008 (6)
  • Seppälä, Marja-Liisa (Helsingin yliopisto, 2005)
    Verkkari 2005 (7)
  • Liski, Matti; Nokso-Koivisto, Oskari; Lackbergh, Jenna (Kela, 2019)
    Kuntoutusta kehittämässä
    Kela hankkii vuosittain vaativan lääkinnällisen ja harkinnanvaraisen kuntoutuksen kursseja sekä moniammatillista yksilökuntoutusta 60 miljoonalla eurolla 27 000 asiakkaalle. Palveluntuottajia on 150. Onnistuessaan hankinta johtaa tasapainoisesti hankkijan asettamien tavoitteiden toteutumiseen. Hankintatavan valinta sekä hankintamekanismin yksityiskohdat vaikuttavat hankinnan onnistumiseen. Raportissa tarkastellaan vaativan lääkinnällisen ja harkinnanvaraisen kuntoutuksen kuntoutuskurssien sekä moniammatillisen yksilökuntoutuksen hankintaa taloudellisesta näkökulmasta. Ensisijaisesti raportissa on keskitytty Kelan kohtaaman hankintaongelman periaatteelliseen tarkasteluun. Raportti havainnollistaa aiempien hankintojen ominaisuuksia aineistosta tehtyjen kuvaajien avulla. Kansaneläkelaitos pyrkii siirtymään hankinnassa rekisteröitymismenettelyyn, jossa laadullisen seulan läpäisseet palveluntuottajat voisivat rekisteröityä palveluntuottajiksi ilman nykyisen kaltaista hankintamenettelyä. Yksi raportin tavoitteista on rekisteröitymismenettelyn uhkien ja mahdollisuuksien selvittäminen. Selvityksessä on tunnistettu nykymenettelystä kolme periaatteellista ongelmaa. Ensimmäinen ongelma liittyy hankintatavan joissakin tapauksissa aiheuttamaan kannusteeseen tarjota kustannukset selvästi ylittävää hintaa. Toinen ongelma on samanaikaiset ja toisiinsa liittymättömät hankinnat, jotka altistavat palveluntuottajat kohtaamaan turhaa epävarmuutta. Epävarmuus nostaa palveluntuottajien kustannuksia ja siten myös hankinnan kustannuksia. Kolmas ongelma liittyy kilpailun määrään. Palveluntuottajilla on vähän kannusteita tarjota kustannuksia lähellä olevaa hintaa, kun kaikki tarjoajat joudutaan hyväksymään riittävän kapasiteetin hankkimiseksi. Raportissa todetaan, että yksinkertaisimmillaan tavoitteisiin pääsemiseksi hankintatapaa olisi kehitettävä nykyisen hankintatavan pohjalta. Raportissa esitetään, että hankintatapaan tehtäisiin sellaisia muutoksia, jotka saisivat palveluntuottajat kilpailemaan tasapainoisesti laadulla ja hinnalla sekä helpottaisivat alalle tuloa. Tärkeää olisi myös vähentää palveluntuottajien kokemaa turhaa epävarmuutta.
  • Kinnunen, Kaisa (Kuluttajatutkimuskeskus, 2004)
    Kuluttajatutkimuskeskus. Julkaisuja 9/2004
    Tutkimuksen tavoitteena on ollut tutkia, kuinka kilpailuttaminen toimii käytännössä ja kuinka hinnoittelu muuttuu eri markkinatilanteissa ja vuodenaikoina pyytämällä sähköntoimittajilta tarjoukset kahdelle sähkön pienkuluttajalle: kerros-taloasukkaalle ja sähkölämmitteisen omakotitalon asukkaalle. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on ollut tuottaa perustietoa sähkömarkkinoista ja sähkön hinnan-muodostuksesta. Tässä tutkimuksessa verrattiin joulukuussa 2003 ja toukokuussa 2004 pyydettyjä tarjouksia toisiinsa ja tutkittiin, millä tavoin tarjoukset erosivat toisistaan ominaisuuksiltaan ja hintatasoltaan. Tarjousten perusteella tutkittiin muun muassa, kuinka julkisesti ilmoitetut toimitusvelvolliset hinnat eroavat todellisesti tarjotuista hinnoista. Tutkimuksen toistaminen puolen vuoden välein antoi viitteitä siitä, kuinka markkinatilanne ja sen muutokset vaikuttavat sähkötarjouksiin ja niiden saamiseen. Tutkimuksessa kävi ilmi, että keskimääräiset toimitusvelvolliset listahinnat ovat keskimääräisiä tarjoushintoja halvemmat molemmissa asiakasryhmissä ja se, että niissä on enemmän hajontaa kuin tarjoushinnoissa. Sillä, että toimitusvelvolliset hinnat ovat tarjoushintoja alemmat, voi olla asiakkaiden kilpailutusta ehkäisevä