Browsing by Subject "kiroilu"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Marttila, Emma (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tutkielmassa tarkastellaan identiteetin rakentamisen kielellisiä keinoja aikakauslehtien henkilöjutuissa. Tavoitteena on selvittää, miten toimittajan kielelliset valinnat vaikuttavat haastateltavasta muodostuvaan kuvaan. Tutkielman teoreettinen tausta on diskurssintutkimuksessa ja sosiolingvistiikassa, jonka suuntauksista hyödynnetään variaationtutkimusta sekä kansanlingvistiikkaa. Aineistona tutkielmassa on yhdeksän henkilöjuttua kolmesta eri aikakauslehdestä: Helsingin Sanomien Kuukausiliitteestä, Imagesta sekä Trendistä. Haastateltavina jutuissa ovat muusikot Alma Miettinen, Michael Monroe ja Antti Tuisku, rap-duo JVG, entinen huipputason taitoluistelija Kiira Korpi, jääkiekkoilija Patrik Laine, jääkiekkoasiantuntija Juhani Tamminen, kansanedustaja, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sekä ulkoministeri Timo Soini. Työn tutkimusote on kvalitatiivinen. Analyysissä tarkastellaan haastateltavien sitaattien kielenpiirteitä sekä toimittaja-kertojan käyttämää metakieltä ja niiden merkitystä haastateltavien identiteetin konstruoinnissa. Lisäksi analysoidaan haastateltavien muun sosiaalisen tyylin kommentoimista ja tyylillisiä muutoksia haastateltavien sitaattien kielimuodoissa. Tutkielmassa osoitetaan, että sitaattien kielimuodolla on mahdollista rakentaa haastateltavalle yhtä tai useampaa sosiaalista identiteettiä. Esimerkiksi Li Anderssonin jutussa sitaattien kielimuoto on poliittisessa diskurssissa yleiskielinen ja yksityisessä diskurssissa puhekielinen. Sitaattien kielellisillä piirteillä voidaan myös korostaa haastateltavan sosiaalista taustaa tai tiettyyn alakulttuuriin samastumista. Kielellisten piirteiden ohella metakielelliset kommentit muokkaavat haastateltavista muodostuvaa kuvaa. Esimerkiksi Patrik Laineen puhetyylin nimeäminen keskivahvaksi tampereeksi vahvistaa jutun jääkiekkodiskurssia. Toisaalta jutun jääkiekkodiskurssi vahvistaa Tampereen seudun puhekieleen liitettyä maskuliinisuutta. Tutkielmasta selviää myös, että muun sosiaalisen tyylin kuvailulla voidaan rakentaa haastateltavan sosiaalista identiteettiä: Michael Monroen meikkaamista ja korujen käyttöä toistuvasti kommentoimalla alleviivataan jutun rockdiskurssia. Tyylilliset muutokset haastateltavien sitaateissa puolestaan voivat kertoa vaihtelevista identiteeteistä. Esimerkiksi Kiira Korven sitaattien tyylilliset muutokset viittaavat yksityisen ja julkisen identiteetin vaihteluun jutussa.
  • Koskela, Lasse (Helsingin yliopisto, 2013)
    Verkkari 2013 (5)
  • Güngörmez, Kertu (Helsingin yliopisto, 2018)
    Monikielistä koodinvaihtoa tutkivan Pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, missä tarkoituksessa videopelejä pelaavat nuoret käyttävät pelaamisen aikana eri kieliä: missä kontekstissa kieliä käytetään, onko kielen vaihtamisella välitön yhteys pelitilanteeseen ja onko eri kielillä kullakin omat funktionsa. Tutkimuksen menetelmä on laadullinen. Analyysissa hyödynnetään keskusteluanalyysin menetelmiä, funktionaalisen koodinvaihdon teorioita ja käsitteitä, nuorten videopelien pelaamisen aikana tehtyjä vuorovaikutustutkimuksia sekä kaksi- ja monikielisiä koodinvaihtotutkimuksia. Aineistona ovat videoinnit, joilla kaksi vironkielistä, Suomessa asuvaa veljestä pelaa FIFA 15-jalkapallovideopelejä. Pelitilanteet on kuvattu kahdesta suunnasta niin, että sekä pelaajien että pelitilanteen tarkastelu on mahdollista. Litteroituja esimerkkejä on tutkimuksessa 16. Työssä analysoidaan viiden kielen, suomen, englannin, venäjän, turkin ja arabian (bismillah- rukousformula), käyttöä ja neljää vuorovaikutusilmiötä: monikielisiä direktiivejä, rukousformulan ja turkin kielen käyttöä, toistojen ja toiston kaltaisten ilmausten käyttöä ja vieraskielistä kiroilua. Englanninkielinen toiston kaltainen ilmaus ja englanninkielinen direktiivi sekä suomenkielinen direktiivi liittyvät yleensä välittömästi pelitilanteeseen, poikkeuksena imperatiivi ehdotuksena. Vieraskielisten direktiivien avulla merkitään neuvottelujakso päättyneeksi ja siirrytään seuraavaan tilanteeseen. Kielen vaihtuessa pelaajan osallistumiskehikko muuttuu ja pelaaja siirtyy vuorovaikutuksesta toisen pelaajan kanssa vuorovaikutukseen pelin kanssa. Englanninkielisillä toistonkaltaisilla ilmauksilla pelaaja myös joko samastuu pelikentällä pelaavan pelijoukkueeseen tai puhuttelee vastustajan pelihahmoa. Kieltä vaihtamalla syntyy joko asetelma me > we tai me > you. Suomenkielisillä toistoilla pelaajat jakavat maalintekemisen iloa; ilmaukset ovat tulos onnistuneesta pelitilanteesta. Sekä suomenkielisillä toistoilla että vieraskielisillä toistonkaltaisilla ilmauksilla pelaajat luovat lisäksi yhteistä pelikokemusta ja tulkintaa pelitilanteesta. Venäjänkielisellä monitulkinnallisella, puhekielellisellä davai-ilmauksella ei ole pelin kannalta itsenäistä merkitystä. Ilmausta käytetään joko vironkielisen tai englanninkielisen direktiivin yhteydessä ja se on itsekin direktiivinen. Bishmillah-formulaa, turkin kieltä ja kiroilua käytetään aineistossa affektiivisesti. Bishmillah liittyy välittömästi pelitilanteeseen ennen jännittävää pelitilannetta ja sen jälkeen. Pelaaja käyttää ilmaisua muslimeille ominaiseen tapaan. Turkinkielisellä ilmauksella pelaaja purkaa tunteitaan epäonnistuneen pelitilanteen jälkeen. Muilla vieraskielisillä affektiivisilla ilmauksilla, kuten kiro- ja haukkumasanoilla pelaajat ilmaisevat pettymystä, purkavat väsymystä ja provosoivat toista pelaajaa. Monikieliselle videopelien pelaajien vuorovaikutuksen lisätutkimukselle on tarvetta. Esimerkiksi bismillah-rukousformulan käyttö pelaamisen aikana ja vieraskielisten toiston kaltaisten ilmausten käyttö kaipaavat lisäselvitystä. Tarvetta on myös viro-suomi-sekakielen vertailevalle tutkimukselle Suomessa syntyneiden äidinkieleltään virolaisten nuorten ja lapsuusiässä Suomeen muuttaneiden nuorten kielenkäytössä.
  • Kulmala, Meri (2009)
    Tutkimukseni kohteena on russkij mat, jolla tarkoitetaan venäjän kielen rivouksia. Näistä ilmauksista käytetään yleisesti myös nimitystä mat-sanasto. On esitetty erilaisia tulkintoja siitä, mitä luetaan russkij mat-käsitteen alle. Tutkimukseeni on valittu erilaisten jaotteluiden perusteella kolme kantasanaa eli ns. seksuaalinen kolmikko: sanat ebat', pizda ja huj johdannaisineen sekä niistä muodostetut sanonnat. Kuten yleensäkin kiroilu, mat-ilmaukset ovat hyvin kulttuurisidonnaisia. Tästä syystä tutkielmaan on valittu pragmaattinen näkökulma. Menetelmänä tutkielmassa on käytetty funktionaalista analyysia, koska mat-ilmaisujen käyttöä voi pitää puheaktina: käytettäessä säädytöntä ilmausta ei vain lausuta karkeita sanoja, vaan suoritetaan ns. karkea puheakti. Kulttuurisidonnaisuuden lisäksi mat-ilmaukset ovat myös hyvin kontekstisidonnaisia. Koska pragmatiikka kielen tutkimuksena korostaa ilmaisun suhdetta aikaan ja paikkaan, on tutkielmaan laadittu melko laaja mat-sanaston historian kuvaus. Tutkielmassa käsitellään sekä mat-ilmausten etymologista taustaa että suhtautumista niiden käyttöön Venäjän historian eri aikakausina. Pääsääntöisesti suhtautuminen kyseiseen kielenkäyttöön on ollut hyvin