vaikutus. Erityisen yllättävä havainto oli se, että omakotitaloasukkaan toimitus-velvollisten keskihintojen keskiarvo on jopa kaikkein edullisimman tarjouksen keskihintaakin edullisempi. Tämä voi hillitä kuluttajien kilpailutushaluja ja hidastaa tehokkaiden kilpailullisten markkinoiden syntymistä. Verrattaessa vihreän energian hintoja ns. perinteisen yleissähkötuotteen hintaan huomattiin, että kilpailuttamalla sähkön hankintansa pienkuluttaja voi löytää itselleen edullisemman vihreän energian tarjouksen jo tämän hetkisillä tarjoushinnoilla. Omakotitaloasukkaalle kaikkein halvin vihreän energian vuosikustannus touko-kuussa oli yllättäen hieman edullisempi kuin kaikkein halvin perinteisen sähkön tarjous. Tämä osoittaa sen, että kilpailuttamalla kuluttaja voi tukea uusiutuvien energiamuotojen kehittämistä ja kestävää kehitystä samalla pienentäen vuosittaista sähkölaskuaan. 1990-luvun lopun sähkömarkkinoiden vapauttamisella on ollut suuri vaikutus markkinoiden toimintaan. Tulevien vuosien haasteena on puolestaan vuoden 2005 alusta alkava päästökauppa, jota pidetään vähintään yhtä merkittävänä muutoksena ja haasteena kuin markkinoiden vapauttamista. Päästökaupan odotetaan nostavan pienasiakkaan sähkönhintoja kautta linjan. Tällöin onkin tarpeen tarkastella yksittäisten yritysten todellisuudessa tarjoamia hintoja, että voitaisiin muodostaa kattava kuva toteutuneiden sähkönhintojen muutoksista pidemmällä aikavälillä. Näin ollen tämä tutkimus toimii lisäksi taustana markkinoiden tuleville tarkasteluille.
  • Aalto-Setälä, Ville; Saarinen, Paavo (Kuluttajatutkimuskeskus, 2004)
    Kuluttajatutkimuskeskus. Julkaisuja 6/2004
    Hintakilpailu Suomen lääkemarkkinoilla on ollut perinteisesti vähäistä. Kuluttajat ovat ostaneet lääkkeitä pääasiallisesti lääkärin määräyksen mukaan. Kuluttajan lääkkeestä maksama hinta taas ei ole ollut lääkärille merkittävä lääkkeen valintaan vaikuttava tekijä. Kilpailutilanne lääkemarkkinoilla muuttui ratkaisevasti 1.4.2003. Tällöin otettiin käyttöön yksi keino lääkekustannuksien kasvun hillitsemiseksi eli lääkevaihto. Lääkevaihto tarkoittaa sitä, että apteekki vaihtaa lääkärin määräämän reseptilääkkeen halvempaan, mikäli lääke on vaihtokelpoinen ja mikäli lääkäri tai kuluttaja ei erikseen kiellä vaihtoa. Kilpailullisuuden kannalta kyse on siitä, että ei-patenttisuojattujen alkuperäislääkkeiden erityisasema markkinoilla poistettiin altistamalla ne rinnakkaisvalmisteiden kilpailulle. Tämä tutkimus tarkastelee lääkemarkkinoiden kilpailuympäristön muutoksen vaikutusta yksittäisten lääkkeiden hintoihin. Tarkasteltavana on vaihtokelpoisten lääkkeiden hinnat ja erityisesti kysymys, mitkä seikat ovat vaikuttaneet alkuperäislääkkeiden hintojen erisuuriin laskuihin. Toisaalta tarkasteltavana on rinnakkaisvalmisteisten lääkkeiden hintojen määräytyminen lääkeryhmän hintaputken sisällä ja ympärillä. Tutkimuksen ilmeisin tulos on se, että kilpailijoiden lukumäärän lisääntyminen substituutioryhmässä laskee hintoja. Tulos ei tietysti ole yllättävä, mutta yllättävää on, että uudet kilpailijat laskevat selvästi ryhmän hintoja, vaikka ryhmässä olisi jo useita kilpailijoita. Kilpailijoiden hintoja laskeva vaikutus ei lisäksi ole samanlainen kaikissa substituutioryhmissä, sillä kilpailu on laskenut hintoja huomattavasti vähemmän alunperin keskihinnaltaan alhaisissa ryhmissä kuin kalliimmissa ryhmissä. Syynä on se, että keskihinnaltaan alhaisissa ryhmissä 2 euroa leveä hintaputki on kovin leveä prosentuaalisesti. Jos ryhmän alin hinta on esimerkiksi 4 euroa, kyseistä tuotetta jopa 50 % kalliimmat lääkkeet mahtuvat hintaputkeen. Pahinta ei ole se, että "liian kalliit" tuotteet mahtuvat hintaputkeen, vaan se, että liian leveä hintaputki poistaa insentiivin laskea hintoja alas: jos kuitenkin lähes kaikki ryhmän tuotteet mahtuvat putkeen, miksi kukaan laskisi hintoja? Hintaputken pitäisikin olla selvästi kapeampi kuin 2 euroa hinnoiltaan alhaisten substituutioryhmien kohdalla. Tutkimuksen toinen tärkeä tulos on se, että alkuperäislääkkeiden hintakehitys on ollut hyvin erilainen pienissä ja suurissa substituutioryhmissä. Lääkevaihdon toisena ongelmana onkin tällä hetkellä se, että paljon kilpailijoita sisältävien substituutioryhmien alkuperäislääkkeiden hinnat eivät ole juuri laskeneet. Koska osa kuluttajista haluaa ostaa näitä kalliita alkuperäislääkkeitä, kyseisten lääkkeiden korkeat hinnat nostavat sekä kuluttajille että Kansaneläkelaitokselle lääkkeistä aiheutuvia kustannuksia.
  • Syrjä, Vesa (2008)
    Työssä tarkastellaan Espoossa vuonna 2007 järjestettyä vanhusten asumispalveluiden kilpailuttamisprosessia. Tutkimuksen taustalla on New Public Management -paradigma, jonka mukaan julkisten palvelujen ulkoistamista tulee lisätä. Tutkielman teoreettiseksi viitekehykseksi valittiin kvasimarkkinoiden käsite.Työn keskeisin lähde on Le Grandin ja Bartlettin vuonna 1993 julkaisema teos Quasi-Markets and Social Policy, jossa kirjoittajat esittävät näennäismarkkinoille asetetut ehdot. Näitä ehtoja ovat kilpailun olemassaolo, riittävä informaatio, tilaajan motivaationa on asiakkaan hyvinvointi ja tuottajan motivaationa voiton tekeminen. Lisäksi transaktiokustannukset ja kermankuorinta on minimoitava. Kvasimarkkinoiden toimivuuden arvioinnille asetetaan neljä kriteeriä, joita ovat tehokkuus, responsiivisuus, asiakkaan valintamahdollisuudet ja oikeudenmukaisuus. Työn tarkoituksena oli selvittää toteutuvatko kvasimarkkinoille asetetut ehdot ja kvasimarkkinoiden toimivuuden kriteerit. NPM-uudistukset ovat herättäneet myös kritiikkiä, joten teoreettista viitekehystä päätettiin laajentaa relationaalisten sopimussuhteiden suuntaan, jolloin tutkimuskysymykseksi nousee epävirallisten, yhteistyöhön perustuvien toimijasuhteiden olemassaolo tiukasti kilpailuttamislainsäädännön ehtoja noudattavassa kilpailuttamisympäristössä. Erridgen vuonna 1995 teoksessa Managing Purchasing – Sourcing and Contracting esittämä luokittelu kilpailuttamiseen perustuvan toimittajasuhteen ja kumppanuuteen perustuvan toimijasuhteen eroista oli keskeinen lähde. Tutkimusmenetelmänä käytettiin yhden tapauksen tapaustutkimusta. Tutkimuksessa on myös piirteitä arviointitutkimuksesta. Tärkeimmät tutkimusaineistot ovat kuntatilaajan edustajien ja yksityisten palveluntuottajien puolistrukturoidut teemahaastattelut, joita tehtiin yhteensä 15. Tämän lisäksi aineistona käytettiin dokumenttiaineistoja. Espoon kilpailuttamisprosessin kuvauksen ja haastateltavien näkemysten pohjalta todettiin, että kvasimarkkinoiden ehdot toteutuvat Espooossa, mutta vain osittain. Kaupungissa on tuottajien välillä kilpailua, mutta kaupungin tapa valita lähes kaikki tuottajat palveluntuottajiksi puitekilpailutusta käyttäen hämärsi kilpailuttamisen tulosta. Informaation osalta ehdot pääosin toteutuvat. Koska tuottajat ovat pääosin yrityksiä, taloudellisen tuloksen tavoittelu motivaation lähteenä toteutuu. Kuntatilaajan motivaationa oli asiakkaiden hyvinvointi, mikä vastaa kvasimarkkinoille asetettua ehtoa. Transaktiokustannuksia ei haastattelujen avulla voitu arvioida ja kaupunki ei arvioi niitä juuri lainkaan. Tilaaja pystyy sopimusehdoilla estämään kermankuorinnan, jossa pyritään pääsemään eroon muita raskaammista asiakkaista. Toimivuuden arvioinnin ehdoista tehokkuus ei näytä toteutuvan täysimääräisesti. Kaupungin responsiivisuus asiakkaita kohtaan on lisääntynyt. Valintamahdollisuuksia asiakkailla ei juuri ole, vaan vapaat asumispalvelupaikat täytetään hoitojonon perusteella. Palveluntuotannon voi olettaa olevan pääosin oikeudenmukaista, mutta osa tuottajista kritisoi kaupunkia siitä, että se valitsi palveluntuottajiksi myös tuottajien mielestä ylilaatua korkeaan hintaan tarjonneita tuottajia. Kaupungin tekemien sopimusten ehdot ja tuottajien valvonta on tiukentunut. Tilaajan ja tuottajien välisessä suhteessa on kuitenkin tilaa yhteistyölle ja toiminnassa on myös relationaalisten sopimussuhteiden piirteitä.