jyrkkää, ja ajoittain säädyttömien ilmausten käyttäminen on ollut täysin kiellettyä, mutta esim. heti vallankumouksen jälkeen ja 50-luvulla säädyttömien ilmausten käyttöön suhtauduttiin myönteisemmin. Gorbachevin julkisuuspolitiikka eli glasnost vapautti säädyttömän kielenkäytön. Näin ollen tutkielmani aihe on ajankohtainen, sillä yhä edelleen kuitenkin kiistellään säädyttömyyksien käytöstä. Etenkin sanoma- ja aikakauslehdissä on viimeisen kymmenen vuoden aikana käyty vilkasta keskustelua aiheesta. Myös kielitieteellisissä julkaisussa aiheesta on esiintynyt artikkeleita. 1990-luvulla aiheesta on tehty myös jonkin verran eri alojen - lähinnä kielihistorian, kirjallisuustieteen ja sosiolingvistiikan - tutkimusta. Tärkeänä osana tutkielmaa on laadittu ensimmäinen venäläis-suomalainen russkij mat -sanasto. Sanasto on laadittu kolmen kantasanan pohjalle siten, että venäläisille ilmauksille on annettu yleiskielinen vastine suomeksi sekä esimerkkitilanteita venäjäksi. Sanasto koostuu 184 ilmauksesta. Sanaston laatimisessa on käytetty aineslähteinä aikaisemmin laadittuja yksitai useampikielisiä sanastoja, internetistä löydettyä materiaalia sekä informanttien apua.
  • Harju, Tiuhti (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tutkielmassa tarkastellaan sitä, millaisia asenteita ja mielikuvia tutkittavilla herää, kun he kuulevat eri ikäisten ja sukupuolisten ihmisten kiroilua ääninauhoilta. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan sitä, miten kyselyyn vastanneiden oma ikä, sukupuoli ja koulutusaste vaikuttavat heidän asenteisiinsa. Tutkielma edustaa sosiolingvististä kieliasennetutkimusta ja kytkeytyy myös aiempaan kiroilun tutkimukseen. Aineisto on kerätty epäsuorin menetelmin, verbal guise tekniikalla. Aineiston keruuseen kuului kyselylomake, johon pystyi vastaamaan internetissä. Kyselyyn vastanneet kuulivat neljä ääninauhaa, joilla kiroili vanha mies, nuori mies, nuori nainen ja vanha nainen. Vastaajien tehtävänä oli kuvailla ensin omin sanoin kuulemaansa henkilöä ja tämän jälkeen valita semanttisten erojen valinnassa, minkä sanojen he kokivat sopivan kuhunkin henkilöön parhaiten. Tutkielmassa analysoidaan 256:n kyselyyn osallistuneen vastauksia. Analyysissä havaittiin, että keskimäärin negatiivisimmin vastaajat asennoituivat vanhaan naiseen ja positiivisimmin vanhaan mieheen. Yleisesti ottaen naisiin suhtauduttiin negatiivisemmin kuin miehiin kaikissa kohdissa paitsi arvioitaessa ääninauhalla puhuneiden ihmisten viehättävyyttä. Viehättävyyden kohdalla nuorempi ikä näytti korreloivan positiivisemman arvion kanssa. Eroja asenteissa löytyi, kun vertailtiin keskenään eri taustaisten vastaajien vastauksia. Kaikki ryhmät arvioivat ääninauhoilla kiroilevia miehiä positiivisemmin kuin naisia. Miehet kuitenkin asennoituivat naisia negatiivisemmin naiskiroilijoita kohtaan ja varsinkin nuorta naista kohtaan. Nuoret aikuiset suosivat vastauksissaan nuorta miestä, kun taas keski-ikäiset vastaajat suosivat vanhaa miestä. Korkeakoulutetut suhtautuivat semanttisten erojen valinnan kohdissa kaikkiin ääninauhoilla puhuneisiin ihmisiin negatiivisemmin kuin toisen asteen tai peruskoulun käyneet. Yleistysten tekeminen ei aineiston otannan niukkuuden vuoksi ole täysin mahdollista, sillä vastaajissa yliedustettuina olivat naiset, korkeakoulutetut sekä 20–64-vuotiaat. Tulosten voi ajatella olevan suuntaa antavia siitä, miten suomea puhuvat 20–64-vuotiaat naiset ja miehet asennoituvat äänitettyihin epäluonnollisiin kiroilutilanteisiin, joissa kiroilijan oletetaan olevan valkoinen vanhempi nainen tai mies, tai valkoinen nuori nainen tai mies.