  • Sahari, Taina (Helsingin yliopisto, 2007)
    Verkkari 2007 (1-2)
  • Kolkkinen, Juha (2008)
    Tutkimuksen tavoite on arvioida sitä, miten tilaaja-tuottajamallin keskeiset toimijat Helsinki-konsernissa kokevat tilaaja-tuottajamallista muodostetun väiteotoksen. Arvioinnin kohteena ovat palvelun laatu, taloudelliset säästöt, kilpailun hyödyt ja osaaminen. Tutkimuksessa selvitetään myös, missä määrin tutkimukseen osallistuvien ryhmien sisällä esiintyy mielipide-eroja tilaaja-tuottajamallin väiteotoksesta. Tutkimuksessa teoreettisena lähtökohtana käytetään arviointiteoriaa ja naturalistista arviointimenetelmää. Arviointisuuntauksena tutkimus edustaa jälkipositivistista monitahoarviointia. Tutkimus suoritettiin Q-metodolgian avulla. Tulosten mukaan poliittisella kannalla tai sukupuolella ei ollut merkitystä väiteotoksen arvottamisessa. Tutkimuksen mukaan tilaaja-tuottajamallin epäsuotavana sivuvaikutuksena on havaittavissa eri toimijoiden mielipide-erojen polarisoituminen, joka muodostaa potentiaalisia ristiriitoja. Kaikkien osallistujaryhmien yhteisessä Q-jaottelussa erottui kolme erilaista väiteperhettä. Kaksi muodostuneista väiteperheistä koki tilaaja-tuottajamallin positiivisena ja yksi väiteperhe näki, että mallilla ei saavuteta mitään sille asetettuja tavoitteita. Tutkimustuloksien perusteella voidaan todeta, että jokainen sidosryhmä arvioi mallia subjektiivisesti vain omista lähtökohdistaan. Ryhmien jäsenet eivät yhdistä mallista esitettyjä väitteitä palvelustrategiaan, jota mallin avulla toteutetaan.Tämä paljastaa, että mallista yleisellä tasolla käytävä keskustelu on vahvasti politisoitunutta ja heijastelee sidosryhmien omia intressejä.
  • Tukiainen, Janne (2006)
    This study performs tests developed by Haile et al. (2003) for the common values paradigm in first-price sealed-bid auctions, using data from bus transit auctions in the city of Helsinki. First the bidder's expected costs conditional on winning the auction are estimated using bids following Li et al. (2002). In common costs setting these costs are increasing in the number of bidders whereas with private costs they are invariant. Two tests for stochastic dominance between the cost distributions for different number of bidders are conducted. The first test compares quantile trimmed means and the second is a Kolmogorov-Smirnov type test based on subsampling. This study shows the need for additional robustness checks for some arbitrary choices in these tests. In the means test the choice of quantile does not matter asymptotically and is thus chosen arbitrarily. However the test is not robust to the choice of the quantile in this particular small data set. The second test is not robust to the choice of subsample size, number of subsamples taken or other repetitions of the test in some model specifications. Also pooling and controlling for observed bidder asymmetry are introduced. Results imply that the bus companies that have garages close to the contracted routes operate in an environment where the common costs components dominate the private ones and the bus companies that have garages far from these routes operate in an environment where private cost components dominate the common ones.
  • Peiponen, Arja (2004)
    Tämän tutkimuksen tehtävänä oli kehittää vanhusten ympärivuorokautisen hoidon ja palvelun arvioimiseen soveltuva laadun arviointiväline. Arviointivälineen kehittämisen pohjana oli kokonaisvaltaisen laadunhallinan teoria (Total Quality Management, TQM) ja tähän teoreettiseen taustaan nojaavat laatupalkintomallit. Vanhustenhoidon sisällön laatua mittaaviksi indikaattoreiksi valittiin Resident Assesment Instrument (RAI) -mittariston mukaiset hyvän hoidon indikaattorit. Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi kehitettävän laadunarviointivälineen soveltumista vanhusten ympärivuorokautisen hoidon ja palvelun kilpailuttamiseen. Vanhustenhoitoyksiköiden suorittaman itsearvioinnin pohjalta saatiin lisäviitteitä kriteeristön toimivuudesta käytännössä. Arvioinnin tarkoitus on tuottaa tietoja ohjaukseen. Arvioinnilla ja kehitettävällä arviontivälineellä on tavoitteena myös muutoksen välitön edistäminen, formatiivinen tehtävä. Käsillä olevan tutkimuksen tavoitteena oli edellä kuvatun tarkoituksen mukaisesti luoda väline, jonka avulla voidaan arvioida vanhusten ympärivuorokautisen hoidon ja palvelun laatua ja käyttää arviointivälineen avulla saatavaa tietoa jatkossa päätöksenteon pohjana, toiminnan kehittämiseksi. Vanhusten hyvän hoidon näkökulmasta nousi esille tarve tuoda kehitettyyn kriteeristöön RAI - mittariston avulla suoraan niitä elementtejä, joiden avulla voidaan arvioida ja ohjata hyvän hoidon toteutumista. Tutkimuksen rakenne noudattaa osittain konstruktiivisen tutkimuksen kulkua, joka sisältää relevantin ongelman, kytkennän teoriaan, arviointivälineen rakentamisen sekä ratkaisun toimivuuden arvioinnin. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys tukeutui kokonaisvaltaisen laadunhallinnan (TQM) ja arviointitutkimuksen periaatteisiin. Kokonaisvaltaisen laadunhallinnan teorian soveltumista julkisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen arvioinnin pohjaksi pohdittiin tutkimuksessa käsitellyn kirjallisuuden perusteella. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoille osoitetun kyselyn avulla saatiin tietoa vanhusten ympärivuorokautisen hoidon ja palvelun ja näiden palvelujen kilpailuttamisen kannalta keskeisistä laatukriteerialueista. Asiantuntijat arvioivat keskeisimmiksi laatukriteerialueiksi toiminnan strateginen suunnittelun, henkilöstön määrän ja ammattikuntarakenteen, hoidon suunnitelmallisuuden, turvallisuuden ja asiakkaiden ja omaisten tyytyväisyyden hoitoon sekä laatujärjestelmien olemassaolon ja toiminnan vertaamisen parhaisiin käytäntöihin. Toimintaympäristön osalta tärkeitä tekijöitä olivat erityisesti tilojen paloturvallisuus ja mahdollisuus liikkua apuvälineillä. Tutkimuksessa kehitettyä itsearviointimallia ja arviointikehikon toimivuutta testattiin muutaman vanhustenhoitoyksikön tekemän itsearvioinnin perusteella. Terveyskeskussairaalan pitkäaikaishoidon yksikössä, vanhainkodeissa ja tehostetun palveluasumisen yksiköissä tehtyjen toiminnan itsearviointien perusteella saatiin näyttöä itsearviointimallin ja arviointikehikon toimivuudesta käytännössä. Kehitetty laatukriteeristö näyttää soveltuvan vanhusten ympärivuorokautisen hoidon ja palvelun laadun arviointiin. Palvelun kilpailuttamisen apuna toimiva, kilpailuttamistilanteessa huomioon otettavien kriteereiden lista auttaa päätöksentekijöitä valittaessa palvelun tuottajaa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys ja kehitetty arviointiväline yhdistettiin vanhusten ympärivuorokautisen hoidon ja palvelun arviointimalliksi, joka kuvattiin vuokaavion avulla.